Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut istunnossa paikalla olleen toisen vastaajan vaatimuksesta määrätä valittajan menettämään syyteoikeutensa

asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - asianajaja – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies

Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen valittaja ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että hänellä olisi ollut laillinen este saapua KO:n istuntoon 5.12.2017. Se seikka, että käräjätuomari oli istunnossa selostanut B:lle annetun kutsun sisällön ja kertonut mahdollisuudesta vaatia syyteoikeuden menettämistä, oli kuulunut käräjätuomarin prosessinjohtovelvollisuuteen. KO:sa ei siten ollut tapahtunut menettelyvirheitä, joiden johdosta asia olisi tullut palautettaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Näin ollen KO oli voinut paikalla olleen B:n vaatimuksesta määrätä valittajan menettämään syyteoikeutensa. (Vailla lainvoimaa 14.12.2018)

Turun hovioikeus 12.12.2018
Päätös Nro 962
Dnro R 18/190

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 11.2.2019

Valitus
Valittaja on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hänet on määrätty menettämään syyteoikeutensa ja että asia palautetaan käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Lisäksi Valittaja on vaatinut, että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata B:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa.
Perusteinaan Valittaja on lausunut, että hänellä oli käräjäoikeuden istuntopäivänä 5.12.2017 ollut laillinen este eikä hän ollut voinut terveydentilansa vuoksi osallistua asian käsittelyyn. Hänellä ei ole ollut mahdollisuutta esittää lääkärinlausuntoa asiasta. Käräjätuomarin ei olisi tullut oma-aloitteisesti kertoa B:lle tämän oikeudesta vaatia syyteoikeuden menettämistä.

Vastaus
B on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana ja että Valittaja velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa viivästyskorkoineen.
Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut
Oikeudenkäynnistä rikosasiassa annetun lain 8 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan, jos asianomistaja jää pois yksin ajamansa rikosasian istunnosta, tuomioistuin voi vastaajan vaatimuksesta päättää, että asianomistaja menettää syyteoikeutensa, jos asianomistaja on sellaisella uhalla kutsuttu istuntoon.
Käräjäoikeuden Valittajalle toimittamasta kutsusta 13.9.2017 käy ilmi, että hänet on kutsuttu pääkäsittelyistuntoon uhalla, että jos hän jää ilman laillista estettä saapumatta istuntoon tai jos hän käyttää asiamiestä sijastaan, käräjäoikeus voi paikalla olevan vastaajan vaatimuksesta määrätä, että hän menettää syyteoikeutensa. Pääkäsittelyn peruuttamista koskevasta käräjäoikeuden pöytäkirjasta 5.12.2017 ilmenee, että Valittajaa on istunnossa edustanut asiamies Valittajan itse olematta paikalla. B on istunnossa vaatinut, että Valittaja määrätään menettämään syyteoikeutensa.

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 28 §:n 1 momentin mukaan laillinen este on muun muassa sillä, joka sairauden vuoksi on estynyt noudattamasta kehotusta saapua tuomioistuimeen.

Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa
Valittaja on hävinnyt asian käräjäoikeudessa ja on siten oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 8 §:n 1 momentin ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut tämän vaatimuksen mukaisesti.
Oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan jos alemman tuomioistuimen päätökseen haetaan muutosta, velvollisuus korvata oikeudenkäyntikulut ylemmässä tuomioistuimessa on määrättävä sen mukaisesti, mitä muutoksenhakumenettelyssä on tapahtunut ja onko asianosainen voittanut vai hävinnyt muutoksenhaun. Valittaja on hävinnyt muutoksenhaun, minkä vuoksi hänet on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvoitettava korvaamaan B:n tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Lainkohtaa koskevien esitöiden mukaan (HE 107/1998 vp, s. 16) kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen arvioinnin tulee suhteutua kulloisenkin yksittäisen asian erityispiirteisiin, mutta yleensä myös asian vaikeuteen, asiamiehen suorittaman työn määrään ja laatuun sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytettyyn laskutukseen. B:n oikeudenkäyntikulut asiassa ovat 1.953 euroa. Hovioikeudessa käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus huomioon ottaen hovioikeus arvioi kohtuullisiksi oikeudenkäyntikuluiksi 700 euroa.

Korkeimman oikeuden ratkaisuista KKO 2001:73, KKO 2003:28 ja KKO 2016:84 ilmenevän oikeusohjeen mukaan sairaus muodostaa laillisen esteen silloin, kun se estää asianomaisen tulon oikeuden istuntoon tai läsnäolon siellä. Laillinen este on kysymyksessä muun muassa silloin, kun sairaus on laadultaan ja vaikutuksiltaan sellainen, ettei henkilö voi terveydentilaansa vaarantamatta saapua tuomioistuimeen. Henkilöllä, joka sairautensa vuoksi on välittömästi sairaalahoidon tarpeessa, on yleensä laillinen este. Myös vähäisimpien sairauksien hankalat tilapäisoireet voivat muodostaa laillisen esteen, mutta kaikki tautiluokituksen mukaiset sairaudet eivät ole laillisia esteitä. Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2016:84 ilmenevän oikeusohjeen mukaan tuomioistuimen asiana on harkita, onko laillisesta esteestä esitetty riittävä selvitys. Mainitun ratkaisun mukaan asianosaisten tai lääkärin kannanotot eivät sido tuomioistuinta.
Valittaja ei ole käräjäoikeudessa esittänyt asiamiehensä ilmoitusta enempää selvitystä poissaolonsa syystä. Asiassa ei ole ilmennyt syytä sille, miksi lääkärinlausuntoa ei ole hankittu ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä. Valittaja on toimittanut hovioikeuteen 18.12.2017 päivätyn lääkärinlausunnon ja 18.12.2017 päivätyn B1 lääkärinlausunnon. Lääkärinlausunnoista ilmenee, että Valittaja sairastaa välimuotoista tulehduksellista suolitautia, jonka vuoksi hän on ollut yli puoli vuotta sairauslomalla. Lääkärintodistuksen mukaan on todennäköistä, että Valittaja on sairautensa vaativien oireiden vuoksi ollut kykenemätön osallistumaan pääkäsittelyyn 5.12.2017. Valittajan terveydentilasta 5.12.2017 on siten esitetty ainoastaan lääketieteellinen todennäköisyysarvio, joka on laadittu noin kaksi viikkoa pääkäsittelyistunnon jälkeen. Lääkärinlausunnosta ei ilmene, että sairaus tai sen oireet olisivat estäneet Valittajaa saapumasta käräjäoikeuden pääkäsittelyistuntoon tai että istuntoon osallistuminen olisi vaarantanut hänen terveyttään. Työkyvyttömyys ei ole sama asia kuin oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu sairauteen perustuva laillinen este.
Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Valittaja ei ole esittänyt selvitystä siitä, että hänellä olisi ollut laillinen este saapua käräjäoikeuden istuntoon 5.12.2017. Se seikka, että käräjätuomari on istunnossa selostanut B:lle annetun kutsun sisällön ja kertonut mahdollisuudesta vaatia syyteoikeuden menettämistä, on kuulunut käräjätuomarin prosessinjohtovelvollisuuteen. Käräjäoikeudessa ei siten ole tapahtunut menettelyvirheitä, joiden johdosta asia olisi palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Näin ollen käräjäoikeus on voinut paikalla olleen B:n vaatimuksesta määrätä Valittajan menettämään syyteoikeutensa.

asianajaja – lakiasiaintoimistot - asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo – Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto – vahingonkorvausoikeus– Helsinki – Espoo – Vantaa – sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – liikejuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus – lakipalvelut – asianajopalvelut  – rikosoikeus – liikejuridiikan ammattilainen