Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimusta

Käräjäoikeus ei olisi mainitsemallaan perusteella saanut hylätä korvausvaatimusta, vaan sen olisi tullut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 8 §:n mukaisesti tutkia vahingonkorvausvaatimus tai jatkaa sen käsittelyä riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2020)

Itä-Suomen hovioikeus 28.1.2020
Päätös 20/103402
Asianumero R 19/944
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Etelä-Karjalan käräjäoikeus 5.7.2019 nro 130487
Asia Rikokseen perustuva vahingonkorvaus
Valitus
Olli A:n kuolinpesä on ensisijaisesti vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin kuolinpesän yksityisoikeudelliset vahingonkorvausvaatimukset on hylätty ja Pirjo A velvoitetaan korvaamaan kuolinpesälle aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta yhteensä 71.371,75 euroa korkoineen. Lisäksi kuolinpesä on vaatinut, että Pirjo A velvoitetaan korvaamaan kuolinpesän oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. Kuolinpesä on toissijaisesti vaatinut, että asia on palautetaan käräjäoikeuteen korvausvaatimuksen käsittelemiseksi.
Käräjäoikeus on virheellisesti hylännyt vahingonkorvausvaatimuksen perustuen syytteen hylkäämiseen. Vahingonkorvausvaatimus ei ole perustunut ainoastaan siihen, että vastaaja olisi aiheuttanut kuolinpesälle vahinkoa rangaistavaksi säädetyllä teolla. Vahingonkorvausvaatimus on perustunut siihen, että Pirjo A on menettelyllään aiheuttanut Olli A:n kuolinpesälle 71.371,75 euron taloudellisen vahingon ja Olli A:n kuolinpesälle on siten syntynyt sen suuruinen saatava Pirjo A:lta.
Vastaus
Asiassa ei ole pyydetty vastausta, koska vastauksen pyytäminen asian lopputulos huomioon ottaen on ilmeisen tarpeetonta.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Käräjäoikeus on hylätessään Pirjo A:han kohdistetun törkeää kavallusta koskevan syytteen hylännyt myös rikosasian yhteydessä esitetyn vahingonkorvausvaatimuksen. Käräjäoikeus on perustellut korvausvaatimuksen hylkäämistä sillä, että kuolinpesän korvausvaatimus on perustunut siihen, että vastaaja on aiheuttanut kuolinpesälle vahinkoa rangaistavaksi säädetyllä teolla ja että syytteen tultua hylätyksi on myös vahingonkorvausvaatimus hylättävä.
Kuolinpesän korvausvaatimus on johtunut syytteessä väitetystä rikoksesta. Se ei ole perustunut kuitenkaan pelkästään siihen, että Pirjo A:n menettely toteuttaa syytteessä tarkoitetun rikoksen tunnusmerkistön. Kuten korkeimman oikeuden ennakkoratkaisusta KKO 2005:120 ilmenee, syyteasian yhteydessäkin vahingonkorvausvastuun syntyedellytyksiä on arvosteltava itsenäisesti. Siten vielä siitä, että syyte on hylätty, ei seuraa, että myös korvausvaatimus on hylättävä.
Näin ollen käräjäoikeus ei olisi mainitsemallaan perusteella saanut hylätä korvausvaatimusta, vaan sen olisi tullut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 8 §:n mukaisesti tutkia vahingonkorvausvaatimus tai jatkaa sen käsittelyä riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä.
Päätöslauselma
Käräjäoikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin kuolinpesän Pirjo A:han kohdistama vahingonkorvausvaatimus on hylätty.
Asia palautetaan vahingonkorvausvaatimuksen osalta Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi tämän päätöksen saatua lainvoiman. Asianosaisten suostumuksella asia voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi jo ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.
Asian lopullisesti ratkaistessaan käräjäoikeuden tulee lausua oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta myös hovioikeuskäsittelyn osalta.