Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus korkeimman oikeuden ennakkoratkaisupyynnöstä

asianajaja - asianajotoimisto - Helsinki - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto

Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Asetus (EY) N:o 44/2001 – Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät asiat – Perheoikeus – Asetus (EY) N:o 2201/2003 – Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano vanhempainvastuuta koskevissa asioissa – Tapaamisoikeutta koskeva päätös, jossa on asetettu uhkasakko – Uhkasakon täytäntöönpano

Korkein oikeus on esittänyt unionin tuomioistuimelle kysymyksen siitä, voidaanko asetusta (EY) N:o 44/2001(2) soveltaa jäsenvaltiossa annetun tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanoon toisessa jäsenvaltiossa, kun tässä päätöksessä asetetaan uhkasakko tapaamisoikeuden toteutumisen turvaamiseksi, sekä tällaisen uhkasakon täytäntöönpanon edellytyksistä.

Laajemmassa yhteydessä tarkasteltuna tässä asiassa tuodaan esille uhkasakkoon sovellettavan lainsäädännön määrittämistä koskeva vaikeus tuomioistuimen päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa Euroopan unionissa koskevassa järjestelmässä. Tämä näyttää muuttuvan vaikeammaksi siinä erityisessä tapauksessa, jossa uhkasakolla turvattu oikeus on lapsen tapaamisoikeus. Unionin tuomioistuinta on pyydetty tässä yhteydessä vastaamaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin.

Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että Christophe Alfons Adrien Bohez ja Ingrid Wiertz olivat avioituneet Belgiassa 16.5.1997 ja saaneet kaksi lasta. Aviopari oli eronnut vuonna 2005, ja Wiertz oli muuttanut Suomeen.

Gentin alioikeus (Belgia) antoi 28.3.2007 päätöksen lasten huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta (jäljempänä 28.3.2007 annettu päätös). Bohezille annetun tapaamisoikeuden toteutumisen turvaamiseksi se asetti samalla uhkasakon. Päätöksen mukaan Bohezille tulee suorittaa 1 000 euroa lasta kohti jokaiselta sellaiselta tapaamisvuorokaudelta, jonka aikana lasta ei ole tälle luovutettu. Uhkasakon enimmäismääräksi määrättiin 25 000 euroa.

Bohez vaati suomalaisissa tuomioistuimissa, että Wiertz velvoitetaan suorittamaan hänelle 28.3.2007 annetussa päätöksessä määrätty uhkasakko eli 23 398,69 euroa toteutumatta jääneiden tapaamisten perusteella tai että tämä päätös julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. Vaatimuksensa tueksi hän esitti Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa, että lukuisat tapaamiset olivat jääneet toteutumatta, minkä vuoksi tässä päätöksessä määrätty uhkasakon enimmäismäärä oli jo tullut täyteen. Hän väitti, että koska Belgian oikeudessa uhkasakon perimisen toteuttavat suoraan ulosottoviranomaiset ilman, että uutta oikeudenkäyntimenettelyä tarvittaisiin, hänen hakemustaan on pidettävä rahamääräisen saatavan velkomisena, ja tällä perusteella se kuuluu asetuksen N:o 44/2001 soveltamisalaan.

Wiertz puolestaan väitti, että maksuvelvollisuutta ei ollut lopullisesti vahvistettu belgialaisessa tuomioistuimessa eikä päätös siten ollut täytäntöönpanokelpoinen. Mikään viranomainen ei ole arvioinut sitä, onko sellaisia laiminlyöntejä tapahtunut, jotka saisivat aikaan uhkasakon maksamisvelvollisuuden. Wiertz väitti niin ikään, ettei hän ollut mitenkään estänyt 28.3.2007 annetun päätöksen mukaisten tapaamisten toteutumista.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus totesi 8.3.2012 antamallaan päätöksellä, että hakemuksessa ei ollut kysymys tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta vaan ainoastaan 28.3.2007 annetun päätöksen toteutumisen turvaamiseksi asetetun uhkasakon täytäntöönpanosta. Se päätteli tästä, että koska tämä hakemus koski rahamääräisen velvoitteen vahvistamisesta annetun päätöksen täytäntöönpanoa, se kuului asetuksen N:o 44/2001 soveltamisalaan. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus totesi kuitenkin, että 28.3.2007 annetussa päätöksessä määrättiin vastoin asetuksen N:o 44/2001 49 artiklan vaatimuksia ainoastaan juoksevasta uhkasakosta, jonka lopullista määrää ei ollut vahvistettu, minkä vuoksi se jätti Bohezin hakemuksen tutkimatta.

Myös Helsingin hovioikeus katsoi 16.8.2012 antamallaan päätöksellä, että Bohezin hakemus on jätettävä tutkimatta. Perusteluissaan se tarkasteli asiaa kuitenkin eri tavoin kuin käräjäoikeus. Se katsoi, että koska hakemuksessa oli kysymys lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan perusteella siihen ei ollut sovellettava tätä asetusta vaan asetusta N:o 2201/2003. Näin ollen täytäntöönpanomenettely määräytyy asetuksen N:o 2201/2003 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti tässä tapauksessa Suomen lain eli TpL:n mukaan.

Bohez haki muutosta korkeimmalta oikeudelta, jossa hän vaati, että Helsingin hovioikeuden päätös kumotaan, ja toisti käräjäoikeudessa esittämänsä vaatimukset.

Korkein oikeus esitti 31.12.2012 unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1) Onko [asetuksen N:o 44/2001] 1 artiklan 2 kohtaa tulkittava niin, että lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa päävelvoitteen turvaamiseksi asetetun uhkasakon (astreinte) täytäntöönpanoa koskevat asiat jäävät asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle?

2) Mikäli edellisessä kohdassa mainitut asiat kuuluvat [asetuksen N:o 44/2001] soveltamisalaan, onko [asetuksen N:o 44/2001] 49 artiklaa tulkittava niin, että vuorokausikohtaisesti asetettu juokseva uhkasakko, joka on tuomiovaltiossa täytäntöönpantavissa sellaisenaan asetetun määräisenä mutta jonka lopullinen määrä voi muuttua uhkasakkoon tuomitun hakemuksen tai väitteiden johdosta, on täytäntöönpantavissa [toisessa] jäsenvaltiossa vasta kun sen määrä on erikseen lopullisesti vahvistettu tuomiovaltiossa?

3) Mikäli edellä yksilöidyn kaltaiset asiat jäävät [asetuksen N:o 44/2001] soveltamisalan ulkopuolelle, onko [asetuksen N:o 2201/2003] 47 artiklan 1 kohtaa tulkittava niin, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat tehosteet ja turvaamistoimet kuuluvat säännöksessä tarkoitettuun täytäntöönpanomenettelyyn, joka tapahtuu täytäntöönpanevan jäsenvaltion lain mukaan, vai voivatko ne muodostaa sellaisen osan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä, joka on [asetuksen N:o 2201/2003] nojalla pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa?

4) Onko uhkasakon täytäntöönpanoa toisessa jäsenvaltiossa vaadittaessa edellytettävä, että täytäntöönpantavan uhkasakon rahamäärä on erikseen lopullisesti vahvistettu tuomion antaneessa jäsenvaltiossa, vaikka täytäntöönpanossa ei sovellettaisi [asetusta N:o 44/2001]?

5) Mikäli lapsen tapaamisoikeuden tehosteeksi asetettu uhkasakko (astreinte) on täytäntöönpanokelpoinen toisessa jäsenvaltiossa ilman, että täytäntöönpantavan uhkasakon rahamäärä on tuomiovaltiossa erikseen lopullisesti vahvistettu,

a) edellyttääkö uhkasakon täytäntöönpano kuitenkin sen valvomista, onko tapaamisoikeuden toteutumatta jääminen perustunut esteisiin, joiden huomioon ottaminen on ollut välttämätöntä lapsen oikeuksien vuoksi; ja

b) millä tuomioistuimella on toimivalta tällaisten seikkojen tutkimiseen, tarkemmin sanoen

i) rajoittuuko täytäntöönpanovaltion tuomioistuimen toimivalta aina pelkästään sen tutkimiseen, onko väitetty lapsen tapaamisoikeuden toteutumatta jääminen johtunut sellaisesta perusteesta, joka nimenomaisesti ilmenee pääasiaa koskevasta ratkaisusta; vai

ii) seuraako unionin perusoikeuskirjassa turvatuista lapsen oikeuksista, että täytäntöönpanovaltion tuomioistuimella on pidemmälle menevä oikeus tai velvollisuus tutkia, onko tapaamisoikeuden toteutumatta jäämiselle ollut sellaisia perusteita, joiden huomioon ottaminen on ollut välttämätöntä lapsen oikeuksien turvaamiseksi?”

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus

1) Jäsenvaltiossa annettua tuomioistuimen päätöstä, jossa on asetettu uhkasakko tapaamisoikeuden toteutumisen turvaamiseksi, ei voida panna tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 perusteella täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa.

2) Uhkasakko, joka on erottamaton osa pääasiassa kyseessä olevan kaltaista tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä, on tällä perusteella suoraan täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 nojalla, eikä sitä voida pitää täytäntöönpanotoimena, joka kuuluu tämän asetuksen 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanomenettelyyn.

3) Ennen uhkasakon täytäntöönpanoa jäsenvaltiossa, jossa täytäntöönpanoa haetaan, uhkasakosta on annettava uusi tuomioistuimen päätös tuomion antaneessa jäsenvaltiossa, jotta tämän jäsenvaltion tuomioistuin vahvistaisi lopullisesti sen määrän.

asianajaja - asianajotoimisto - Helsinki - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto