Hovioikeus arvioi irtisanottujen ja uusien työntekijöiden tehtävien samankaltaisuutta sekä työn tarjoamisvelvollisuutta irtisanotuille - irtisanomisperuste oli puuttunut

04.12.2018


asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies

Yhtiö oli palkkaamalla O:n ja L:n TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla ennen irtisanomista ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka työnantajan toimintaedelly­tykset eivät olleet vastaavana aikana muuttuneet. Yhtiöltä oli siten puuttunut peruste irtisanoa kantajat. Yhtiö ei ollut tarjonnut kantajille TSL 7 lu­vun 4 §:n 1 momentissa säädetyin tavoin heidän työsopimustensa mukaista työtä tai muuta heidän koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaa­vaa työtä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.12.2018)

Itä-Suomen hovioikeus 27.11.2018
Tuomio Nro 618
Diaarinumero S 18/91
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Kymenlaakson käräjäoikeus 13.11.2017 nro 13699
Asia Työsuhteen irtisanominen / tai purkaminen
Valittaja B Oy
Vastapuoli K, R
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 28.1.2019
Hovioikeuden ratkaisu
"Perustelut
Asian tausta
K ja R ovat molemmat olleet toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yhtiöön, K vuodesta 2001 lukien ja R vuodesta 1993 lukien. He ovat ajaneet ennen vuotta 2012 pääsääntöisesti lentokenttäkuljetuksia, jotka ovat vähentyneet vuodesta 2013 alkaen. Vähentyneitä kuljetuksia on ajanut M. Yhtiön kuljetustehtävät ovat tämän jälkeen muodostuneet valtaosin kontti- ja irtoperäkuljetuksista. Näihin ajoihin on tarvittu useampia kuljettajia samaan aikaan ja tieto kuljetuksista on usein tullut lyhyellä varoitusajalla. O ja L on palkattu yhtiöön 5.3.2014 alkaen osa-aikaisiksi työntekijöiksi. O on ollut tarvittaessa työhön kutsuttava työntekijä. K ja R ovat olleet lomautettuina ennen ja jälkeen uusien työntekijöiden palkkaamista. Heidän kanssaan on keskusteltu työsopimuksen osa-aikaistamisesta ennen irtisanomista 24.9.2014. Työsuhteet ovat päättyneet 24.3.2015.
Sovellettavat säännökset
Työsopimuslain 7 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.
Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin saman luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka työnantajan toimintaedellytykset eivät ole vastaavana aikana muuttuneet.
Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko yhtiö palkkaamalla O:n ja L:n työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla ennen K:n ja R:n irtisanomista ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka työnantajan toimintaedellytykset eivät olleet vastaavana aikana muuttuneet ja oliko yhtiöltä siten puuttunut peruste irtisanoa K ja R. Kysymys on myös siitä, oliko K:lle ja R:lle tarjottu ennen lomautuksia ja irtisanomista muita tehtäviä sekä osa-aikaista työsopimusta työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tarkoittamalla tavalla.
Uuden työntekijän ottaminen samankaltaisiin tehtäviin
O:n ja L:n tehtävien samankaltaisuus
Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että samoilla tehtävillä tarkoitetaan töitä, joita työntekijä aikaisemman työsopimuksensa perusteella on ollut velvollinen tekemään. Samankaltaisilla tehtävillä voidaan ymmärtää tarkoitettavan paitsi työntekijän työsopimuksen mukaista työtä vastaavaa muuta työtä myös sellaista muuta työntekijän aikaisempaa työtä muistuttavaa työtä, joka vastaa hänen koulutustaan ammattitaitoaan tai kokemustaan (Seppo Koskinen: Työsuhteen päättäminen 2012, s. 312)
O ja Lovat ajaneet kontti- ja irtoperäkuljetuksia Laukaalle kuten K ja R. Siten L:n ja O:n tehtävät ovat tältä osin olleet samanlaisia kuin K:n ja R:n tehtävät.
Yhtiö on vedonnut siihen, että O ja L olivat tehneet kaikkia yhtiön tarjoamia töitä eli yön yli kestäviä kuljetustehtäviä, auton pesuja, renkaiden ja öljyjen vaihtoja ja auton huoltoa. K:n kertomuksesta on ilmennyt, että erityisesti L oli myös yöpynyt autossa kuljetustehtävien niin vaatiessa. Lisäksi yhtiöllä on ollut R-niminen aputoiminimi, jossa oli tehty myös muiden yhtiöiden ajoneuvojen pesuja. O oli työskennellyt myös tässä tehtävässä kertomuksensa mukaan niin, että hänen tehtävistään puolet oli kuljetustehtäviä ja puolet ajoneuvon pesutehtäviä. Lisäksi hän oli tehnyt jossain määrin ajoneuvojen huoltoon liittyviä tehtäviä.
K ja R ovat kertoneet, että he olivat tarvittaessa yöpyneet autossa, tehneet ajoneuvojen pesua ja K myös auton huoltoon liittyviä töitä esimerkiksi renkaiden, valojen ja öljyn vaihtoja. K:n kertomuksesta on ilmennyt, että kuljettajan tehtäviin oli kuulunut pienet huollot. Siten yhtiön mainitsemat O:n ja L:n tekemät muutkin kuin kuljetustyöt ovat näiltä osin olleet sellaisia, jotka ovat kuuluneet myös K:n ja R:n työsopimuksen mukaisiin tehtäviin, joita he olivat aikaisemmin tehneet tai jotka olivat vähintään edellä oikeuskirjallisuudessa todetuin tavoin sellaista heidän aikaisempaa työtä muistuttavaa työtä, joka vastasi heidän koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan.
Oliko työtehtäviä, joita K ja R eivät olleet suostuneet tekemään
Näyttö
K ja R ovat kertoneet, että he eivät olleet kieltäytyneet mistään työnantajan heille määräämästä työstä ja että he olivat tarvittaessa yöpyneet autossa. R on hovioikeudessa kertonut, että hän oli pessyt autoja pyydettäessä. K on kertonut pesseensä oman autonsa. Muita autoja häntä ei ollut pyydetty pesemään. K on kertonut tehneensä myös huoltoon liittyviä töitä. K ja R ovat kertoneet, että lomautusten aikana heille ei ollut tarjottu töitä.
S on kertonut, että K ja R eivät olleet suostuneet yöpymään autossa eivätkä he olleet kiinnostuneita autojenpesusta, renkaiden vaihdoista tai öljynvaihdosta. Lisäksi S on kertonut, että K:le tarjottiin lomautuksen aikana työtä, mutta tämä ei ollut ottanut sitä vastaan.
O on kertonut, että K tai R eivät olleet suostuneet lähtemään yön yli -keikoille, mutta tätä hän ei ollut kuullut heiltä itseltään, vaan jostain muualta.
T on kertonut, että K ja R eivät olleet tykänneet yöpyä autossa, vaan he olivat ajaneet aivan yksittäisiä yökeikkoja. Lisäksi T on kertonut, että K ja R olivat suhtautuneet vähän nuivasti muihin tehtäviin kuin ajamiseen.
Kirjallisena todisteena on esitetty 13.1.2015 S:n R:lle lähettämä tekstiviesti (Kl, V4), jossa S kirjoittaa klo 6.39 "Laukaa purku 13.00". Seuraava viesti ketjussa on S:n kello 15.25 kirjoittama "Haluan kirjallisen vastineen miksi kieltäydyit töistä. Jos tuntuu että on vaikea tulla meille töihin niin voit ottaa lopputilin samantien. Emme tarvitse kieltäytyjöitä meille töihin !.varoitus ".
Johtopäätökset
Johtopäätöksenä hovioikeus toteaa kuten käräjäoikeus, että O:lla ei ole omakohtaisia havaintoja siitä, että K ja R eivät olisi suostuneet tekemään jotain työtehtävää. Myöskään T ei ole kertonut K:n tai R:n kieltäytyneen heille tarjotuista työtehtävistä. S:n kertomus siitä, että K tai R eivät olisi suostuneet tekemään joitain työtehtäviä, ei ole liittynyt mihinkään yksittäiseen tarjottuun työtehtävään tai konkreettiseen tilanteeseen, josta olisi ilmennyt, että työnantaja olisi edellyttänyt jonkin työtehtävän tekemistä, mutta K tai R olisivat kieltäytyneet työtehtävän suorittamisesta. Myöskään puhelimen viestiketjusta ei käy ilmi, että R olisi kieltäytynyt suorittamasta jotain pyydettyä työtehtävää. Näillä perusteilla yhtiö ei ole näyttänyt, että K tai R eivät olisi suostuneet tekemään työtehtäviä yhtiön väittämällä tavalla. Yksin S:n kertomus ei myöskään riitä osoittamaan, että K:lle olisi tarjottu työtä lomautuksen aikana. Näyttöä siitä, että R:lle olisi tarjottu työtä lomautuksen aikana ei ole esitetty.
Siten O:n ja L:n palkkaaminen yhtiöön ei ole ollut tarpeen sen vuoksi, että K ja R eivät olisi suostuneet tekemään heille tarjottuja työtehtäviä.
Toimintaedellytysten muutos
O ja L on palkattu yhtiöön 5.3.2014. K ja R on irtisanottu 24.9.2014. Lentokenttäajojen vähentyminen ja VR-Yhtymän ajojen päättyminen ovat ajoittuneet jo vuodelle 2013 eli aikaan ennen O:n ja L:n palkkaamista. Yhtiö on käräjäoikeudessa ilmoittanut, että ***n kuljetuksissa oli kysymys vain läpikulkuerästä, eivätkä nämä ajot olleet yhtiön omaa liiketoimintaa.
Yhtiön työt ovat vuosien 2013 -2015 aikana koostuneet sen ilmoituksen mukaan pääasiassa Kotkan tai Helsingin satamaan viikonloppuisin tulleiden konttien ja irtoperien kuljettamisesta L*n keskusvarastolle Laukaalle. Yhtiö on perustellut osa-aikaisten uusien työntekijöiden ottamista sillä, että kuljetustyötä oli tarjolla vain kolmelle päivälle viikossa. Tästä syystä K:lle ja R:lle ei ollut mahdollisuutta tarjota heidän työsopimustensa mukaista 80 tunnin työaikaa kahdessa viikossa.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että arvioitaessa lisätyövoiman käytön merkitystä irtisanomisperusteen arvioinnissa on huomioitava, onko tarvittaessa työhön kutsuttavan lisätyövoiman käyttö ollut tilapäistä vai pysyvää. Tällaisen lisätyövoiman käyttö tilapäisesti esimerkiksi sesonkiluonteisten ruuhkahuippujen tasoittamiseksi ei vielä sellaisenaan osoita sitä, että tarjolla oleva vakituinen työ ei olisi vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Jos sen sijaan tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä käytetään muutoinkin kuin tilapäisesti ja etenkin jos heitä on runsaasti, tämä voi viitata siihen, että tarjolla oleva työ ei ole olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt. Työnantaja ei siten voi irtisanomisen jälkeen lisätä pysyvästi tilapäisen työvoimansa käyttöä antamalla heille lisätyötä, johon irtisanottu työntekijä olisi soveltunut (KKO 2017:39 kohta 10).
Yhtiön maksettuja palkkoja koskevan vuosi-ilmoituksen (K4, V6) mukaan L:n ansiot vuonna 2014 noin kahdeksalta työssäolokuukaudelta ovat olleet 13.889,08 euroa ja O:n ansiot noin kymmeneltä työssäolokuukaudelta 23.777,24 euroa. O:n ansiot vuonna 2015 (K5, V7) ovat olleet 31.982,90 euroa. Lisäksi palkkakuiteista (K2) ilmenee, että L on tehnyt työtä 81,5 tuntia kaksiviikkoisjakson aikana 28.4. - 11.5.2014, 88,75 tuntia 9. - 22.6.2014 ja 94,5 tuntia 23.6. - 6.7.2014. Samaan aikaan K on ollut lomautettuna ajalla 12.5. - 25.8.2014. O:n ja L:n ansiot osoittavat, että he ovat tehneet työtä yhtiössä lomautusten aikaan ja irtisanomisen jälkeen muutenkin kuin tilapäisesti. Yhtiöllä on ollut tuona aikana myös muuta tilapäistä työvoimaa.
Näillä perusteilla yhtiö ei ole näyttänyt, että sen toimintaedellytyksissä olisi tapahtunut muutos O:n ja L:n palkkaamisen ja K:n ja R:n irtisanomisen välisenä aikana.
Yhtiö on siten palkkaamalla O:n ja L:n työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla ennen irtisanomista ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka työnantajan toimintaedellytykset eivät olleet vastaavana aikana muuttuneet. Yhtiöltä on siten puuttunut peruste irtisanoa K ja R.
Työn tarjoamisvelvollisuus
Yhtiö on ollut ensisijassa velvollinen tarjoamaan K:lle ja R:lle heidän työsopimustensa mukaista työtä. Siten yhtiön olisi tullut tarjota K:lle ja R:lle ensisijaisesti sekä yön yli kestäviä että päivän aikana tehtäviä kuljetustehtäviä ja myös ajoneuvojen huoltotehtäviä.
Oikeuskäytännössä on todettu, että työantajan velvollisuus tarjota muuta työtä ulottuu lähtökohtaisesti kaikkeen siihen työhön, jota työntekijä koulutuksensa, yleisen ammattitaitonsa tai kokemuksensa perusteella pystyy tekemään ja johon hän on sovelias (KKO 2000:59). Ajoneuvojen peseminen on ollut työtä, jota K ja R olisivat pystyneet tekemään ja johon he ovat olleet soveliaita. Siten R-toiminimellä harjoitettu ajoneuvojen pesutoiminta on ollut sellaista työtä, jota yhtiön oli tullut tarjota K:lle ja R:lle.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että työnantaja voi irtisanomisen vaihtoehtona yksipuolisesti muuttaa työsopimuksen olennaista ehtoa ilmoittamalla riittävän selvästi tiedot irtisanomisperusteesta, muutettavasta ehdosta ja sen voimaantuloajankohdasta sekä seurauksista siinä tapauksessa, ettei työntekijä hyväksy muutettua ehtoa (KKO 2016:80). Siten työsopimuksen olennaisten ehtojen muuttaminen edellyttää irtisanomisperustetta.
Yhtiöllä ei tässä asiassa ole edellä todetuin perustein ollut perustetta irtisanoa K ja R. K:lla ja R:llä ei siten ole ollut velvollisuutta suostua työaikaa koskeviin työsopimusten muutoksiin.
Yhtiö ei siten ole tarjonnut K:lle eikä R:lle työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyin tavoin heidän työsopimustensa mukaista työtä tai muuta heidän koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.
Lopputulos
Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion.
Oikeudenkäynnin kustannukset
Yhtiö on asian hävitessään oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan K:n ja R:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. Yhtiö on hyväksynyt K:n ja R:n oikeudenkäyntikulujen määrän.
Tuomiolauselma
Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Hovioikeuden 27.4.2018 päätöksellä nro 232 antama täytäntöönpanon keskeytysmääräys raukeaa.
B Oy velvoitetaan korvaamaan K:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 3.134,72 eurolla ja R:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 3.134,72 eurolla. Kummallekin määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä.

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo – Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto – Helsinki – Espoo – Vantaa – sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – liikejuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus – lakipalvelut – asianajopalvelut – vahingonkorvausoikeus – rikosoikeus – liikejuridiikan ammattilainen – lakiasiaintoimistot