Hovioikeus totesi, että B:llä ei ollut ollut oikeudenkäyntiavustajaa puheena olevassa rikosasiassa asian käräjäoikeuskäsittelyn ajankohtana. Hovioikeus katsoi, ettei B:ltä ollut selvitetyissä olosuhteissa voitu edellyttää, että hänen olisi täytynyt ymmärtää ilmoittaa tyytymättömyyttään käräjäoikeuden tuomioon ennen tuomioasiakirjan ja muutoksenhakuohjeiden saamista. Ottaen huomioon olosuhteet kokonaisuudessaan hovioikeus katsoi, että määräajan palauttamiselle oli oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä.
Helsingin hovioikeus 23.9.2026
Päätös H 16/2026/1907
Ratkaisunumero 1066 5467
Ratkaisu, jota hakemus koskee Itä-Uudenmaan käräjäoikeus 13.4.2026 nro 1051 7756
Asia Menetetyn määräajan palauttaminen
Hakija B
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 23.11.2026.
Asian tausta
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on 13.4.2026 tuominnut B:n 13.3.2025 tehdystä huumausainerikoksesta, 12.11.2025–16.11.2025 tehdystä huumausaineen käyttörikoksesta sekä 16.11.2025 tehdyistä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta yhteiseen 3 kuukauden vankeusrangaistukseen. B ei ole määräajassa ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomioon.
Hakemus
B on 19.5.2026 hovioikeuteen saapuneessa hakemuksessaan pyytänyt, että hänelle palautetaan määräaika tyytymättömyyden ilmoittamista ja valittamista varten.
B oli saanut tiedon käräjäoikeuden tuomiosta vasta tyytymättömyyden ilmoitukselle annettavan määräajan jälkeen vankilan henkilökunnalta. B oli ollut asian käräjäoikeuskäsittelyn ajankohtana suorittamassa vankeusrangaistusta.
B oli ollut suorittamassa vankeusrangaistusta helmikuusta 2026 lähtien, eikä hän ollut itse voinut tarkistaa asian käsittelypäivää, saada tietoonsa tuomiota taikka muutoinkaan huolehtia siitä, että kykenee noudattamaan määräaikoja. Sen sijaan tuomioistuimella olisi ollut mahdollisuus tuomiota lähettäessään selvittää, että B oli ollut suorittamassa vankeusrangaistusta.
B:llä ei ollut ollut lainoppinutta avustajaa pääasian käräjäoikeuskäsittelyssä. B oli ottanut yhteyttä avustajaan 19.3.2026 ja pyytänyt avustajaa tiedustelemaan mahdolliset vireillä olevat asiat Itä-Uudenmaan, Helsingin ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudesta. Asianajotoimiston sihteeri oli samana päivänä suorittanut B:n pyytämän tiedustelun, mutta nyt puheena olevan asian vireilläolosta tai istuntopäivästä ei ollut ilmoitettu. Asiassa oli tullut voida luottaa tuomioistuinten antamaan tietoon. B oli siten pyrkinyt täyttämään selvitysvelvollisuutensa.
Määräajan menettäminen ei ollut johtunut B:n laiminlyönnistä, vaan kysymys oli pikemminkin tuomioistuimesta tai muusta viranomaisesta johtuvasta seikasta. B:ltä ei voitu näissä olosuhteissa edellyttää, että hän olisi kyennyt ilmoittamaan tyytymättömyyttään käräjäoikeuden ratkaisuun ennen ratkaisun ja muutoksenhakuohjeiden saamista. Myös B:n avustaja oli saanut tiedon vireillä olevasta asiasta vasta siinä vaiheessa, kun B oli saanut tiedon lainvoimaisesta tuomiosta. Menetetty määräaika ei ollut johtunut B:n passiivisuudesta.
B oli tuomittu kuukausissa mitattavaan vankeusrangaistukseen, joten asialla oli B:lle suuri merkitys. Asiassa oli siten oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erityisen painavia syitä menetetyn määräajan palauttamiselle.
Käräjätuomarin lausuma
Käräjätuomari on lausumassaan ilmoittanut, että käräjäoikeuden käsityksen mukaan B ei ollut haastetta tiedoksi annettaessa ollut vankilassa. B:lle oli 13.4.2026 lähetetty väestötietojärjestelmän mukaiseen osoitteeseen postitse tuomiolauselma, tilisiirtolomake ja muutoksenhakuohjeet. Lainkäyttöosasto ei tarkista tuomioita postittaessaan, onko vastaaja mahdollisesti vankilassa. Lainkäyttöosasto ei ollut saanut tietoa mahdollisesta avustajasta, koska ennakkokyselyt ohjautuvat yleistä asiakaspalvelua hoitavaan käräjäoikeuden kirjaamoon.
Kirjaamon ohjeistuksen mukaisesti avoimia asioita tiedusteltaessa varmistetaan ensin tiedon käsittelyperuste. Mikäli haku voidaan suorittaa, se suoritetaan tarkistamalla diaarit järjestelmistä. Mikäli vireillä olevia asioita on, tiedustelijalle luetellaan asiat. Tarpeen vaatiessa puhelu yhdistetään osastolle asioita käsittelevälle sihteerille. Puheena olevassa asiassa oli käräjätuomarin mukaan mahdollista, että B:n ilmoittama haku oli voitu suorittaa. B:n ilmoittamana tiedustelun ajankohtana 19.3.2026 käräjäoikeuden kirjaamossa oli työskennellyt useita käräjäsihteereitä puhelinpäivystyksessä. Puheluraporttia kyseiseltä päivältä ei ollut hankittu. Puhelimitse tehtyjä tiedusteluja ei kirjata käräjäoikeuden hallintodiaariin, eikä siten siitä, mitä B:n ilmoittamassa puhelussa olisi ilmoitettu asianajosihteerille, ollut mahdollista varmistua.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n nojalla voidaan menetetty määräaika palauttaa sille, joka ei laillisen esteen tai muiden erittäin painavien syiden vuoksi ole voinut määräajassa ilmoittaa tyytymättömyyttään tai hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun.
Asiassa on siten arvioitava, onko määräajan palauttamiselle olemassa mainitussa pykälässä säädettyjä erittäin painavia syitä.
Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2022:28 (kohta 14) todennut, että menetetty määräaika on erittäin painavien syiden perusteella palautettavissa, jos asianosainen ei ilman omaa syytään ole voinut noudattaa prosessitoimelle säädettyä määräaikaa. Syynä voi olla jokin asianosaisen vaikutuspiirin ulkopuolinen ja ennakoimaton este mutta joissakin tapauksissa myös sellainen erehdys tai tiedon puute, jota ei voida pitää hänen vikanaan. Arvioitaessa tilanteita, joissa oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 8 § tai 25 luvun 4 §:n mukaisesti lähetetyt tiedot ovat postinkulun vuoksi viivästyneet tai jääneet kokonaan saapumatta, voidaan merkitystä antaa muun muassa sille, minkälaiset mahdollisuudet asianosaisella on ollut tuomion sisällön oma-aloitteiseen selvittämiseen määräajan kuluessa.
Ennakkopäätöksessä KKO 2002:99 korkein oikeus on todennut, että postin välityksellä tehdyn tiedoksiantotavan heikkoutena oli se, ettei lähetyksen perilletuloa yleensä voida jälkikäteen todistaa. Vaikka postinkulun luotettavuus oli hyvä, oli mahdollista, että eri syistä lähetyksiä jäi saapumatta. Ei ollut perusteltua, että asianomainen tällaisissa tapauksissa vailla omaa syytään kärsisi oikeudenmenetyksen.
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että määräajan palauttaminen erittäin painavien syiden perusteella edellyttää, ettei määräajan menettäminen ole johtunut asianosaisen laiminlyönnistä. Yleisemmin menetetty määräaika on palautettu silloin, kun prosessitoimen laiminlyönti on johtunut tuomioistuimesta tai muusta viranomaisesta. Käytännössä palauttamisperusteeksi on hyväksytty esimerkiksi alioikeuden toimituskirjojen viivästyminen, muutoksenhakuohjeiden puutteellisuus tai virheellisyys ja muut viranomaisten virheet. (Vuorenpää ym.: Prosessioikeus 2022 (verkkokirja), s. 1246, Jokela: Hovioikeusmenettely 2022 (verkkokirja), s. 642–643, Leppänen–Välimaa: Muutoksenhaun pääpiirteet 1998, s. 168 ja Salonen: Defensor Legis n:o 5/2005, s. 999–1000).
Hovioikeus toteaa, että B oli ollut asian käräjäoikeuskäsittelyn aikaan vankilassa. Asiassa ei ole ilmennyt aihetta epäillä B:n ilmoitusta siitä, että hän ei ollut saanut tietoa tuomiosta ennen muutoksenhaun määräpäivää.
Määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiselle on päättynyt 20.4.2026. Vankilassa ollut B on pyrkinyt selvittämään avoinna olevien rikosasioiden vaiheita lainoppineen avustajan välityksin, mutta hakemuksen perusteella käräjäoikeus ei ollut 19.3.2026 ilmoittanut avustajalle hakemuksen kohteena olevasta 8.1.2026 vireille tulleesta avoimesta rikosasiasta. Käräjäoikeuden lausumasta ilmenee, että käräjäoikeus oli toimittanut tuomion B:lle lähettämällä sen postitse 13.4.2026 väestötietojärjestelmästä ilmenevään B:n kotiosoitteeseen.
Hovioikeus toteaa, että B:llä ei ole ollut oikeudenkäyntiavustajaa puheena olevassa rikosasiassa asian käräjäoikeuskäsittelyn ajankohtana. Hovioikeus katsoo, ettei B:ltä ole selvitetyissä olosuhteissa voitu edellyttää, että hänen olisi täytynyt ymmärtää ilmoittaa tyytymättömyyttään käräjäoikeuden tuomioon ennen tuomioasiakirjan ja muutoksenhakuohjeiden saamista. Ottaen huomioon olosuhteet kokonaisuudessaan hovioikeus katsoo, että määräajan palauttamiselle on oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä.