Hovioikeuden tuomio työriidan oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta

27.11.2018


asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies

Hovioikeus katsoi, että A:n menettely osoitti vähintäänkin piittaamattomuutta mönkijän alkuperästä ja että A oli myös jättäytynyt tarkoituksellisen tietämättömäksi siitä, millä varoilla tai missä olosuhteissa B oli hankkinut mönkijän. A:n menettelyä oli näissä olosuhteissa pidettävä törkeän huolimattomana. Mönkijän kauppahinta oli 13.11.2015 päivätyn kauppakirjan mukaan 14.500 euroa. Teon kohteena olleen omaisuuden arvo sinänsä puolsi vankeusrangaistuksen määräämistä. Ottaen kuitenkin huomioon, että kysymys oli ollut isän ja pojan välillä tapahtuneesta toimesta ja että B:n vanhemmat olivat muutoinkin hoitaneet suuressa määrin poikansa asioita, voitiin A:n syyllisyyttä pitää näiden vaikuttimien vuoksi keskimääräistä lievempänä. Olosuhteista kävi myös ilmi, että A:n elämäntilanne oli tekoaikaan ollut haastava hänen huolehtiessaan omaisistaan, mikä oli voinut vaikuttaa hänen harkintakykyynsä. Edellä mainitut olosuhteet huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että 60 päiväsakon sakkorangaistus oli riittävä seuraamus A:lle syyksi luetusta rikoksesta. (Vailla lainvoimaa 27.11.2018)

Rovaniemen hovioikeus 23.11.2018
Tuomio 18/151717
Asianumero R 17/959
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Kemi-Tornion käräjäoikeus 12.10.2017 nro 140623
Asia Tuottamuksellinen rahanpesu ym.
Käräjäoikeuden tuomiosta
Käräjäoikeus oli tuominnut A:n tuottamuksellisesta rahanpesusta 40 päivän ehdolliseen vankeuteen.
A:n valituksesta
A on vaatinut, että syyte tuottamuksellisesta rahanpesusta ja siihen perustuvat korvausvaatimukset hylätään. Toissijaisesti A on vaatinut, että rangaistus lievennetään sakkorangaistukseksi tai että sitä ainakin alennetaan ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta alennetaan.
A on lausunut, että hänen tarkoituksenaan ei ollut missään vaiheessa mönkijän alkuperän häivyttäminen. Mönkijä oli kauppakirjassa merkitty hänen nimiinsä, jotta mönkijä oli voitu laittaa hänen vakuutuksensa piiriin ja saada keskittämisetu. Hän oli ollut siinä käsityksessä, että mönkijä oli hankittu laillisin varoin. Hän oli ollut tietoinen poikaansa B:hen kohdistuneesta talousrikosepäilystä ja sen johdosta annetusta tuomiosta, mutta ei ollut tiennyt huumausainerikosepäilyistä. Hän ei ollut toiminut asiassa törkeän huolimattomasti auttaessaan poikaansa vakuutuksen kanssa. Ottaen huomioon teon olosuhteet hänellä ei ollut ollut mitään velvollisuutta selvittää mönkijän alkuperää.
Hovioikeuden ratkaisun perustelut
Tuottamuksellinen rahanpesu
A on hovioikeuden pääkäsittelyssä kertonut asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiltä osin kuten hänen kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon merkitty. Hovioikeudessa A on lisäksi kertonut ehdottaneensa itse B:lle mönkijän vakuuttamista nimissään. A on edelleen kertonut, että hän oli puheluissaan B:n kanssa teleasentajan työkokemuksensa perusteella kiinnittänyt huomiota linjalla kuuluvaan kohinaan ja tällä perusteella päätellyt puheluja kuunneltavan.
Uutena todistajana on hovioikeudessa kuultu B:tä, joka on kertonut ostaneensa mönkijän rahapulassa olleelta kaveriltaan, joka oli saanut kauppaan rahoituspäätöksen. Rahat ostamiseen B on kertonut lainanneensa veljeltään. B oli saanut vakuutukset mönkijään isänsä kautta halvemmalla. Hän ei ollut selvittänyt isälleen, millä rahoilla hän oli mönkijän ostanut. B on vielä kertonut, että noihin aikoihin hänellä ei ollut ollut merkittävää varallisuutta ja että suurin osa hänen varoistaan oli mennyt Audi-merkkisen henkilöauton hankintaan. B:n hovioikeudessa antama kertomus siitä, että hänen äitinsä AA oli hoitanut hänen asioitaan ja maksanut hänen laskujaan, on vastannut käräjäoikeudessa tältä osin selvitettyä. B on kertonut puhuneensa isänsä kanssa enimmäkseen autoista ja niiden hankkimisesta.
Rovaniemen hovioikeuden 9.4.2018 antamalla tuomiolla ei ole muutettu Kemi-Tornion käräjäoikeuden tuomiota 31.1.2017 siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut B:n saaneen nyt kyseessä olevan mönkijän maksuna myymistään huumausaineista ja on tuominnut mönkijän menetetyksi valtiolle. Hovioikeuden tuomiolla on merkittävä näyttöarvo siltä osin, että kysymys oli rikoksella hankitusta omaisuudesta.
Tuottamuksellisesta rahanpesusta tuomitseminen edellyttää muun ohella, että tekijä on toiminut törkeän huolimattomasti.
Rikoslain 3 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä, ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet.
Tuottamuksellista rahanpesua koskevan rikoslain 32 luvun 9 §:ää koskevissa esitöissä (HE 53/2002 s. 37) todetaan vielä, että rahanpesu on tuottamuksellista ennen kaikkea silloin, kun esirikokseen syyllistynyt henkilö luovuttaa rikoksella hankittuja varoja tai niiden sijaan tullutta omaisuutta selvästi tavanomaisesta poikkeavissa olosuhteissa toiselle henkilölle ja omaisuutta vastaanottavalla henkilöllä on näiden olosuhteiden vuoksi painava syy suhtautua varojen alkuperään epäillen. Tuottamusarvioinnissa olisi huomiota kiinnitettävä mahdollisuuteen selvittää vastaanotettujen varojen alkuperää (HE 53/2002 s. 38).
Hovioikeudessa esitetty todistelu ei anna aihetta arvioida toisin käräjäoikeuden tekemää johtopäätöstä A:n tietoisuudesta B:n saamista tuomioista, törkeää huumausainerikosta koskevista rikosepäilyistä ja B:hen kohdistetuista pakkokeinoista. Hovioikeus pitää vastoin A:n omaa kertomusta selvästi todennäköisempänä, että tämä on saanut tiedon B:n puhelimeen kohdistuvasta kuuntelusta AA:lta ja että hänen puhelussa 5.10.2015 mainitsemansa epäily puhelun kuuntelusta viittaa tähän tietoon. Asiassa on uskottavasti näytetty edelleen, että A on tiennyt B:hen kohdistuneesta huumausainerikosepäilystä, B:n aiemmista tuomioista ja B:n pidätyksistä. A on ollut myös tietoinen siitä, että B on ajanut kalliilla autolla ja pitänyt hallussaan useita muitakin kulkuneuvoja, vaikka ei ole ollut töissä. Hovioikeus toteaa, että vaikka sinänsä on mahdollista, että A on halunnut vakuuttaa mönkijän laittamalla sen omiin nimiinsä, niin se ei poista sitä, että mönkijän todellinen alkuperä on tosiasiallisesti häivytetty kyseisellä toiminnalla. Vaikka mönkijän merkitsemistä A:n nimiin on voitu heidän välillään pitää jokseenkin tavanomaisena menettelynä, A:lla on esitetyissä olosuhteissa ollut painava syy suhtautua mönkijän alkuperään epäillen.
Hovioikeus katsoo edellä mainitut seikat huomioon ottaen, että A:n menettely on osoittanut vähintäänkin piittaamattomuutta mönkijän alkuperästä ja että A on myös jättäytynyt tarkoituksellisen tietämättömäksi siitä, millä varoilla tai missä olosuhteissa B on hankkinut mönkijän. A:n menettelyä on näissä olosuhteissa pidettävä törkeän huolimattomana.
Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden syyksi lukemista koskevat perustelut.
Rangaistusseuraamus
Rikoslain 32 luvun 9 §:n mukaan rangaistus tuottamuksellisesta rahanpesusta on sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta. Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.
Mönkijän kauppahinta on 13.11.2015 päivätyn kauppakirjan mukaan ollut 14.500 euroa. Teon kohteena olleen omaisuuden arvo sinänsä puoltaa vankeusrangaistuksen määräämistä. Ottaen kuitenkin huomioon, että kysymys on ollut isän ja pojan välillä tapahtuneesta toimesta ja että B:n vanhemmat ovat muutoinkin hoitaneet suuressa määrin poikansa asioita, voidaan A:n syyllisyyttä pitää näiden vaikuttimien vuoksi keskimääräistä lievempänä. Olosuhteista on käynyt myös ilmi, että A:n elämäntilanne on tekoaikaan ollut haastava hänen huolehtiessaan omaisistaan, mikä on voinut vaikuttaa hänen harkintakykyynsä. Edellä mainitut olosuhteet huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että sakkorangaistus on riittävä seuraamus A:lle syyksi luetusta rikoksesta.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 22.1.2019.

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo – Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto – Helsinki – Espoo – Vantaa – sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – liikejuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus – lakipalvelut – asianajopalvelut – vahingonkorvausoikeus – rikosoikeus – liikejuridiikan ammattilainen – lakiasiaintoimistot