Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut päätösvaltainen käsittelemään törkeää maksuvälinepetosta koskevaa syytettä yksin puheenjohtajan kokoonpanossa
Tuomioistuimen kokoonpanon laillisuus on oikeudenkäynnin ehdoton edellytys. Oikeuskäytännön mukaan tuomioistuimen päätösvaltaisuuden puute on sellainen menettelyvirhe, joka ei korjaannu (KKO 2015:78). Menettelyvirheen vuoksi tuomio kumottiin syytekohtien osalta ja asia palautettiin käräjäoikeuteen.
Turun hovioikeus 22.5.2026
Päätös R 18/2026/116
Ratkaisunumero 1054 1113
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Pirkanmaan käräjäoikeus 18.11.2025 nro 1041 0494
Asia Törkeä maksuvälinepetos ym.
Asianosaiset hovioikeudessa
Valittaja Aluesyyttäjä
Valittajan vastapuoli Vastaaja
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 21.7.2026.
Oikeudenkäynti hovioikeudessa
Valitus
Syyttäjä on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen käsiteltäväksi päätösvaltaisessa kokoonpanossa.
Perusteinaan syyttäjä on lausunut, että käräjäoikeus on käsitellyt törkeää maksuvälinepetosta koskeneen asian kokoonpanossa, jossa on ollut yksin puheenjohtaja. Käräjäoikeuden kokoonpano on rikosasiassa päätösvaltainen silloin, kun siinä on yksin puheenjohtaja, jos mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin vankeutta enintään neljä vuotta. Enimmäisrangaistus törkeästä maksuvälinepetoksesta on viisi vuotta vankeutta. Käräjäoikeus ei ole ollut päätösvaltainen käsittelemään törkeää maksuvälinepetosta koskevaa syytettä kokoonpanossa, jossa on ollut yksin puheenjohtaja.
Välitoimi
Hovioikeus on varannut käräjäoikeudelle tilaisuuden lausuman antamiselle.
Asian puheenjohtajana toiminut käräjätuomari on 7.4.2026 saapuneessa kirjoituksessaan ilmoittanut hovioikeudelle, että käräjäoikeuden kokoonpanon on muodostanut yksin puheenjohtajana toiminut käräjätuomari. Lisäksi käräjätuomari on ilmoittanut hovioikeudelle, että vastaaja ja asianomistajat tietävät tästä käräjäoikeuden kokoonpanoa koskevasta virheestä.
Vastaus
Jäljempänä lausutun mukaisesti asian selvitettyyn tilaan nähden vastauksen pyytäminen Vastaajalta on oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisesti ollut ilmeisen tarpeetonta.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Käräjäoikeuden kokoonpanon on muodostanut yksin puheenjohtajana toiminut käräjätuomari.
Vastaajaa on käräjäoikeudessa syytetty muun ohella törkeästä maksuvälinepetoksesta, josta rikoslain 37 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään viideksi vuodeksi.
Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:n mukaan rikosasiassa käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja, jos mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin vankeutta enintään neljä vuotta.
Koska törkeästä maksuvälinepetoksesta on rikoslain 37 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan säädetty ankarampi rangaistus kuin neljä vuotta vankeutta, käräjäoikeus ei ole oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:n perusteella eikä muidenkaan oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja kokoonpanoja koskevien laissa säädettyjen poikkeusten mukaan ollut päätösvaltainen käsittelemään törkeää maksuvälinepetosta koskevaa rikosasiaa kokoonpanossa, jossa on ollut yksin puheenjohtaja.
Tuomioistuimen kokoonpanon laillisuus on oikeudenkäynnin ehdoton edellytys. Oikeuskäytännön mukaan tuomioistuimen päätösvaltaisuuden puute on sellainen menettelyvirhe, joka ei korjaannu (KKO 2015:78).
Syytteet varkaudesta kohdassa 1 ja törkeästä maksuvälinepetoksesta kohdassa 2 ovat liittyneet toisiinsa jo syytteiden teonkuvausten perusteella. Vastaajalle on käräjäoikeudessa tuomittu yhteinen rangaistus kohtien 1 ja 2 teoista ja täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksesta. Rikosuhrimaksua koskeva vaatimus on perustunut vastaajalle syytekohdissa 1 ja 2 tuomittuun rangaistukseen. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan saman vastaajan tekemiä eri rikoksia koskevat syytteet käsitellään yhdessä. Käräjäoikeuden tuomio on kumottava syytekohtien 1 ja 2 osalta päätöslauselmasta ilmenevin osin ja asia on palautettava käräjäoikeuteen.
Siltä osin kun kysymys on kohtiin 1 ja 2 liittyvistä yksityisoikeudellisista korvausvaatimuksista, syyttäjällä ei ole asiassa puhevaltaa. Käräjäoikeuden tuomio on näiltä osin lainvoimainen, eikä asia ole ollut näiltä osin hovioikeuden tutkittavana.