Hovioikeus kumosi korvausvelvollisuuden kivusta ja särystä kun vakuutusyhtiön kieltäytymistodistusta ei esitetty käräjäoikeudessa

B ei ollut esittänyt vakuutusyhtiön kieltäytymistodistusta käräjäoikeudessa. Hovioikeus totesi, että kivusta ja särystä esitetyn korvausvaatimuksen tuomioistuimessa tutkimisen edellytyksenä oli liikennevakuutuslain 80 §:n 2 momentin mukainen kieltäytymistodistus. Koska kieltäytymistodistusta ei esitetty, olisi käräjäoikeuden tullut viran puolesta jättää mainittua korvausta koskeva vaatimus tutkimatta. Hovioikeus totesi, ettei B ollut myöskään hovioikeudessa esittänyt selvitystä siitä, että vakuutusyhtiö olisi kieltäytynyt suorittamasta vaadittua vahingonkorvausta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2022)

Helsingin hovioikeus 17.3.2022
Tuomio/Päätös 22/111152
Asianumero R 21/1544
Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 12.5.2021 nro 121319
Asia Liikenneturvallisuuden vaarantaminen 
Valittaja A
Vastapuoli B

Hovioikeuden pääasiaratkaisu
Liikennevakuutuslain 80 §:n 1 momentin mukaan jos korvausta vaaditaan tuomioistuimessa liikennevakuutuksesta korvattavan vahingon johdosta ajoneuvon omistajalta, haltijalta, kuljettajalta tai matkustajalta muun kuin tämän lain nojalla, korvaus on tuomittava tämän lain mukaisesti ja siitä riippumatta, onko hänellä vahinkoa kärsineeltä myös saaminen. Näin tuomittu määrä saadaan periä vain liikennevahingosta vastuussa olevalta vakuutusyhtiöltä, joka vapautuu vastuusta maksamalla korvauksen vahinkoa kärsineelle.

Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettua korvausvaatimusta ei voida tutkia, ellei näytetä, että vakuutusyhtiö, joka on vastuussa vahingosta, on kieltäytynyt suorittamasta vaadittua vahingonkorvausta.

Käräjäoikeus on velvoittanut A:n maksamaan B:lle 50 euroa korvauksena rikoksen aiheuttamasta kivusta ja särystä.

B ei ollut esittänyt vakuutusyhtiön kieltäytymistodistusta käräjäoikeudessa. Hovioikeus toteaa, että kivusta ja särystä esitetyn korvausvaatimuksen tuomioistuimessa tutkimisen edellytyksenä on ollut liikennevakuutuslain 80 §:n 2 momentin mukainen kieltäytymistodistus. Koska kieltäytymistodistusta ei ollut esitetty, olisi käräjäoikeuden tullut viran puolesta jättää mainittua korvausta koskeva vaatimus tutkimatta. Hovioikeus toteaa, ettei B ole myöskään hovioikeudessa esittänyt selvitystä siitä, että vakuutusyhtiö olisi kieltäytynyt suorittamasta vaadittua vahingonkorvausta.

Käräjäoikeuden ratkaisua on siten edellä mainitulla perusteella muutettava niin, että A:lle määrätty korvausvelvollisuus kivusta ja särystä kumotaan. Muilta osin käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi.