Hovioikeus: Asiamiehen laiminlyönti toimittaa korjattu lausuma määräajassa ei antanut perusteita yksipuolisen tuomion poistamiseen
Hovioikeus hylkäsi vastaajan vaatimukset yksipuolisen tuomion poistamisesta ja menetetyn määräajan palauttamisesta, koska vastaaja ei ollut toimittanut lausumaansa määräajassa eikä käräjäoikeus ollut menetellyt virheellisesti huomauttaessaan puutteesta. Asiamiehen huolimattomuus ei oikeuttanut määräajan palauttamiseen, eikä täytäntöönpanon keskeytyksestä ollut tarpeen lausua.
Vaasan hovioikeus 23.3.2026
Päätös H 19/2026/241
Ratkaisunumero 1051 2111
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 12.2.2026 nro 1048 0395
Asia Tuomiovirhekantelu ja menetetyn määräajan palauttamista koskeva hakemus sekä täytäntöönpanon keskeytyspyyntö
Asianosaiset hovioikeudessa
Kantelija Vastaaja
Vastapuoli Kantaja Oy
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 22.5.2026.
Oikeudenkäynti hovioikeudessa
Kantelu, hakemus ja täytäntöönpanon keskeyttäminen
Vastaaja on ensisijaisesti vaatinut, että yksipuolinen tuomio tuomiovirheen takia poistetaan ja toissijaisesti, että hänelle palautetaan määräaika lausuman toimittamista varten. Vastaaja on vaatinut, että Kantaja Oy velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudesta laillisine viivästyskorkoineen.
Vastaaja on lisäksi vaatinut, että käräjäoikeuden yksipuolisen tuomion täytäntöönpano keskeytetään.
Vastaus
Vastauksen pyytäminen on ollut ilmeisen tarpeetonta.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan asiassa, jossa sovinto on sallittu, on annettava yksipuolinen tuomio, jos vastapuoli ei ole antanut häneltä pyydettyä kirjallista lausumaa, josta ilmenee hänen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyksiin.
Vastaaja ei ole antanut tuomioistuimen antamassa määräajassa pyydettyä kirjallista lausumaa, josta ilmenisi hänen kantansa esitettyihin kysymyksiin. Hovioikeus katsoo, että yksipuolisen tuomion antamiselle on ollut asiassa edellytykset.
Vastaaja on kantelussaan pitänyt käräjäoikeuden virheenä ensinnäkin sitä, ettei käräjäoikeus ole pyrkinyt varmistamaan, että asiamies saisi tiedon epäonnistuneesta lähetyksestä määräajan puitteissa eikä ole myöskään myöntänyt viran puolesta lisäaikaa asian korjaamiselle.
Hovioikeus toteaa, ettei käräjäoikeudella ole ollut oikeudenkäymiskaaren perusteella velvollisuutta ilmoittaa sille toimitetun lausuman puutteellisuudesta asiamiehelle taikka viran puolesta pidentää määräaikaa. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla. Lausuman antaja on itse vastuussa siitä, että lausuma on tarkoitetun sisältöinen.
Käräjäoikeus on kuitenkin huomauttanut asiamiestä sähköpostitse lausuman ilmeisestä puutteesta välittömästi sen saavuttua noin kaksi tuntia ennen määräaikaa. Asiamies ei ole ilmoittamansa mukaan havainnut käräjäoikeuden lähettämää sähköpostiviestiä ennen määräajan umpeutumista. Asiamies on vastuussa myös oman sähköpostinsa riittävästä seuraamisesta.
Hovioikeus katsoo, että käräjäoikeus ei ole menetellyt virheellisesti. Se on oikeastaan toiminut laissa säädettyjä velvollisuuksiaan laajemmin, mutta käräjäoikeuden ripeästä toiminnasta huolimatta asiamies ei ole korjannut virhettä määräajassa, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus.
Vastaaja on lisäksi katsonut, että käräjäoikeus on menetellyt virheellisesti, koska se ei ole ottanut kantaa tutkimatta jättämisvaatimukseen, joka on esitetty jo alkuperäisessä takaisinsaantihakemuksessa. Vaatimus on hakemuksen mukaan perustunut siihen, ettei Vastaaja ole asiassa oikea vastaaja.
Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 10 §:n 1 momentti ei edellytä, että asia tutkitaan ja ratkaistaan tuomiolla tai päätöksellä siltä osin kuin se olisi voitu tutkia. Yksipuolista tuomiota annettaessa tuomioistuimen on tarkastettava vain prosessinedellytykset ja että kanne ei ole mainitun luvun 13 §:n tarkoittamalla tavalla selvästi perusteeton. Takaisinsaantihakemuksessa esitetyssä väitteessä väärästä vastaajasta ei ole kysymys viran puolesta tutkittavasta prosessinedellytyksestä, vaan aineellisoikeudellisesta asiaväitteestä, joka johtaisi kanteen hylkäämiseen. Käräjäoikeus ei ole menetellyt virheellisesti antaessaan yksipuolisen tuomion koko kanteesta.
Näillä perusteilla tuomiovirhekantelu on hylättävä.
Menetetyn määräajan palauttamisen osalta Vastaaja on vedonnut samoihin perusteisiin kuin tuomiovirhekantelussa.
Asiamiehen virhe ei ole oikeuskäytännössä ollut peruste palauttaa määräaikaa. Määräaika on voitu kuitenkin palauttaa, mikäli asiaan liittyy käräjäoikeudenvirheellinen menettely tai ohjeistus (esim. KKO 2019:86 kohta 17). Asiamies on vastuussa lähettämänsä viestin oikeellisuudesta, eikä käräjäoikeus ole toiminut edellä mainituin perustein asiassa virheellisesti.
Menetettyä määräaikaa ei ole syytä palauttaa.
Asian lopputulos huomioon ottaen täytäntöönpanon keskeytyspyynnöstä ei ole tarpeen lausua.
Päätöslauselma
Kantelu ja hakemus menetetyn määräajan palauttamisesta hylätään. Vastaajan oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.