Muutoksenhakijalle oli myönnetty oikeusapua ilman omavastuuta, ja hänelle oli määrätty avustaja. Muutoksenhakija vaati hyvinvointialueen velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa siltä osin kuin niitä ei korvata oikeusapupäätöksen perusteella valtion varoista.
Myönnetyn oikeusavun perusteella korkein hallinto-oikeus määräsi valtion varoista maksettavaksi avustajalle vaatimuksen enemmälti hyläten kohtuullisen korvauksen suoritetuista tarpeellisista toimenpiteistä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen osalta korkein hallinto-oikeus totesi, että avustaja ei voi veloittaa asiakastaan niistä toimenpiteistä, joista tuomioistuin on määrännyt suoritettavaksi hänelle korvausta valtion varoista, eikä myöskään sellaisista toimenpiteistä, joita tuomioistuin ei ole pitänyt tarpeellisina. Kun oikeusapua korvauksetta saanut muutoksenhakija ei vastannut osaksikaan avustajan palkkiosta eikä ilmennyt, että muutoksenhakijalle olisi syntynyt muita korvattavia oikeudenkäyntikuluja, vaatimus oli jo tällä perusteella hylättävä.
KHO:2026:57
Antopäivä: 8.7.2026
Taltionumero: 1900
Diaarinumero: 3701/2025
ECLI-tunnus: ECLI:FI:KHO:2026:57
Päätös, jota valitus koskee: Hämeenlinnan hallinto-oikeus 28.11.2025 nro 2472/2025
Oikeudenkäyntikulut – Oikeusapu – Avustajanpalkkion korvaaminen
Asian tausta
Pirkanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä on vaatinut, että A:n ja B:n lapsi C otetaan Pirkanmaan hyvinvointialueen huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon paikkaan X.
Hallinto-oikeus on järjestettyään suullisen käsittelyn päättänyt, että C otetaan Pirkanmaan hyvinvointialueen huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon hakemuksen mukaisesti. Hallinto-oikeus on määrännyt, että päätös pannaan täytäntöön heti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
—
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan, huostaanottohakemus hylätään ja päätöksen täytäntöönpano keskeytetään. Hän on myös vaatinut, että korkein hallinto-oikeus järjestää suullisen käsittelyn. Hän on lisäksi vaatinut, että Pirkanmaan hyvinvointialue velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa siltä osin kuin niitä ei korvata oikeusapupäätöksen perusteella valtion varoista.
—
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
1. Vaatimus suullisen käsittelyn järjestämisestä hylätään.
2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
3. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.
4. Lausuminen täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta raukeaa.
Perustelut
—
3. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen hylkääminen
Muutoksenhakija on vaatinut hyvinvointialueen velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa siltä osin kuin niitä ei korvata oikeusapupäätöksen perusteella valtion varoista.
Korkein hallinto-oikeus toteaa, että muutoksenhakijalle on myönnetty oikeusapua ilman omavastuuta, ja hänelle on määrätty avustaja. Korkein hallinto-oikeus on tällä päätöksellä määrännyt valtion varoista maksettavaksi avustajalle vaatimuksen enemmälti hyläten kohtuullisen korvauksen suoritetuista tarpeellisista toimenpiteistä.
Oikeusapulain 17 §:n 2 momentin mukaan siltä osin kuin oikeusapua annetaan mainitun lain nojalla avustaja ei saa omavastuuosuuden lisäksi periä muuta palkkiota tai korvausta oikeusavun saajalta. Muu sopimus on mitätön.
Lain esitöissä (HE 82/2001 vp, s. 104) on todettu, että avustaja ei voi veloittaa asiakastaan niistä toimenpiteistä, joista tuomioistuin on määrännyt suoritettavaksi hänelle korvausta valtion varoista, eikä myöskään sellaisista toimenpiteistä, joita tuomioistuin ei ole pitänyt tarpeellisina.
Korkein hallinto-oikeus toteaa, että oikeusapua korvauksetta saanut muutoksenhakija ei vastaa osaksikaan avustajan palkkiosta. Asiassa ei ole ilmennyt, että muutoksenhakijalle olisi syntynyt muita oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:ssä tarkoitettuja korvattavia oikeudenkäyntikuluja. Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on jo tällä perusteella hylättävä.
Oikeusapulaki 17 § 2 momentti