Hovioikeus: Rikosasian vastaajalla ei ollut oikeutta saada tunnistuskuvia kopioina – vain nähtävilläpito sallittiin yksityisyydensuojan vuoksi

Hovioikeus katsoi, ettei rikosasian vastaajalla ollut oikeutta saada poliisin rekisteristä peräisin olevia tunnistuskuvia kopioina, vaan ainoastaan nähtäväksi tuomioistuimessa. Ratkaisu perustui kuvien arkaluonteisuuteen ja siihen, että niiden luovuttaminen viranomaisvalvonnan ulkopuolelle voisi vaarantaa kuvissa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden. Käräjäoikeuden päätöstä muutettiin siten, että kuvat annetaan nähtäväksi, mutta kopioita ei luovuteta.

Vaasan hovioikeus 23.3.2026
Päätös R 19/2026/60 
Ratkaisunumero 1049 7145
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Keski-Suomen käräjäoikeus 18.11.2025 nro 1040 6071 
Asia  Oikeudenkäyntiasiakirjojen asianosaiselle antamisen tapa
Asianosaiset hovioikeudessa
Valittaja Aluesyyttäjä 
Vastapuoli Vastaaja

Oikeudenkäynti hovioikeudessa

Syyttäjän valitus

Vaatimukset

Syyttäjä on vaatinut ensisijaisesti, että käräjäoikeuden päätös kumotaan, ja toissijaisesti, että käräjäoikeuden päätöksen osalta määrätään, ettei sitä saa panna täytäntöön ennen sen lainvoimaiseksi tuloa, ellei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. Lisäksi syyttäjä on vaatinut, että tunnistuskuvat ja niiden henkilöluettelo määrätään salassa pidettäviksi.

Perusteet

Käräjäoikeuden päätös on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (YTJulkL) 13 §:n 2 momentin vastainen. Käräjäoikeus ei ole huomioinut, että tunnistuskuvat yhdessä henkilöluettelon kanssa mahdollistavat henkilöllisyyden tunnistamisen. Päätös poikkeaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä 23.11.2022 nro 25187/03.04.04.04.01/2021 ja myös korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksestä KHO 2021:27.

Kyse on esitutkintalain 8 luvun 5 §:n mukaisista tunnistuksessa käytettävistä valokuvista, jotka lain esitöiden (HE 222/2010 vp s. 226) mukaan ovat sellaisia saman lain 9 luvun 6 §:n 2 momentin tarkoittamia valokuvia, jotka olisi liitettävä esitutkintapöytäkirjaan luotettavuuden jälkikäteisarviointia varten, ja jotka ovat rikosepäilyyn liittyvän luonteensa vuoksi arkaluonteista materiaalia. Kun osa näistä koskee henkilöitä, joita ei edes epäillä rikoksesta, on kuvien suhteen hyödynnettävä esitutkinta- ja oikeudenkäyntiaineiston salassapitomahdollisuuksia.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (JulkL) 24 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan rikostutkinnan rekisterit, henkilötuntomerkit ja tunnisteet ovat salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja, samoin 26 kohdan mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksesta epäillyn tai muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista.

Kuvissa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden ja persoonallisuuden suoja on merkittävä suojattava etu ja kuvien luovuttaminen edellä mainittujen lainkohtien vastaisesti voisi mahdollisesti johtaa niiden väärinkäyttämiseen ja laajakantoisiinkin seurauksiin.

Asiassa on pidettävä perusteltuna esitutkintalain 9 luvun 7 §:n 2 momentin mukaista menettelyä, jossa tieto kuvista annetaan luovuttamalla ne esitutkintaviranomaisen luona nähtäväksi. Tämä vastaa YTJulkL 13 §:n 2 momentin mukaista menettelyä.

Vastaajan vastaus

Vaatimukset

Vastaaja on vaatinut, että valitus hylätään ja tunnistuskuvat luovutetaan viivytyksettä hänelle.

Perusteet

Asiassa ei ole esitetty oikeudellisesti kestäviä perusteita olla luovuttamatta kuvia Vastaajalle rikossyytteitä vastaan puolustautumiseksi. Käräjäoikeus on perustellut kuvien luovuttamisen oikeudellisen perustan oikein.

Vastaaja on pyytänyt itselleen nimenomaan ainoastaan tunnistuskuvia, ei niihin liittyvää henkilöluetteloa. Kyse on normaaleista poliisin rekisterissä olevista tunnistuskuvista eli neutraaleista kasvokuvista, jotka eivät sisällä mitään arkaluontoista yksityiselämään liittyvää tietoa. Yksinomaan se, että ne sisältävät henkilötietoja ei ole peruste oikeudenkäyntiaineiston salassapidolle ja luovutuskiellolle. Vakiintuneen ja täysin standardinomaisen käytännön mukaan tällaiset kuvat liitetään jo valmiiksi puolustukselle annettavaan esitutkintapöytäkirjaan tai luovutetaan puolustukselle niitä pyydettäessä viimeistään oikeudenkäyntivaiheessa.

Valituksessa mainittu Helsingin hallinto-oikeuden päätös ja korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös eivät monilta osin sovellu nyt kyseessä olevaan asiaan.

Vahvana oikeudenkäynnin asianosaisjulkisuuteen liittyvänä pääsääntönä on, että kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus saada käyttöönsä kopiot oikeudenkäyntiaineistosta. Kyse on yhteneväisten prosessioikeuksien käytöstä (equality of arms), jota ei täytä mahdollisuus ainoastaan tarkastella kuvia poliisiasemalla, mikä ei sisällä omaan käyttöön saatuja kopioita vastaavia puolustusteknisiä mahdollisuuksia. Valituksen hyväksyminen voisi johtaa erinäisiin arvaamattomiin tilanteisiin, joissa melkein mikä tahansa henkilötietoa koskeva aineisto voitaisiin jättää puolustukselle luovuttamatta vedoten yksityisyyden suojaan.

Todistelu

Kirjalliset todisteet

Syyttäjän nimeämät:

1.    Tunnistuskuvat A-G (salassa pidettävä tässä asiassa)
2.    Tunnistuskuvien henkilöluettelo (salassa pidettävä tässä asiassa)
Vastaajan nimeämät:
3.    Kirjeenvaihto kuvien luovutuksesta aikavälillä 22.10.-4.11.2025
4.    Kirjeenvaihto kuvien luovutuksesta päiväyksellä 11.11.2025

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Tapauksessa on kyse käräjäoikeudessa vireillä olevaan rikosprosessiin liittyvän oikeudenkäyntiaineiston antamistavasta asianosaiselle. Tarkemmin ottaen kyse on siitä, onko Vastaajalla rikosasian vastaajana oikeus saada itselleen kopiot aineistosta vai onko hänellä ainoastaan oikeus tutustua aineistoon tähän varatussa paikassa.

Osapuolten kirjelmien ja myös käräjäoikeuden valituksenalaisen päätöksen perusteella jää jossain määrin epäselväksi, onko oikeudenkäyntiaineiston osalta kyse ainoastaan seitsemän eri henkilön kasvokuvat sisältävistä tunnistuskuvista (syyttäjän kirjallinen todiste 1) vai niiden ohella myös kuvia koskevasta henkilöluettelosta (syyttäjän kirjallinen todiste 2), josta ilmenevät muun muassa kuvissa esiintyvien henkilöiden nimet ja henkilötunnukset.

Hovioikeus katsoo, että ottaen huomioon Vastaajan kuvien luovutusta koskenut alkuperäinen pyyntö (Vastaajan kirjallinen todiste 3), jossa on puhuttu nimenomaan tunnistuskuvista tarkoituksena päästä rikosasiassa puolustuksen näkökulmasta arvioimaan tunnistusmenettelyn sujumista, sekä vielä vastauksessa hovioikeudelle toistettu kanta, ettei Vastaaja pyydä itselleen kopiota henkilöluettelosta, on asiaa koskevan tietopyynnön katsottava kohdistuneen nimenomaan ainoastaan itse tunnistuskuviin, ja myös hovioikeudessa olevan näin ollen kyse vain niiden antamisen tavasta.

Syyttäjän viittaaman YTJulkL 13 §:n 2 momentin mukaan videotallenteesta tai siihen rinnastettavasta muusta kuvatallenteesta voidaan antaa tieto vain luovuttamalla tallenne tuomioistuimessa nähtäväksi, jos tallenteen sisältö huomioon ottaen on syytä olettaa, että tiedon antaminen muulla tavoin voisi johtaa tallenteessa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Lainkohdan esitöiden (HE 13/2006 s. 49) mukaan säännös koskee vain videotallenteita ja niihin rinnastettavia tallenteita. Sen sijaan se ei koske yksittäisiä valokuvia, vaan niiden osalta on voimassa lainkohdan 1 momentin viittaussäännöksen mukaisesti JulkL 16 §:ssä säädetyt antamistavat.

JulkL 16 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirjan sisällöstä annetaan tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi tai jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on lähtökohtaisesti annettava pyydetyllä tavalla.

Nyt kysymyksessä olevassa tunnistuskuvaliitteessä olevat valokuvat ovat pakkokeinolain 9 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisesti rikoksesta epäillyistä henkilöistä otettuja valokuvia ja ne ovat peräisin poliisin tuntomerkkirekisteristä (Vitja-Retu), kuten Vastaajan todisteen 2 liitteenä olevasta poliisin määräyksen 5.6.2025 POL-2024-133454 sivulta 8 ilmenee. JulkL 24 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen rikosten ehkäisemistä tai niiden selvittämistä varten ylläpitämät rekisterit ovat salassa pidettäviä. Nyt kysymyksessä olevat tunnistuskuvat eivät siten ole JulkL 16 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla julkisia eikä viranomainen siksi ole sidottu siihen tapaan, jolla tieto on pyydetty annettavaksi. Valokuvat ovat rikosepäilyyn liittyvän luonteensa vuoksi arkaluonteista aineistoa. Rikoksista epäiltyjen mutta kysymyksessä olevaan rikosasiaan liittymättömien henkilöiden rekisterikuvien luovuttaminen viranomaiskontrollin ulottumattomiin voisi johtaa noiden henkilöiden yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Kuvien luovuttamisen vain nähtäväksi ei voida katsoa rajoittavan Vastaajan puolustautumismahdollisuuksia merkityksellisellä tavalla.

Päätöslauselma

Muutos käräjäoikeuden päätökseen:

Tieto Keski-Suomen käräjäoikeuden rikosasian R 715/2025/3170 oikeudenkäyntiasiakirjoihin kuuluvasta tunnistuskuvaliitteestä annetaan Vastaajalle luovuttamalla se nähtäväksi tuomioistuimessa. Vastaajan vaatimus tunnistuskuvien luovuttamisesta puolustuksen käyttöön antamalla niistä kopio tai tuloste hylätään.

Kysymys oikeudenkäyntiaineiston mahdollisesta määräämisestä salassa pidettäväksi käräjäoikeudessa vireillä olevassa pääasiassa jää käräjäoikeuden arvioitavaksi rikosoikeudenkäynnin yhteydessä.

Valtion varoista maksetaan asianajaja AA:lle palkkiona Vastaajan avustamisesta hovioikeudessa hovioikeuden kohtuulliseksi harkitseman kolmen tunnin ajankäytön perusteella 360 euroa ja arvonlisäverona 91.80 euroa eli yhteensä 451,80 euroa, mikä jää valtion vahingoksi.