Hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, ettei B ollut tiennyt koirien haukunnan kestosta ja toistuvuudesta niin, että hänen olisi täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että koirien haukunta oli ollut syytteessä mainitulla tavalla naapuria C:tä häiritsevää.
Tuomio 26/101508
Asianumero R 25/417
Ratkaisu, johon on haettu muutosta Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 27.08.2025 nro 106547
Asia Kotirauhan rikkominen
Valittaja B
Vastapuolet
Apulaissyyttäjä
C
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 28.8.2026.
Valitus
Vaatimukset
B on vaatinut, että syyte kotirauhan rikkomisesta hylätään ja valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudesta ja hovioikeudesta laillisine viivästyskorkoineen. Toissijaisesti B on vaatinut, että sakkorangaistusta alennetaan.
Perusteet
Käräjäoikeus on arvioinut näytön väärin. B on pitänyt omistamallaan kiinteistöllä väitettynä tekoaikana kolmea hirvikoiraa, joista yksi on siirtynyt uudelle omistajalle keväällä 2023. Koirien lajityypillistä käyttäytymistä eli normaalia haukkumista ei voida pitää oikeudettomana meluhaitan aiheuttamisena. Kohteessa käyneiden poliisipartioiden havainnot tai tutkapannan nauhoitukset eivät tue asianomistajien väitettä häiritsevästä haukkumisesta. Asianomistajatahon nauhoittamia tallenteita ei voida pitää luotettavana selvityksenä.
C on pian B:n muuton jälkeen kerran ilmoittanut B:lle, että koirien haukkumisen on loputtava. Kukaan muu B:n naapureista ei ole ilmoittanut B:lle koirien häiritsevän heitä. B on tiennyt osasta asianomistajatahon hätäkeskuspuheluista, mutta saanut työnsä kautta tietää, että poliisi on kokenut ilmoitukset aiheettomiksi. B ei ole tahallaan rikkonut C:n kotirauhaa.
Sakkorangaistus on joka tapauksessa liian ankara. Oikeudenmukainen seuraamus väitetystä teosta näissä olosuhteissa on korkeintaan 15 päiväsakkoa.
Vastaukset
Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.
Käräjäoikeuden tuomio on oikea. B:lle määrätty seuraamus on oikeudenmukainen ottaen huomioon pitkä tekoaika ja asianomistajille aiheutunut haitta.
C on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.
Pääkäsittely
Hovioikeus on 19.5.2026 toimittanut asiassa pääkäsittelyn, josta on laadittu erillinen pöytäkirja. Hovioikeudessa on otettu vastaan sama todistelu kuin käräjäoikeudessa. Lisäksi kirjallisena todisteena on esitetty koosteet poliisipartioiden tehtäväkirjauksista 9.6. – 25.12.2023.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Koirien haukunta
C, B sekä todistajat L ja R ovat kertoneet hovioikeudessa pääosin samalla tavalla kuin käräjäoikeuden tuomioon on kirjattu. C on hovioikeudessa kertonut käräjäoikeudesta poiketen, että hän oli äänittänyt koirien haukkumista olohuoneensa tuuletusikkunasta. Hän on lisäksi kertonut, että kunnan rakennustarkastuksesta heille oli tuotu laite, jolla oli äänitetty haukkumista 3–4 päivää. Äänitys ei ollut kuitenkaan onnistunut äänitystä häirinneiden muiden äänten vuoksi.
Hovioikeus pitää, käräjäoikeuden tavoin, C:n kertomusta koirien haukkumisen ajankohdasta, toistuvuudesta ja häiritsevyydestä luotettavana. C:n ilmoitukset hätäkeskukseen, äänitallenteet ja L:n kertomus tukevat C:n kertomusta. Asiassa on esitetty todisteena myös yksi videotallenne, joka on kuvattu asunnon sisällä. Äänitallenteilla koirien haukunta kuuluu selvästi kovempana kuin videotallenteella. Koska äänitallenteilla kuuluu myös television tai radion ääntä, hovioikeus katsoo, että äänitallenteet on nauhoitettu pääosin asunnon sisällä, mutta avoimesta ikkunasta, kuten C on hovioikeudessa kertonutkin. Tämä kertomuksen muuttuminen ei kuitenkaan vähennä hänen kertomuksensa luotettavuutta. Hovioikeus katsoo myös, ettei äänitallenteiden tekemiseen liity koirien provosointia.
Poliisipartioiden havainnot ovat yleensä noin tunnin kuluttua hätäkeskuksen antaman tehtävän jälkeen, jolloin koirien haukkumisen aiheuttanut tekijä on jo voinut poistua. B on tarkkaillut koirien haukkumista tutkapannan avulla noin viikon ajan siten, että tutkapanta on ollut koirien luona myös yön yli.
Tuolloin koirien haukunta on ollut melko vähäistä. Nämä seikat eivät kuitenkaan anna aihetta arvioida näyttöä tältä osin toisin kuin käräjäoikeudessa.
Hovioikeus katsoo, kuten käräjäoikeus, että B:n ulkotarhassa olleet metsästyskoirat ovat haukkuneet C:n kertomalla tavalla. Haukunta on ollut siinä määrin pitkäkestoista ja toistuvaa, että se on häirinnyt C:n kotirauhaa ottaen huomioon myös sen, että haukuntaa on tapahtunut myös ilta-ja yöaikaan.
Tahallisuus
Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä. Saman lain 4 luvun 1 §:n mukaan jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta, teko ei ole tahallinen.
B:n voidaan katsoa rikkoneen C:n kotirauhaa tahallaan, jos hän on tiennyt koirien haukkuvan pitkään ja toistuvasti niin, että se varsin todennäköisesti häiritsee naapurissa asuvaa C:tä.
B:n mukaan hänellä on ollut metsästyskoiria vuodesta 2018. Aikaisemmassa omakotialueella olleella asuinpaikalla B:lle ei ollut huomautettu koirien haukkumisesta. Asiassa on riidatonta, että C on vain kerran käynyt kertomassa B:lle koirien häiritsevästä haukkumisesta. B on myös kertonut saaneensa tietää joistakin hätäkeskukseen tulleista ilmoituksista ollessaan tuolloin myös itse työtehtävissä. Toisaalta B on myös saanut tiedon siitä, että poliisi on todennut ilmoitukset aiheettomiksi. B on lisäksi itse pyrkinyt selvittämään koirien haukkumista äänittämällä sitä tutkapannan avulla. Niiden tulosten perusteella koirien haukkuminen ei ole vaikuttanut pitkäkestoiselta tai toistuvalta.
Hovioikeus katsoo, toisin kuin käräjäoikeus, ettei B ole tiennyt koirien haukunnan kestosta ja toistuvuudesta niin, että hänen olisi täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että koirien haukunta on ollut syytteessä mainitulla tavalla C:tä häiritsevää.
Kotirauhan rikkominen on rangaistavaa vain tahallisena. Sen vuoksi syyte hylätään.
Oikeudenkäyntikulut
Koska syyte on hylätty, valtio velvoitetaan korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on kohtuullinen.