Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön toimitusjohtajan ehdolliseen vankeuteen törkeästä kiskonnasta, kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi 27.1.2026 yhtiön toimitusjohtajan ehdolliseen vankeuteen törkeästä kiskonnasta, kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta. Yhteisen rangaistuksen pituus on yksi vuosi ja yksi kuukautta. (Vailla lainvoimaa 30.1.20269

Törkeässä kiskonnassa oli kyse venäläisen työntekijän saamatta jääneistä palkoista kuljetusalan yritykseltä. Yritys oli teettänyt kuljettajalla huomattavan pitkiä työpäiviä ja jättänyt maksamatta korvauksen ylityötunneista, eikä maksanut lisiä ilta-, yö- tai sunnuntaityöstä. Myös perustuntipalkka oli pienempi kuin työehtosopimuksessa oli määritelty. Maksamatta jääneen palkan määrä oli huomattava, jopa yli 50 % työntekijälle kuuluneesta kokonaispalkasta.

Keskeinen erimielisyyden ja todistelun kohde oli tehtyjen työpäivien lukumäärä ja pituus. Työntekijällä oli päiväkohtaiset muistiinpanot työpäivien aloitus- ja päättymisajoista. Niiden mukaan työpäivät olivat todella pitkiä, eikä vapaapäiviä juuri ollut. Syytettynä ollut toimitusjohtaja esitti omaa työaikakirjanpitoaan säännöllisestä työajasta viikoittaisin vapaapäivin. Oikeudenkäynnissä kuultiin todistajia ja käytettiin ajoneuvoista saatuja vuororaportteja, jotka vahvistivat työntekijän muistiinpanojen luotettavuutta. Sen sijaan työnantajan esittämä työaikakirjanpito oli ristiriitainen jopa sen työntekijälle antamien palkkalaskelmien kanssa. Käräjäoikeus arvioi työntekijän oman työaikakirjanpidon luotettavammaksi.

Miksi asia käsiteltiin rikoksena eikä palkkasaatavana?

Palkkasaatavalle oli haettu käräjäoikeudelta jo aiemmin siviilituomio. Rikosasiassa käsiteltiin työnantajan toiminnan moitittavuutta ja arvioitiin sen törkeyttä. Työntekijä ja työnantaja eivät olleet tasavertaisia sopimuskumppaneita, vaan työntekijä oli alisteisessa asemassa työnantajaan.

Käräjäoikeus katsoi, että rikoksen uhri oli taloudellisen tilanteensa ja puutteellisen kielitaidon vuoksi riippuvainen työnantajastaan. Hän oli tullut Suomeen nimenomaan tähän työpaikkaan, ei tuntenut suomalaista lainsäädäntöä eikä omia oikeuksiaan. Työnantaja oli käyttänyt tätä hyväkseen. Kun saamatta jääneen palkan määrä oli huomattavan suuri ja teko kestänyt yli 2,5 vuotta, teko katsottiin törkeäksi kiskonnaksi. Uhrille tuomittiin myös maksettavaksi korvausta kärsimyksestä.

Juristi Kirsi Hokkanen Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolta toteaa, että työnantajilla on velvollisuus maksaa työntekijöille työehtosopimusten mukaan palkat kaikista teettämistään työtunneista. Hyväksikäyttötilanteissa laiminlyönnit voivat johtaa maksutuomion lisäksi rikosvastuuseen. Asioiden selvittämisen kannalta on tärkeää pitää luotettavaa työaikakirjanpitoa. Epäselvissä tilanteissa myös työntekijän omilla muistiinpanoilla on arvoa toteutuneen työajan osoittamisessa, niin kuin tämä tapaus osoittaa.