Hovioikeus palautti käräjäoikeuden päätöksen: Takaisinsaantihakemus tulee tutkia

Hovioikeus katsoi muun muassa, että hakija oli maininnut oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla hakemuksessaan sellaisen syyn tuomion muuttamiselle, jolla olisi voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. 

Helsingin hovioikeus 4.6.2026

Päätös S 16/2026/857
Ratkaisunumero 1057 8468
Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 12.1.2026 nro 1044 5015
Asia Muu velkasuhteeseen perustuva saatava
Valittaja B

​Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 3.8.2026.

Valitus

B on vaatinut, että hänen takaisinsaantihakemuksensa tutkitaan.

Käräjäoikeuden päätöksessä oli vedottu vääriin seikkoihin. Velka oli kiistetty, koska velkoja ei ollut esittänyt asiakirjoja, jotka todentaisivat velkojen aitouden ja sen, mihin ne olivat perustuneet.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu hovioikeudessa

Hovioikeus viittaa asian taustan osalta käräjäoikeuden tuomioon (sivu 1) ja lausuu lisäksi seuraavaa.

B on 9.12.2025 lähettämässään sähköpostissa esittänyt perusteluina muun ohella, että velka oli riitautettu eikä velkoja ollut esittänyt useasta pyynnöstä huolimatta alkuperäisiä laskuja, sopimuksia tai velkasuhteen syntyperustetta taikka velan tapahtumahistoriaa, jolloin velan oikeellisuus ja määrä olivat täysin epäselviä, mikä oli osoittanut, ettei velkaa ollut luotettavasti todettavissa oikeaksi.

Käräjäoikeus on jättänyt B:n takaisinsaantihakemuksen tutkimatta. Käräjäoikeus on perustellut tutkimatta jättämistä sillä, että B ei ollut täydentänyt takaisinsaantihakemustaan vaadituin tavoin, jonka vuoksi takaisinsaantihakemus oli jätetty tutkimatta.

Asiassa on hovioikeudessa B:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko käräjäoikeus voinut jättää B:n takaisinsaantihakemuksen tutkimatta käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla.

Takaisinsaantihakemuksen tutkiminen

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 2 momentin mukaan, jos yksipuolinen tuomio on annettu siitä syystä, että asianosainen ei ole noudattanut kehotusta antaa kirjallinen vastaus tai saapua tuomioistuimeen, hakemuksessa on mainittava sellainen syy tuomion muuttamiselle, jolla olisi voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Jos yksipuolinen tuomio on annettu sen vuoksi, että asianosainen ei ole antanut kirjallista lausumaa, jossa ilmenee hänen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyksiin, hänen kantansa on ilmettävä takaisinsaantia koskevasta hakemuksesta.

B on 17.12.2025 toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut tarkoituksenaan olleen hakea takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon (21.12.2015 E 15/265532). B on esittänyt takaisinsaannin perusteeksi sen, että yksipuolinen tuomio oli annettu ilman, että hän oli saanut asiaa koskevaa haastetta tai tuomiota todistettavasti tiedoksi eikä hän ollut voinut antaa kirjallista vastausta asiassa.

B on toimittanut käräjäoikeudelle 6.1.2026 sähköpostin, jossa hän on tuonut esille näkemyksensä, että perintä oli virheellinen ja että puhelinoperaattori oli ilmoittanut kaksi vuotta sitten, ettei hänellä ollut ollut velkoja operaattorille ja että hänen puhelinliittymänsä oli suljettu hänen muuttaessaan ulkomaille.

Arvioitaessa sitä, onko käräjäoikeus voinut jättää B:n takaisinsaantihakemuksen tutkimatta, hovioikeus katsoo, että asiassa tulee ottaa huomioon kaikki kolme B:n 9.12.2025, 17.12.2025 ja 6.1.2026 käräjäoikeudelle toimittamaa sähköpostia eikä ainoastaan B:n 17.12.2025 toimittamaa sähköpostia, kuten käräjäoikeus oli tuomiossaan katsonut.

Hovioikeus katsoo, että B on sähköposteissaan kiistänyt velan, joka hänet oli yksipuolisella tuomiolla velvoitettu kantajalle maksamaan. B on perustellut kiistämistään sillä, ettei hän tiedä, mikä väitetyn velan peruste on ollut, ja ettei hän ollut jäänyt velkaa puhelinoperaattorille.

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan, jos vastaaja, jota on kehotettu vastaamaan kirjallisesti asiassa, jossa sovinto on sallittu, ei ole esittänyt vastauksessaan kanteen vastustamiselle perustetta tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen, asia ratkaistaan valmistelua jatkamatta. Kanne hyväksytään tällöin yksipuolisella tuomiolla.

Hovioikeus katsoo, ettei B:n takaisinsaantihakemuksessaan esittämä velan ja velkasuhteen kiistäminen ole ollut sellainen peruste, jolla selvästi ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen. Siten käräjäoikeus ei olisi voinut ratkaista asiaa valmistelua jatkamatta eikä kannetta olisi voinut hyväksyä yksipuolisella tuomiolla, mikäli B olisi vuonna 2015 vastannut haasteeseen ja esittänyt takaisinsaantihakemuksessa esittämänsä kanteen kiistämisen perusteet. Näin ollen hovioikeus katsoo, että B on maininnut oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla hakemuksessaan sellaisen syyn tuomion muuttamiselle, jolla olisi voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa.

Edellä ilmenevät seikat huomioon ottaen käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää B:n takaisinsaantihakemusta tutkimatta. Näin ollen asia on palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Päätöslauselma

Asia palautetaan Helsingin käräjäoikeuteen, jonka tulee viipymättä omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen hovioikeuden päätöksen saatua lainvoiman tai sitä aikaisemmin, jos asianosaiset siihen suostuvat ja huomioon ottaen palauttamisen syy, siinä laillisesti meneteltävä.