Hovioikeus tuomitsi tehtäviään laiminlyöneen isännöitsijän luottamusaseman väärinkäytöstä sakkoihin - syyte kavalluksesta hylättiin ja isännöitsijä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta asunto-osakeyhtiölle

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies

Isännöitsijä oli asiassa lausuttu huomioon ottaen selvästi laiminlyönyt yhtiön hallinnon ja taloudellisen aseman kannalta olennaiset isännöitsijän tehtävät. Menettelyllään hän oli aiheuttanut yhtiölle vahinkoa ja siten syyllistynyt luottamusaseman väärinkäyttöön. Sen sijaan KO:n isännöitsijän syyksi lukema kavallussyyte siitä, että hän olisi anastanut asunto-osakeyhtiöltä 4.860 euroa rahaa tekemällä yhtiön tililtä itselleen neljä tilisiirtoa ilman oikeudellisesti hyväksyttävää perustetta, hylättiin. Isännöitsijä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvauksena asunto-osakeyhtiölle anastetuiksi väitetyistä rahavaroista 4.860 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 16.11.2018)

Turun hovioikeuden ratkaisu 15.11.2018
"Käsittelyratkaisu
Vastaaja ja syyttäjä eivät ole vaatineet pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa. As Oy B ei ole vaatinut pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa, mikäli hovioikeus ottaa asiaa ratkaistessaan huomioon käräjäoikeudessa tallennetut todistajankertomukset.
Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan asia ratkaistaan esittelystä kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, jollei siinä 13-16 §:n nojalla toimiteta pääkäsittelyä. Säännöksen 3 momentin mukaan tarvittaessa todistelutallenteelta on otettava selko käräjäoikeudessa vastaanotetun todistelun sisällöstä. Saman luvun 14 §:n 1 momentin mukaan hovioikeuden on toimitettava pääkäsittely, jos rikosasiassa asianomistaja tai vastaaja sitä vaatii. Säännöksen 2 momentin mukaan pääkäsittelyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos asiassa ei 15 §:n 1 momentin mukaan tarvitse ottaa vastaan suullista todistelua sen vuoksi, että näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä varteenotettavaa epäilystäpä pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen erityisesti asian laatuja merkitys asianosaiselle. Saman luvun 16 §:n mukaan jos käräjäoikeudessa vastaanotettua suullista todistelua ei oteta hovioikeudessa uudelleen vastaan, käräjäoikeuden ratkaisua saa tämän todistelun osalta muuttaa vain, jos todistelua ei enää voida ottaa uudelleen vastaan. Rangaistusvaatimuksesta tehtyä ratkaisua saadaan kuitenkin muuttaa rikosasian vastaajan eduksi.
Hovioikeus on ottanut selkoa käräjäoikeuden todistelutallenteista ja toteaa, että käräjäoikeudessa vastaanotetun henkilötodistelun perusteella asiassa ei ole ilmennyt aihetta arvioida toisin käräjäoikeuden henkilötodistelusta tekemää näyttöratkaisua siitä, että Vastaaja oli jättänyt tekemättä yhtiön taloudellisen aseman kannalta olennaiset isännöitsijän tehtävät, mistä yhtiölle oli aiheutunut vahinkoa. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös hovioikeuden ratkaisun peruste syytekohdan 1 osalta sekä asian laatuja merkitys asianosaiselle, pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta.
Pääasiaratkaisun perustelut
Syyte kavalluksesta
Rikoslain 28 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan joka anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, on tuomittava kavalluksesta.
Kavalluksesta tuomitseminen edellyttää tahallisuutta ja anastustarkoitusta, jotka rangaistusta vaativan on näytettävä toteen.
Hovioikeus on arvioinut asiaa seuraavasti.
Vastaajalla on ollut isännöitsijänä tilinkäyttöoikeus yhtiön tiliin ja sinänsä oikeus nostojen tekemiseen. Kysymys on tämän jälkeen siitä, onko nostoille ollut oikeudellisesti hyväksyttävä peruste.
Lähtökohtaisesti isännöitsijällä on oikeus isännöintipalkkioon isännöinnistä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Isännöintipalkkion maksaminen ei yleensä edellytä erillistä yhtiön päätöstä asiasta.
Asian rikosoikeudellisen arvioinnin kannalta ei ole olennaista, onko asunto-osakeyhtiön isännöinnistä tekemän sopimuksen toisena osapuolena ollut Vastaaja vai hänen omistamansa yhtiö. Vastaajan ja hänen omistamansa yhtiön väliset oikeussuhteet eivät ole tämän asian kannalta olennaisia. Mahdollisen kavallusrikoksen tunnusmerkistö on täyttynyt siinä vaiheessa, kun rahavarat olivat siirtyneet pois yhtiön tililtä eikä tuon rikoksen kannalta ole merkitystä sillä, olivatko varat siirtyneet Vastaajan pankkitilille vai hänen omistamansa yhtiön pankkitilille. Näin ollen merkitystä on lopulta vain sillä, onko Vastaajalla ollut oikeus palkkioon isännöinnistä.
Asiassa ei ole näytetty, että Vastaajalla ei olisi ollut lähtökohtaisesti oikeutta palkkioon isännöinnistä tai että hän ei olisi saanut tilinkäyttöoikeutensa nojalla nostaa palkkiota ilman yhtiön erillistä päätöstä. Arvioitaessa hänen syyllistymistään kavallukseen ratkaisevaa on, onko hän voinut varat nostaessaan perustellusti olla siinä käsityksessä, että hänellä on suorittamansa isännöinnin perusteella ollut oikeus nostamansa määräiseen palkkioon. Mikäli Vastaajan on täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että oikeutta palkkioon ei ole, hän on varat nostaessaan syyllistynyt kavallukseen.
Asiassa on riitaa siitä, missä määrin Vastaaja oli laiminlyönyt isännöitsijän tehtäviä. Osapuolten välillä oli näiden lausumat huomioon ottaen sovittu ainakin tarjouksessa isännöintityöstä lueteltujen tehtävien suorittamisesta.
Vastaajan valituksensa täydennyksessä lausuman mukaan eniten työtä oli aiheuttanut niin sanottu tekninen isännöinti, liittyen muun muassa kahteen vesivahinkotapaukseen ja lämmönvaihtimen rikkoutumiseen ja vaihtamiseen. Vastaaja on todennut, että tilanne oli ollut hankala, koska taloyhtiössä ei ollut ollut varoja korjaustyötä varten. Hän oli saanut neuvoteltua pitkän maksuajan korjauslaskun hoitamiseksi, jolla oli vältetty kassakriisi. Hän oli myös huolehtinut siitä, että yhtiövastiketta oli korotettu niin, että se oli riittänyt taloyhtiön juokseviin menoihin. Vastaajan mukaan asioista oli sovittu hallituksen kanssa eikä missään vaiheessa hänen toimintaansa ollut moitittu ennen kuin syksyllä 2015.
Riidatonta on, että Vastaaja oli huolehtinut joidenkin teknisten asioiden hoitamisesta. Huolimatta siitä, että 7.2.2012 päivätyssä tarjouksessa isännöinnistä teknisten asioiden hoitamista ei ole mainittu tehtäväluettelossa, tällaisten tehtävien hoitaminen oli tosiasiassa kuulunut isännöitsijälle. Sanotut työt on tehty asunto-osakeyhtiön hyväksi. Asiassa ei ole näytetty, että Vastaaja ei olisi lähtökohtaisesti ollut oikeutettu palkkioon myös tällaisten tehtävien hoitamisesta.
Sopimuksen mukaisten palkkioiden yhteismäärä Vastaajan isännöintiajalta 1.6.2012-30.11.2015 on ollut tarjous ja isännöintipalkkioon vuonna 2014 tehty korotus huomioon ottaen 9.890 euroa. Vastaajan vuonna 2014 ja 2015 palkkioina nostama, käräjäoikeuden tuomion sivulla 3 mainittu määrä 4.860 euroa on ollut tästä noin puolet, keskimäärin noin 115 euroa kuukaudessa.
Kysymys palkkion oikeasta määrästä on siviilioikeudellinen asia, joka ei tule tarkasteltavaksi nyt kysymyksessä olevassa rikosasiassa. Huolimatta siitä, että Vastaaja oli jättänyt osan tehtävistään tekemättä, sellaista selvitystä, joka osoittaisi, että hänen olisi täytynyt pitää nostamiaan palkkioita hänen tekemäänsä pääasiassa tekniseen isännöintiin nähden perusteettomina, ei ole esitetty.
Syyte kavalluksesta kohdassa 1 on siten hylättävä.
Syyte luottamusaseman väärinkäytöstä
Rikoslain 36 luvun 5 §:n 2 kohdan mukaan jos se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, väärinkäyttää luottamusasemaansa jättämällä tehtävänsä kokonaan tai osaksi suorittamatta ja siten aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa, hänet on tuomittava luottamusaseman väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Luottamusaseman väärinkäytön lukeminen syyksi edellyttää, että menettelyllä on aiheutettu vahinkoa.
Kirjanpidon asianmukainen hoitaminen on ollut yksi keskeisiä sovituista isännöitsijän tehtävistä ja Vastaaja oli sen hovioikeudessa lausumansa mukaan laiminlyönyt. Laiminlyönnistä oli aiheutunut yhtiölle sen asiassa esittämistä laskuista ilmenevä yhteensä 3.358,49 euron taloudellinen vahinko, kun kirjanpito, sisältäen myös tilinpäätöksen ja veroilmoituksen laatimisen, oli jouduttu teettämään jälkikäteen. Tuosta määrästä tulee kuitenkin vähentää vuoden 2015 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen teettämisestä aiheutunut 233,75 euron kulu ottaen huomioon Vastaajan isännöitsijän tehtävän päättyminen vuonna 2015 ja se, että vuoden 2015 tilinpäätös ja toimintakertomus on tullut laatia vasta tuon ajankohdan jälkeen. Lisäksi yhtiö on ilmoittanut sille aiheutuneen Vastaajan laiminlyöntejä selvittäneelle yhtiön edustajalle maksetuista palkkioista 300 euron kulu, mihin liittyneestä selvitystyöstään J on käräjäoikeudessa kertonut. Mainittujen vahinkojen aiheutumista ei poista se, että Vastaaja on sittemmin ilmoittanut kuittaavansa saatavaansa tai luopuvansa vastaavassa määrin yhtiöltä olevasta saatavastaan riippumatta siitä, miten tuota saatavaa tai Vastaajan ilmoitusta olisi oikeudellisesti arvioitava.
Isännöinnistä tehtyä tarjousta voidaan kokousten lukumäärän osalta tulkita myös siten kuin Vastaaja on esittänyt, eli että kysymys olisi ollut kokousten enimmäismäärästä. Sellainen sopimuksen tulkinta, että tietty määrä kokouksia olisi aina pidettävä mahdollisista yhtiöjärjestyksen määräyksistä ja todellisesta tarpeesta riippumatta, ei ole epäilyksettä hyväksyttävissä. Yhtiöjärjestystä ei ole esitetty todisteena. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että yhtiössä olisi isännöinnistä sovitun tai yhtiöjärjestyksen perusteella ollut tarpeen järjestää useampi kuin yksi yhtiökokous vuodessa ja hallituksen kokouksia enemmän kuin tarpeen mukaan.
Asiassa esitetyn kirjallisen todistelun ja käräjäoikeudessa kuullun J:n kertomuksen perusteella, jota K:n ja O:n kertomukset tukevat, on selvitetty, että Vastaaja oli laiminlyönyt kirjanpidon lisäksi myös muita yhtiön taloudellisen aseman kannalta olennaisia isännöitsijän tehtäviä. Hän oli laiminlyönyt yhtiökokouksen pitämisen yhtä kokousta lukuunottamatta ja pöytäkirjan laatimisen siitä, hallitusten kokousten pitämisen, yhteydenpidon viranomaisiin, vastikeseurannan ja valvonnan ja huomautusten teon myöhästyneistä vastikkeista sekä laiminlyönyt myös osakas-ja asukasluetteloiden pidon.
Syyksilukemisen edellyttämää riittävää näyttöä ei ole esitetty siitä, että Vastaaja olisi jättänyt valvomatta huolto-ja kunnossapitosopimuksia tai että hän olisi laiminlyönyt peruskorjaustarpeen esittelyn yhtiökokouksessa tai ollut sopimuksen vastaisesti tavoittamattomissa. Siltä osin kuin syyte on koskenut pitämättä jääneisiin kokouksiin liittyviä täytäntöönpanotoimia, ei syytettä voida lukea tuolta osin Vastaajan syyksi erikseen. Vastaaja oli edellä lausuttu huomioon ottaen selvästi laiminlyönyt yhtiön hallinnon ja taloudellisen aseman kannalta olennaiset isännöitsijän tehtävät. Menettelyllään hän oli aiheuttanut yhtiölle vahinkoa ja siten syyllistynyt luottamusaseman väärinkäyttöön.
Korvausvelvollisuus
Kohdan 1 syyte on hylätty. Perustetta käräjäoikeuden tuomitsemalle 4.860 euron vahingonkorvaukselle ei ole.
Käräjäoikeus on kohdan 2 osalta tuominnut kirjanpidon uudelleen teettämisen kustannuksista käräjäoikeuden tuomion selostusosaan kirjatun vaatimuksen mukaisesti 3.424,74 euroa. Kun otetaan huomioon edellä hovioikeuden yhtiölle aiheutuneesta vahingosta lausuma Vastaaja on rikoksen perusteella velvollinen korvaamaan sen yhtiölle. Perustetta korvauksen alentamiselle ei ole.
Koska syytteitä ei kokonaan hylätä, aihetta muuttaa käräjäoikeuden tuomiota valtion varoista maksettujen todistelukustannusten korvausvelvollisuuden osalta ei ole.
Kohdan 1 syytteen ja siihen perustuvan asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksen tullessa hylätyksi kokonaan, Vastaaja on velvollinen korvaamaan asianomistajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa vain osaksi.
Yhtiö on käräjäoikeudessa vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan arvonlisäveroineen 7.012,20 euroa, mikä tarkoittaa karkeasti arvioiden noin 21 tunnin työmäärää, josta pääkäsittelyn osuus on 2 tuntia 20 minuuttia. Laskussa esitetyt toimenpiteet on kaikki tehty syytteen nostamisen jälkeen. Ennen syytteen nostamista asian tausta oli jo rikosoikeudellisesti selvitetty poliisin ja syyttäjän toimesta ja Vastaajan laiminlyömä kirjanpito oli myös jo laadittu taannehtivasti. Hovioikeuden arvion mukaan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut näissä olosuhteissa ja jutun laatu huomioon ottaen ovat 14 turmin työmäärää vastaavat 4.687,20 euroa arvonlisäveroineen.
Hovioikeus toteaa, että asianomistajan käräjäoikeudessa kuulemilleen todistajille K:lle ja O:lle maksamat todistelukustannukset yhteensä 550 euroa ovat oikeastaan asianomistajan oikeudenkäyntikuluja. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita katsoa, että todistajille maksetut määrät olisivat olleet perusteettomia tai kohtuuttomia.
Hovioikeuskulujen osalta perustetta velvoittaa Vastaajaa korvaamaan määräajan pidennyspyynnöstä ja täytäntöönpanohakemuksesta vaadittuja oikeudenkäyntikuluja ei ole. Asian laatuja laajuus ja asian hoitamiseen tarvitut toimenpiteet ja ajankäyttöjä vastaavanlaisissa asioissa noudatetut Iaskutusperusteet huomioon ottaen, kohtuullisina yhtiön oikeudenkäyntikuluina hovioikeudessa on pidettävä Vastaajan myöntämää määrää.
Edellä lausutun perusteella yhtiön kohtuulliset oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ovat olleet ilman edellä mainittua todistajalle maksettua 550 euron määrää 4.687,20 euroa ja hovioikeudessa 2.008,80 euroa, mistä määristä asian lopputulos huomioon ottaen Vastaaja velvoitetaan korvaamaan puolet.
Rangaistus
Syytteen kavalluksesta tullessa hylätyksi, tuomittua sakkorangaistusta on perusteltua vastaavasti alentaa."
=> 20 ps.
Turun hovioikeus 15.11.2018
Tuomio 18/150162
Asianumero R 17/1878
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Pirkanmaan käräjäoikeus 27.09.2017 nro 138189
Asia Luottamusaseman väärinkäyttö ym.
Valittaja Vastaaja
Vastapuolet Kihlakunnansyyttäjä, As Oy B

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo – Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto – Helsinki – Espoo – Vantaa – sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – liikejuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus – lakipalvelut – asianajopalvelut – vahingonkorvausoikeus – rikosoikeus