Tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, että X Oy ja B olivat tehneet vesijetin vuokrasopimuksen, jonka nojalla B oli velvollinen maksamaan X Oy:lle vuokrahinnan 1.166,67 euroa.
Tuomio Nro 522
Diaarinumero S 25/144
Ratkaisu, johon on haettu muutosta LänsiUudenmaan käräjäoikeus 11.12.2024 nro 3758
Asia Irtaimen vuokraan perustuva velkomus
Valittaja X Oy
Vastapuoli B
Valitus
X Oy on vaatinut, että B velvoitetaan maksamaan X Oy:lle 1.166,67 euroa ja mainitulle määrälle kahdeksan prosenttia korkoa siitä lukien, kun hovioikeuden ratkaisun antamisesta on kulunut kuukausi. Lisäksi X Oy on vaatinut, että B velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 660 eurolla ja hovioikeudessa 1.329,17 eurolla.
B sekä JS ja CL olivat tehneet X Oy:n kanssa sopimukset vesijetien vuokraamisesta. Kussakin sopimuksessa oli todettu vuokrahinnaksi kolmen vesijetin yhteisvuokrahinta 3.500 euroa, jonka B, S ja L olivat vuokrasopimusten mukaan sitoutuneet maksamaan yhdessä ja erikseen. Pääluvun mukainen B:n osuus vuokrahinnasta oli 1.166,67 euroa. X Oy:n edustaja oli nimenomaisesti vaatinut, että B allekirjoittaa vuokrasopimuksen, ja käynyt sen sisällön B:n kanssa suullisesti läpi. X Oy:n edustaja ei ollut ilmoittanut B:lle, että tämä olisi velvollinen maksamaan vain omavastuuosuuden. B:lle ei ollut voinut syntyä sitä käsitystä, ettei hän ollut velvollinen maksamaan vuokrahintaa.
X Oy oli sopinut B:n, S:n ja L:n kanssa, että lasku vuokrauksesta lähetetään ensisijaisesti S:lle. X Oy ei tästä huolimatta ollut vapauttanut B:tä maksuvelvoitteestaan. X Oy:n käytäntönä oli ollut tehdä vuokrasopimus jokaisen vesijetin vuokraajan kanssa. Elämyspalvelualalla oli vakiintunut ja tavanomainen käytäntö, että yksi palvelun käyttäjistä varasi palvelun mutta jokainen käyttäjä vastasi oman osallistumisensa kustannuksista. Palvelun käyttäjien keskinäinen sopimus maksuvelvoitteen jakautumisesta ei vaikuttanut heidän maksuvelvoitteeseensa palvelun myyjää kohtaan.
Vastaus
B on vaatinut, että valitus hylätään. Lisäksi B on vaatinut, että X Oy velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 3.825,50 eurolla korkoineen siitä lukien, kun hovioikeuden ratkaisun antamisesta on kulunut kuukausi.
Käräjäoikeuden tuomio oli oikea. Mikäli B:n katsottiin tehneen X Oy:n kanssa vesijetin vuokrasopimuksen, X Oy oli petollisesti vietellyt hänet tekemään vuokrasopimuksen sekä menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti vaatimalla sopimuksen nojalla B:tä suorittamaan vuokrahinnan.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian tausta, kysymyksenasettelu ja näyttö
Hovioikeus viittaa asian taustan ja riidattomien seikkojen osalta käräjäoikeuden tuomioon. Asiassa on kysymys siitä, ovatko X Oy ja B tehneet vesijetin vuokrausta koskevan sopimuksen, jonka nojalla K on velvollinen suorittamaan vuokrahinnan 1.166,67 euroa X Oy:lle. Mikäli asianosaisten katsotaan tehneen vuokrasopimuksen, on asiassa lisäksi kysymys siitä, onko sopimus pätemätön sillä perusteella, että X Oy olisi petollisesti vietellyt B:n tekemään sopimuksen tai menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti vaatimalla sopimuksen nojalla B:tä suorittamaan vuokrahinnan.
Hovioikeus viittaa kirjallisten todisteiden sisällön osalta käräjäoikeuden tuomioon. Asiassa kuullut henkilöt ovat kertoneet hovioikeudessa asiaan vaikuttavilta osin kuten käräjäoikeuden tuomioon on heidän kertomakseen kirjattu jäljempänä mainituin lisäyksin.
Näytön arviointi ja johtopäätökset
Arvioitaessa sitä, ovatko X Oy ja B tehneet vesijetin vuokrausta koskevan sopimuksen, jonka nojalla B on velvollinen suorittamaan vuokrahinnan, lähtökohdaksi tulee asettaa asiassa esitetty sopimusasiakirja ja sen sanamuoto. Sillä taholla, joka esittää, että osapuolet olivat tosiasiassa sopineet sanamuodosta poikkeavalla tavalla, on näyttötaakka osapuolten yhteisestä tarkoituksesta, ja näyttökynnys on korkea ainakin silloin, kun sopimuksen sanamuoto on selvä. (KKO 2025:27, kohdat 6 ja 8.) Sanamuodon painoarvo sopimusehdon tulkinnassa perustuu siihen, että sen voidaan olettaa antavan oikean kuvan osapuolten tarkoituksesta (Mika Hemmo, Sopimusoikeus I, 2026, s. 841).
B:n allekirjoittaman vesijetin vuokrasopimukseksi otsikoidun asiakirjan (kirjallinen todiste K1) mukaan B on vuokrannut X Oy:ltä vesijetin 3.500 euron vuokrahinnalla. X Oy:n mukaan sopimukseen oli kirjattu kolmen vesijetin pakettihinta ja yksittäisen vesijetin vuokrahinta oli 1.166,67 euroa. Hovioikeus katsoo, että B:n on kyseisen sopimusasiakirjan allekirjoittaessaan täytynyt sen yksiselitteisen otsikoinnin ja siihen käsin täytettyjen tietojen kuten vuokrahinnan ja henkilö ja yhteystietojensa perusteella ymmärtää tehneensä vesijetin vuokrausta koskevan sopimuksen ja että sopimukseen on sisältynyt maksuvelvoite. Asiassa ei ole merkitystä sillä, onko B voinut perehtyä siinä viitattuihin muihin vuokrausehtoihin, koska sopimuksen syntymistä ja siihen sisältyvää maksuvelvollisuutta koskevat keskeiset tiedot käyvät ilmi B:n allekirjoittamasta asiakirjasta.
B ja todistaja L ovat hovioikeudessa kertoneet, että vuokrasopimusten allekirjoitustilanteessa oli puhuttu siitä, että sopimukset allekirjoitetaan yksinomaan omavastuusta sopimiseksi. X Oy:n edustaja S on sitä vastoin kertonut, että yhtiön puolesta ei ollut missään vaiheessa sanottu, että sopimus koskisi pelkästään omavastuuta. Hovioikeus katsoo, että mainittujen ristiriitaisten kertomusten perusteella ei voida katsoa näytetyksi, että asianosaiset olisivat yksiselitteisestä vuokrasopimuksen sanamuodosta poiketen sopineet, että B ei olisi vesijetin vuokraaja eikä vastaisi sopimuksen mukaisesta vuokrahinnasta vaan pelkästään vesijetin vaurioitumisen varalta sovitusta omavastuuosuudesta.
X Oy:n ei ole katsottava vapauttaneen B:tä vuokrasopimuksesta ja sen mukaisesta maksuvelvoitteesta myöskään sillä perusteella, että sekä B:n että S:n mukaan JS oli vuokrasopimuksia allekirjoitettaessa sanonut hoitavansa laskun ja lasku oli siksi lähetetty ensin pelkästään S:lle.
Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, että X Oy ja B ovat tehneet vesijetin vuokrasopimuksen, jonka nojalla B on velvollinen maksamaan X Oy:lle vuokrahinnan 1.166,67 euroa.
B on lisäksi väittänyt, että X Oy oli varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 30 §:ssä tarkoitetulla tavalla petollisesti vietellyt hänet tekemään vuokrasopimuksen sekä menetellyt kyseisen lain 33 §:ssä tarkoitetulla tavalla kunnianvastaisesti ja arvottomasti vaatimalla sopimuksen nojalla B:tä suorittamaan vuokrahinnan. Hovioikeus katsoo, että esitetyn todistelun perusteella ei voida todeta vuokrasopimuksen syntyneen sanotunlaisissa olosuhteissa. B:n mainitut väitteet ovat siten jääneet näyttämättä. Kanne on näin ollen hyväksyttävä.