Velkaa n. 300 000 euroa, pääosin rikosperusteista vuosilta 2014-2016 - hovioikeuskaan ei myöntänyt 37-vuotiaalle kolmen lapsen äidille velkajärjestelyä

Hakijan rikosperusteinen velkaantuminen oli aiheutunut hakijan läheistensä nimiin ja heidän tietämättään ottamista lainoista. Hakijan menettelyn moitittavuutta osoitti, että hänet oli tuomittu menettelynsä johdosta varsin ankariin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Hakijalle oli rikostuomioissa vahvistettu merkittävä rikosperusteinen korvausvelvollisuus, minkä lisäksi hänet oli määrätty huomattaviin menettämisseuraamuksiin. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon, että sanotuista rikostuomioista ei ollut kulunut vielä kovin pitkää aikaa, HO päätyi kokonaisharkinnassaan KO:n tavoin siihen, että velka järjestelyä puoltavat syyt eivät vielä tässä vaiheessa olleet riittävän painavia velkajärjestelyn myöntämiseksi esteistä huolimatta. 

Vaasan hovioikeus 23.3.2022
Päätös Nro 109
Diaarinumero S 21/93
Ratkaisu, josta on valitettu
Satakunnan käräjäoikeuden päätös 3.12.2020 nro 6763
Asia Velkajärjestelyhakemus
Valittaja Hakija
Vastapuolet A Oy, B Bank AB, Oikeusrekisterikeskus, C Oy
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 23.5.2022

Oikeudenkäynti hovioikeudessa
Valitus
Vaatimus
Hakija on toistanut käräjäoikeudessa esittämänsä perusteet ja vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja että hänelle myönnetään velkajärjestely .

Vastaukset
A Oy on edustamiensa velkojien puolesta uudistanut käräjäoikeudessa esitetyt perusteet ja vaatinut, että valitus hylätään.

B Bank AB, Oikeusrekisterikeskus ja C Oy eivät ole antaneet heiltä pyydettyjä vastauksia.

Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Esteperusteet
Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden päätöksen perusteluineen velkajärjestelylain 10 §:n 1 ja 7 kohtien mukaisten esteperusteiden osalta. Tämän johdosta on ratkaistava, voidaanko velkajärjestely myöntää esteestä huolimatta.

Velkajärjestelyn myöntäminen esteestä huolimatta
Velkajärjestelylain 10 a §:n mukaan velkajärjestely voidaan 10 §:ssä säädetystä esteestä huolimatta myöntää, jos siihen on painavia syitä ottaen erityisesti huomioon velallisen toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika ja muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojien kannalta.

Velkajärjestelylain 10 a §:ää koskevien esitöiden mukaan velkajärjestelyn keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa ylivoimaiseen velkatilanteeseen joutuneiden velallisten talouden korjaaminen sekä vähentää ylivelkaantumisesta velalliselle ja hänen perheelleen aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja Mitä suurempaa moitittavuutta velkajärjestelyn este osoittaa velallisessa, sitä tärkeämpää on, että velallinen on pitkäaikaisesti osoittanut selvää pyrkimystä velvoitteidensa hoitamiseen. Toisaalta velallisen henkilökohtaiset olosuhteet voivat myös tällöin puhua velkajärjestelyn myöntämisen puolesta. Velkajärjestelyn myöntämistä rikokseen syyllistyneelle voi puoltaa velallisen elämäntilan teen muuttuminen ja hänen sosiaalinen ryhdistäytymisensä (HE 98/2002 vp, s. 22 ja 33).

Velkajärjestelylain 10 a §:n soveltamisessa kysymys on aina tapauskohtaisesta kokonaisharkinnasta, jossa tuomioistuin punnitsee kunkin säännöksessä tarkoitetun osatekijän ja kokonaisarvion perusteella ratkaisee, onko velkajärjestelyn myöntämiselle painavia syitä (HE 83/2014 vp, s. 56).

Velkaantumisesta kulunut aika
Lain esitöiden mukaan velkajärjestelyn myöntäminen painavien syiden nojalla ei edellytä, että velat olisivat huomattavan vanhoja. Jos velallinen olisi esimerkiksi pyrkinyt hyvittämään esteen vaikutusta tekemällä voitavansa velkojen maksamiseksi, voitaisiin velkajärjestely myöntää, vaikka velat eivät olisi erityisen vanhoja. Tilanteessa, jossa velat perustuvat törkeään rikokseen tai velallinen on järjestellyt tulojaan ja varallisuuttaan velkojien vahingoittamiseksi, voidaan yleensä edellyttää, että velkaantumisesta kulunut aika on pidempi kuin esimerkiksi silloin, kun velallinen on velkaantunut piittaamattomasti ja vastuuttomasti. (HE 83/2014 vp, s. 55 ja 56) Hakija on velkaantunut pääosin rikosperusteisesti. Hakijan rikosvastuun perusteena olevat rikokset ovat tapahtuneet vuosina 2014 - 2016. Rikosperusteinen maksuvelvollisuus Hakijalle on vahvistettu Satakunnan käräjäoikeuden vuosina 2017 ja 2019 antamilla lainvoimaisiksi jääneillä tuomiolla. Samoissa tuomioissa Hakija on määrätty menettämään valtiolle rikoksilla saamansa hyöty. Tähän nähden hovioikeus katsoo, ettei Hakijan pääasiallisesta velkaantumisesta ole kulunut vielä niin pitkää aikaa, että se itsessään puhuisi velkajärjestelyn myöntämisen puolesta.

Velallisen toimet
Painavien syiden arvioinnin kannalta keskeistä on se, millä tavoin velallinen on mahdollisuuksiensa puitteissa osoittanut ottavansa vastuun velkojensa hoitamisesta.

Hakijan velkaantuminen on velkajärjestelyhakemuksen liitteenä olevan velkaantumishistorian mukaan alkanut jo vuonna 2003. Hakija on suorittanut velkojaan ulosottoperinnän kautta vuodesta 2003 lukien yhteensä noin 20.000 euroa. Päästyään irti peliriippuvuudestaan Hakija on kouluttautunut vertaistukiohjaajaksi ja kokemusasiantuntijaksi. Lisäksi hän on suorittanut työn ohessa mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinnon vuonna 2020. Hakija on päivätyössä Sosiaalipedagogiikan säätiöllä sekä Porin kaupungin psykososiaalisissa palveluissa. Päivätyönsä ohessa Hakija toimii myös vapaaehtoistyössä rahapeliriippuvuuden kokemusasiantuntijana ja vertaistukiohjaajana. On ilmeistä, että Hakijan ei ole mahdollista ainakaan merkittävästi parantaa ansaintakykyään. Hovioikeus katsoo, että Hakijan edellä selostetut toimet sekä elämänhallinnassa tapahtunut muutos ja kouluttautuminen uuteen ammattiin osoittavat Hakijassä vastuunottoa veloista ja puhuvat velkajärjestelyn puolesta.

Velkajärjestelyn myöntämisen merkitys
Hakija on avioliitossa ja hänellä on vuosina 2006, 2009 ja 2016 syntyneet lapset, joista vuonna 2016 syntyneellä on todettu näkövamma. Hakijan nykyiselle puolisolle on myönnetty velkajärjestely. Velkajärjestelyhakemuksen mukaan Hakijan velkojen kokonaismäärä on noin 300.000 euroa ja hänen nettopalkka tulonsa on noin 2.000 euroa kuukaudessa. Hakija ei pysty tuloillaan lyhentämään velkojensa pääomaa, eikä hänellä ole ilman velkajärjestelyä mahdollisuutta selviytyä veloistaan. Näin ollen on selvää, että velkajärjestelyn myöntämisellä olisi Hakijalle ja hänen perheelleen huomattava merkitys.

Hakijan velkojat ovat pääosin luottoja myöntäviä yhteisöjä ja julkisyhteisöjä eikä velkajärjestelyn myöntämisellä ole niiden taloudellisen aseman kannalta erityistä merkitystä.

Kokonaisarvostelu
Hakija on 37-vuotias ja velkajärjestelyn myöntämisellä olisi edellä todetuin tavoin suuri merkitys hänelle ja hänen perheelleen. Hakija on kouluttautunut eikä hänellä ole mahdollisuutta merkittävästi parantaa ansaintamahdollisuuksiaan. Myös Hakijan sosiaalinen ryhdistäytyminen ja elämänhallinnassa tapahtuneet muutokset puoltavat velkajärjestelyä.

Toisaalta velkajärjestelyn myöntämiselle on kaksi esteperustetta. Hakijan velkojen kokonaismäärä on suuri ja velat ovat pääosin rikosperusteisia. Hakijan rikosperusteinen velkaantuminen on aiheutunut Hakijan läheistensä nimiin ja heidän tietämättään ottamista lainoista. Hakijan menettelyn moitittavuutta osoittaa, että hänet on tuomittu menettelynsä johdosta varsin ankariin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Hakijalle on rikostuomioissa vahvistettu merkittävä rikosperusteinen korvausvelvollisuus, minkä lisäksi hänet on määrätty huomattaviin menettämisseuraamuksiin. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että sanotuista rikostuomioista ei ole kulunut vielä kovin pitkää aikaa, hovioikeus päätyy kokonaisharkinnassaan käräjäoikeuden tavoin siihen, että velka järjestelyä puoltavat syyt eivät vielä tässä vaiheessa ole riittävän painavia velkajärjestelyn myöntämiseksi esteistä huolimatta. Käräjäoikeuden ratkaisua ei siten ole syytä muuttaa.

Päätöslauselma
Valitus hylätään. Käräjäoikeuden päätöstä ei muuteta.