Se, että luettelosta pois jätetyt pesän saamiset ilmenevät kirjanpidosta, ei muuta sitä tosiasiaa, että velallinen on tahallaan vahvistanut pesän varojen olevan todellista vähäisemmät eli salannut osan pesän varoista. (Vailla lainvoimaa 21.5.2026)
Vaasan hovioikeus 19.5.2026
Tuomio R 19/2026/167
Ratkaisunumero 1052 0572
Ratkaisu, johon on haettu muutosta Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 16.12.2025 nro 1043 1321
Asia Törkeä velallisen petos
Valittaja B
Vastapuolet
Erikoissyyttäjä
X Oy Konkurssipesä
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 20.7.2026.
Käräjäoikeus oli tuominnut B:n 1. törkeästä kirjanpitorikoksesta, 2. törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja 3. törkeästä velallisen petoksesta yhteiseen 1 vuoden 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. B oli määrätty liiketoimintakieltoon neljäksi vuodeksi.
Valitus
Vaatimukset
B on vaatinut, että syyte kohdassa 3 törkeästä velallisen petoksesta hylätään ja hänelle tuomittua rangaistusta sen vuoksi ja joka tapauksessa alennetaan. B on myös vaatinut, että hänet vapautetaan tuomitusta liiketoimintakiellosta tai ainakin, että sen kestoa lyhennetään.
Perusteet
On riidatonta, että B on jättänyt ilmoittamatta X Oy:n konkurssipesän pesäluetteloon kolme syytteessä mainittua saatavaa. Hän ei ole toiminut tahallisesti. Hänellä ei ollut käytössään konkurssipesän loppuun saattamaa kirjanpitoa vaan hän on pyrkinyt ilmoittamaan kaikki muistamansa seikat. Konkurssipesä on lisäksi ollut tietoinen näistä saatavista.
B on suorittanut osakaslainansa yhtiölle. Hänellä ei ole aikaisempaa menneisyyttä vastaavista teoista. Hänen menettelynsä ei ole kokonaisuutena arvioiden velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden eikä toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollista. Liiketoimintakielto on kumottava.
Syyttäjän vastaus
Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.
Velallisselvityksessä on todettu, että B on virheellisesti ilmoittanut, että pesässä ei ole omaisuutta ja hän on jatkanut omaisuuden salaamista vahvistamalla pesäluettelon ilman syytteessä mainittuja konkurssivelallisen saatavia. B on menettelyllään syyllistynyt törkeään velallisen petokseen.
Käräjäoikeus on mitannut tuomittavan rangaistuksen oikein ja B on määrättävä liiketoimintakieltoon.
X Oy:n konkurssipesän vastaus
Konkurssipesä on vaatinut, että valitus hylätään ja että B velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta 577,30 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.
Pesänhoitaja on ilmoittanut B:lle tekemistään havainnoista koskien kirjanpitoon merkittyjä saatavia. Siitä huolimatta B ei ole ilmoittanut näitä saatavia pesäluetteloon sen vahvistaessaan, mikä tarkoittaa sitä, että hänen mielestään saatavia ei ole olemassa. Asiassa oli todellinen vaara, että saatavat olisivat jääneet perimättä, mutta siitä vältyttiin vain, koska pesänhoitaja tarkasteli asiaa vielä erityistilintarkastuksen jälkeen. B on menettelyllään syyllistynyt velallisen petokseen.
Käräjäoikeuden ratkaisu, jolla B on tuomittu liiketoimintakieltoon, on oikea.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Konkurssilain 4 luvun 6 §:n nojalla konkurssivelallisen on allekirjoituksellaan vahvistettava pesäluettelo oikeaksi. Saman luvun 11 §:ssä säädetään käytettävissä olevista pakkokeinoista, mikäli velallinen laiminlyö myötävaikutusvelvollisuutensa. Nämä säännökset osoittavat, että juuri vahvistamalla pesäluettelon oikeaksi velallinen antaa oikeudelle sellaisen ilmoituksen konkurssipesän varallisuudesta, jonka oikeellisuudesta hän vastaa. Se, että luettelosta pois jätetyt pesän saamiset ilmenevät kirjanpidosta, ei muuta sitä tosiasiaa, että velallinen on tahallaan vahvistanut pesän varojen olevan todellista vähäisemmät eli salannut osan pesän varoista (KKO 1995:64). Näillä ja muutoin käräjäoikeuden lausumilla perusteilla hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion.
Käräjäoikeuden perustelut
Riitaista on B:n tahallisuus saatavien ilmoittamatta jättämiseen sekä se, että onko saatavien pois jääminen aiheuttanut konkurssipesälle taikka velkojille taloudellista vahinkoa.
Pesänhoitaja L on oikeudessa kuultuna kertonut, että velallisselvitys ja pesäluettelo oli toimitettu B:lle ja sen pesäluetteloon oli kirjattu kirjanpidossa havaitut saatavat B:ltä ja se, ettei yhtiöllä olisi kirjanpidon mukaan lainkaan varallisuutta. B ei ollut suostunut vahvistamaan pesäluetteloa ilman, että sen osalta oli haettu pakkokeinoa oikeudesta. B oli lopulta vahvistanut pesäluettelon, mutta ei ollut ilmoittanut syytekohdassa todettuja saatavia.
Edelleen L on kertonut, että kun kyseiset saatavat olivat selvinneet, hän oli nostanut niistä velkomuskanteet ja saanut niistä tuomiot. B oli oikeuskäsittelyssä kiistänyt laskut ylimalkaisina ja epäselvinä vaikka hän oli itse laatinut laskut. B oli myöntänyt 71.069 saatavan vasta yksipuolisen tuomion antamisen jälkeen. Pesänhoitaja oli kokenut, että B oli halunnut salata asioita konkurssipesältä. Pesänjakaja on edelleen kertonut, että yhteydenpito B:n kanssa oli ollut haasteellista aineiston saamisenkin suhteen.
Vastaaja B on oikeudessa kuultuna kertonut muun muassa, että yhteydenpito pesänhoitaja L:n kanssa ei ollut koko ajan sujunut hyvin. Hän oli saanut pesäluettelon ja velallisselvityksen postissa ja siinä oli kysytty varallisuutta. Hän ei ollut ymmärtänyt, että myyntisaamiset ovat varallisuutta, jonka vuoksi hän ei ollut niitä ilmoittanut eikä hän ollut huomannut niitä pesäluettelossa. Hänellä ei ollut tarkoitusta jättää tietoisesti mitään pois. Hän on maksanut osakaslainansa pois konkurssipesälle. B on kertonut, että jos hänelle määrätään liiketoimintakielto, niin se vaikeuttaa hänen ulosottovelkojensa maksamista.
Käräjäoikeus katsoo, että vaikka B on kirjannut pesäluetteloon, ettei hän ymmärrä itsekriminointisuojan tarkoitusta, niin sen sisältö on ollut pesäluettelossa tekstinä luettavissa, joten käräjäoikeus katsoo, että B:n on täytynyt se ymmärtää.
Käräjäoikeus katsoo, että vaikka pesäluetteloon on kirjattu kirjanpidosta havaittuja saamisia, mutta B on ilmoittanut, ettei sellaisia ole, niin pesänhoitaja on perustellusti voinut todeta pesäluettelossa, että tilanne on niin kuin B on ilmoittanut, ettei saatavia ole.
Käräjäoikeus katsoo, ettei asiassa ole uskottavaa se, että B ei ole muistanut ko. saatavia pesäluetteloa allekirjoittaessaan ottaen huomioon saatavien suuruudet sekä se, että B ei ole suostunut allekirjoittamaan pesäluetteloa vapaaehtoisesti vaan pesänhoitajan on täytynyt esittää sitä koskeva vaatimus käräjäoikeudessa. Lisäksi B on myöntänyt 71.069 euron saatavan olemassaolon vasta yksipuolisen tuomion jälkeen, joka osoittaa sitä, ettei hänen ole ollut tarkoitustakaan ilmoittaa sitä pesäluettelossa. Näin ollen käräjäoikeus katsoo B:n toimineen asiassa tahallisesti. Syytteen teonkuvauksen mukaisen rikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää huomattavan hyödyn tavoittelu. Edellä mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoo syytteen asiassa tulleen toteennäytetyksi ja menettely täyttää törkeän velallisen petoksen tunnusmerkistön ottaen huomioon ilmoittamatta jätettyjen saatavien suuruudet.
Jutun näin päättyessä B on velvollinen korvaamaan konkurssipesän oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta laillisine viivästyskorkoineen.