Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu takaisinsaantikanteen tutkimisesta

19.11.2018


asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies

Maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen (EY) N:o 1346/2000 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sen jäsenvaltion, jonka alueella maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, tuomioistuimilla oleva toimivalta tutkia maksukyvyttömyyteen perustuva takaisinsaantikanne, joka on nostettu sellaista vastaajaa vastaan, jonka kotipaikka on muussa jäsenvaltiossa, on yksinomainen.

Bulgarialainen ennakkoratkaisupyyntö koskee maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 3 artiklan 1 kohdan, 18 artiklan 2 kohdan sekä 21 ja 24 artiklan tulkintaa.
Pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat selvitystilassa oleva yhtiö Wiemer & Trachte GmbH ja Zhan Oved Tadzher ja jossa on kyse viimeksi mainitulle Wiemer & Trachten pankkitililtä ilman väliaikaisen selvittäjän suostumusta maksetun rahamäärän palauttamisesta.
Wiemer & Trachte GmbH on rajavastuuyhtiö, jonka kotipaikka on Dortmund (Saksa). Sofiyski gradski sad (Sofian kaupungin alioikeus, Bulgaria) määräsi 10.5.2004 tekemällään päätöksellä Wiemer & Trachten Bulgariassa sijaitsevan sivuliikkeen merkittäväksi Bulgarian kaupparekisteriin.
Wiemer & Trachtia koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen yhteydessä Amtsgericht Dortmundin (Dortmundin alioikeus, Saksa) 3.4.2007 tekemällä päätöksellä määrättiin väliaikainen selvittäjä ja samalla määrättiin siitä, että yhtiön oikeustoimet ovat päteviä vain, jos tämä selvittäjä antaa niihin suostumuksen. Tämä ensimmäinen päätös merkittiin Saksan kaupparekisteriin 4.4.2007. Kyseisen tuomioistuimen 21.5.2007 tekemällä toisella päätöksellä, joka merkittiin mainittuun rekisteriin 24.5.2007, Wiemer & Trachtelle määrättiin yleinen omaisuuden disponointikielto. Saman tuomioistuimen 1.6.2007 antamalla kolmannella päätöksellä aloitettiin yhtiön omaisuutta koskeva maksukyvyttömyysmenettely. Tämä kolmas päätös merkittiin edellä mainittuun rekisteriin 5.6.2007.
Wiemer & Trachten pankkitililtä Obedinena Balgarska banka AD:ssä siirrettiin Wiemer & Trachten bulgarialaisen sivuliikkeen johtajan välityksellä Zhan Oved Tadzherin nimissä olevalle tilille 18.4.2007 2 149,30 euroa ”matkakuluina” ja 20.4.2007 40 000 euroa ”ennakkomaksuna yritystoimintaan liittyvistä menoista”.
Wiemer & Trachte nosti Sofiyski gradski sadissa (Sofian kaupungin alioikeus) Tadzheria vastaan kanteen, jossa se väitti, että nämä tilisiirrot eivät olleet päteviä, koska ne oli toteutettu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen. Se vaati, että tämän tuomion 15 kohdassa mainitut summat laillisine korkoineen palautetaan maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevaan omaisuuteen.
Tadzher väitti, että Sofiyski gradski sad ei ollut toimivaltainen tutkimaan pääasiaa ja että koska ennakkomaksua yritystoimintaan liittyvistä menoista ei ollut käytetty, se oli palautettu Wiemer & Trachtelle 25.4.2007.
Sofiyski gradski sad ei hyväksynyt väitettä tuomioistuimen toimivallan puuttumisesta, eikä sitä hyväksynyt myöskään Apelativen sad (ylioikeus, Bulgaria) muutoksenhakuasteena. Varhoven kasatsionen sad (ylin tuomioistuin, Bulgaria) totesi 28.1.2013 antamallaan päätöksellä, että kassaatiovalitusta Apelativen sadin (ylioikeus) antamasta päätöksestä ei voitu ottaa tutkittavaksi ja että kyseinen päätös, jolla tunnustettiin Sofiyski gradski sadin toimivalta pääasian ratkaisemiseen, oli lainvoimainen.
Viimeksi mainittu tuomioistuin hyväksyi Wiemer & Trachten kanteen pääasian osalta. Tadzher valitti tästä ratkaisusta. Apelativen sad kumosi 26.7.2016 tämän ratkaisun ja hylkäsi tämän tuomion 15 kohdassa mainittujen määrien palauttamista koskevan vaatimuksen perusteettomana ja toteen näyttämättömänä.
Wiemer & Trachte teki tämän jälkeen Varhoven kasatsionen sadiin kassaatiovalituksen Apelativen sadin tuomiosta ja vetosi siihen, että asetuksen N:o 1346/2000 24 artiklaa ei voitu soveltaa pääasiaan ja että näin ollen Tadzher ei voinut väittää olleensa tietämätön Wiemer & Trachteen kohdistuvan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta.
Tässä tilanteessa Varhoven kasatsionen sad päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) Onko [asetuksen N:o 1346/2000] 3 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että sen jäsenvaltion tuomioistuinten, jonka alueella maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, toimivalta sellaista vastaajaa, jonka kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, vastaan nostetun maksukyvyttömyyteen perustuvan takaisinsaantikanteen osalta on yksinomainen, vai onko selvittäjällä asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa säädetyssä tapauksessa oikeus nostaa takaisinsaantikanne sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jonka alueella on vastaajan kotipaikka, jos selvittäjän takaisinsaantikanne perustuu toisessa jäsenvaltiossa tehtyyn irtainta omaisuutta koskevaan oikeustoimeen?
2) Sovelletaanko [asetuksen N:o 1346/2000] 24 artiklan 2 kohdassa, luettuna yhdessä 1 kohdan kanssa, säädettyä vapautusta sellaiseen velalliselle olevan velvoitteen täyttämiseen jäsenvaltiossa, jonka on suorittanut kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyn velallisyhtiön sivuliikkeen johtaja, jos velvoitteen täyttämisajankohtana toisessa jäsenvaltiossa oli jätetty hakemus velallisen omaisuutta koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseksi ja oli määrätty väliaikainen selvittäjä muttei tehty vielä päätöstä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta?
3) Voidaanko velalliselle olevaa velvoitetta koskevaa [asetuksen N:o 1346/2000] 24 artiklan 1 kohtaa soveltaa rahamäärän maksamiseen velalliselle, jos velallisen alun perin tekemä kyseisen määrän siirtäminen velvoitteen täyttäneelle osapuolelle on maksukyvyttömyystuomioistuimen kansallisen oikeuden nojalla pätemätön ja pätemättömyys on seurausta maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta?
4) Voidaanko [asetuksen N:o 1346/2000] 24 artiklan 2 kohdan mukaista oletusta siitä, että velvoitteen täyttänyt osapuoli ei tiennyt menettelyn alkamisesta, soveltaa, jos asetuksen 21 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä mainitut tahot eivät ole ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen niiden maksukyvyttömyystuomioistuimen päätösten, joissa määrättiin väliaikaisesta selvittäjästä ja siitä, että yhtiön oikeustoimet ovat päteviä vain, jos väliaikainen selvittäjä antaa suostumuksen niihin, kuuluttamisen sen jäsenvaltion rekisterissä, jonka alueella velallisella on sivuliike, jos jäsenvaltio, jossa on sivuliikkeen kotipaikka, säätää näiden päätösten pakollisesta kuuluttamisesta, vaikka se tunnustaa ne asetuksen 25 artiklan, luettuna yhdessä 16 artiklan kanssa, mukaisesti?”
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu
"Maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sen jäsenvaltion, jonka alueella maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, tuomioistuimilla oleva toimivalta tutkia maksukyvyttömyyteen perustuva takaisinsaantikanne, joka on nostettu sellaista vastaajaa vastaan, jonka kotipaikka on muussa jäsenvaltiossa, on yksinomainen."
Ratkaisu perusteluineen asiassa C-296/17, Wiemer & Trachte

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo – Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto – Helsinki – Espoo – Vantaa – sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – liikejuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus – lakipalvelut – asianajopalvelut – vahingonkorvausoikeus – rikosoikeus – liikejuridiikan ammattilainen – lakiasiaintoimistot