Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että aiemmat ehdottomat vankeusrangaistukset olivat riittävä seuraus myös nyt syyksi luetuista teoista

Hovioikeus totesi, että samaan konkurrenssiryhmään nyt kysymyksessä olevan tuomion kanssa kuuluvat Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomiot 20.1.2021, 20.5.2021 ja 24.9.2021. Rangaistuksen kohtuullistamisen kannalta tuomiossa 20.1.2021 tässä suhteessa merkityksellisillä neljällä syyksiluetulla rikoksella oli ollut ratkaiseva vaikutus A:lle tuomitun yhteisen 60 päivän vankeusrangaistuksen mittaamisessa. A:n syyksi oli nyt kysymyksessä olevassa tuomiossa luettu varkaus ja huumausaineen käyttörikos, jotka oli tehty ennen Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomioita 20.1.2021, 20.5.2021 ja 24.9.2021, ja hänet oli tuomittu nyt hänen syykseen luetuista teoista yhteiseen 80 päiväsakon sakkorangaistukseen. Ottaen huomioon edellä mainittujen aiemmin tuomittujen vankeusrangaistusten huomattava kohtuullistamisvaikutus hovioikeus katsoi, että edellä kerrotut aiemmat vankeusrangaistukset oli katsottava riittäväksi seuraamukseksi myös nyt A:n syyksi luetuista teoista.

Rovaniemen hovioikeus 25.3.2022
Tuomio 22/112528
Asianumero R 21/945
Ratkaisu, johon on haettu muutosta Kainuun käräjäoikeus 26.10.2021 nro 145131
Asia Varkaus ym.
Valittaja A
Vastapuoli Aluesyyttäjä

Valitus
A on vaatinut, että hänelle aiemmin tuomitut ehdottomat vankeusrangaistukset katsotaan riittäväksi seuraamukseksi myös nyt hänen syykseen luetuista teoista tai että hänelle tuomittua sakkorangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

A on lausunut, että hänet oli tuomittu nyt hänen syykseen luetuista teoista yhteiseen 80 päiväsakon sakkorangaistukseen. Hänet oli aiemmin tuomittu samaan konkurrenssiin kuuluvilla Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomiolla 20.1.2021 yhteiseen 60 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomiolla 6.7.2021 yhteiseen 30 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja tuomiolla 24.9.2021 yhteiseen 50 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Konkurrenssissa oleviin tuomioihin oli vedottu käräjäoikeudessa eikä käräjäoikeuden perusteluista ilmennyt, miksi mainituilla vankeusrangaistuksilla ei ollut ollut rangaistusta kohtuullistavaa vaikutusta.

Ottaen huomioon aiempien ehdottomien vankeusrangaistusten pituudet olisi ne tullut katsoa riittäväksi seuraamukseksi myös nyt hänen syykseen luetuista teoista. Myös korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu 2020:90 puoltaa rikoslain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitettua sakkorangaistuksen kohtuullistamista aiemman ehdottoman vankeusrangaistuksen johdosta.

Vastaus
Syyttäjä ei ole antanut asiassa häneltä pyydettyä vastausta.

Hovioikeuden ratkaisun perustelut
Rikoslain 7 luvun 6 §:n mukaan jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, voidaan aiempi ehdoton vankeusrangaistus 1 momentin mukaan ottaa uutta rangaistusta määrättäessä kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana. Uudesta rikoksesta voidaan myös tuomita laissa sille säädettyä vähimmäisaikaa lyhyempään vankeusrangaistukseen tai katsoa aikaisempi rangaistus riittäväksi seuraamukseksi myös myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta.

Vankeusrangaistuksen määräämistä koskevissa korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 2017:60 ja KKO 2018:72 lausutun mukaisesti rikoslain 7 luvun 6 §:n soveltamisella pyritään siihen, että rikoksentekijän kokonaisrangaistus muodostuisi samaksi riippumatta siitä, onko eri aikoina tehdyt rikokset käsitelty yhdessä vai useammassa oikeudenkäynnissä.

Aikaisemman ehdottoman vankeusrangaistuksen vaikutusta uuteen rangaistukseen arvioidaan samojen perusteiden mukaan kuin mitattaessa kahdesta tai useammasta rikoksesta samalla kertaa tuomittavaa yhteistä vankeusrangaistusta rikoslain 7 luvun 5 §:n 2 momenttia soveltaen.

Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2003:8 todennut, että aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus voidaan ottaa rikoslain 7 luvun 6 §:n nojalla kohtuuden mukaan huomioon myös sakkorangaistusta määrättäessä. Ratkaisun mukaan sakkorangaistuksen kohtuullistaminen tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun sovellettavien mittaamisperusteiden mukainen lieventämisvaikutus on huomattava ja kohtuullistaminen voi tulla kyseeseen myös sillä perustella, että aikaisempaa vankeusrangaistusta on erityisesti sen täytäntöönpano huomioon ottaen pidettävä riittävä seuraamuksena myös myöhemmin käsiteltävänä olevasta rikoksesta.

Korkein oikeus on varsin tuoreessa ennakkoratkaisussaan KKO 2020:90 todennut, että ratkaisussa KKO 2003:8 rikoslain 7 luvun 6 §:n soveltamisen kynnys oli asetettu varsin korkealle ja sakkorangaistuksen kohtuullistamisen oli katsottu tulevan kysymykseen vain poikkeuksellisesti. Ratkaisussa KKO 2020:90 on todettu, että rikoslain 7 luvun 6 §:n soveltamisella pyritään siihen, että rikoksentekijän kokonaisrangaistus muodostuisi samaksi riippumatta siitä usein sattumanvaraisesta seikasta käsitelläänkö eri aikoina tehdyt rikokset yhdessä vai useammassa oikeudenkäynnissä. Säännöksen soveltaminen edistää myös yhdenvertaisuutta, kun rangaistus määrätään samojen rikoslain 7 luvun 5 §:n 2 momentissa ilmaistujen periaatteiden mukaisesti silloinkin, kun rikokset on käsitelty eri oikeudenkäynneissä. Aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus voidaan lainkohdan mukaan ottaa tässä tarkoituksessa huomioon myös silloin, kun vastaajalle olisi tuomittava sakkorangaistus teosta, joka oli tehty ennen kuin hänet oli tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Ratkaisussa on katsottu, että sakkorangaistuksen kohtuullistamiskynnyksen on perusteltua olla matalampi kuin ratkaisussa KKO 2003:8 on katsottu. Ratkaisun KKO 2020:90 mukaan aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus on perusteltua ottaa huomioon ennen sen tuomitsemista tehdystä, uudessa oikeudenkäynnissä käsiteltävästä sakkorikoksesta tuomittaessa silloin, kun uuden rikoksen syyksilukeminen ei olisi vaikuttanut rangaistukseen, jos kaikista rikoksista olisi tuomittu yhteinen vankeusrangaistus samalla kertaa aikaisemmassa oikeudenkäynnissä.

Aikaisempi vankeusrangaistus on siten yleensä katsottava riittäväksi seuraamukseksi myös myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta sakkorikoksesta, jos vankeusrangaistuksen kohtuullistamisvaikutus on huomattava tai uuden rikoksen rangaistusarvo on vähäinen.

A on tuomittu aiemmin Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomiolla 20.1.2021 yhteiseen 60 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomiolla 20.5.2021 yhteiseen 20 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomiolla 6.7.2021 yhteiseen 30 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja tuomiolla 24.9.2021 yhteiseen 50 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen, joita on tuomiota 20.1.2021 lukuun ottamatta kohtuullistettu ottamalla huomioon rikosrekisteriotteelta lähemmin ilmenevät A:n aiemmat tuomiot.

Hovioikeus toteaa, että samaan konkurrenssiryhmään nyt kysymyksessä olevan tuomion kanssa kuuluvat Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomiot 20.1.2021, 20.5.2021 ja 24.9.2021. Rangaistuksen kohtuullistamisen kannalta tuomiossa 20.1.2021 tässä suhteessa merkityksellisillä neljällä syyksiluetulla rikoksella on ollut ratkaiseva vaikutus A:lle tuomitun yhteisen 60 päivän vankeusrangaistuksen mittaamisessa. A:n syyksi on nyt kysymyksessä olevassa tuomiossa luettu varkaus ja huumausaineen käyttörikos, jotka on tehty ennen Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomioita 20.1.2021, 20.5.2021 ja 24.9.2021, ja hänet on tuomittu nyt hänen syykseen luetuista teoista yhteiseen 80 päiväsakon sakkorangaistukseen. Ottaen huomioon edellä mainittujen aiemmin tuomittujen vankeusrangaistusten huomattava kohtuullistamisvaikutus hovioikeus katsoo, että edellä kerrotut aiemmat vankeusrangaistukset on katsottava riittäväksi seuraamukseksi myös nyt A:n syyksi luetuista teoista.

Hovioikeus katsoo siten, että Pohjois-Karjalan tuomioilla 20.1.2021, 20.5.2021 ja 24.9.2021 tuomittuja ehdottomia vankeusrangaistuksia on pidettävä riittävänä seuraamuksena myös nyt A:n syyksi luetuista teoista.