Järjestelmävirhe ja tuomarin antama tieto – hovioikeus palautti menetetyn määräajan

Hovioikeus hyväksyi A:n, B:n ja C:n hakemuksen menetetyn määräajan palauttamisesta, koska käräjäoikeuden diaarivirhe ja tuomarilta saatu tieto asian palautumisesta olivat voineet perustellusti johtaa avustajan erehdykseen asian vireilläolosta. Sen sijaan tuomiovirhekantelu hylättiin, koska käräjäoikeuden ei katsottu menetelleen virheellisesti.

Turun hovioikeus 24.3.2026  
Päätös H 18/2025/1456 
Ratkaisunumero 1046 1805
Muutoksenhaun kohteena olevat ratkaisut
Pirkanmaan käräjäoikeus 27.10.2025 nro 1039 3016
Pirkanmaan käräjäoikeus 18.1.2024 nro 1015 0009 
Asia Tuomiovirhekantelu ym.
Asianosaiset hovioikeudessa
Kantelijat A, B, C
Vastapuoli V
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 25.5.2026.

Oikeudenkäynti hovioikeudessa

Kantelu

A, B ja C (jäljempänä myös muutoksenhakijat) ovat yhteisessä kirjoituksessaan ensisijaisesti vaatineet, että käräjäoikeuden päätös poistetaan tai toissijaisesti, että Turun hovioikeuden ratkaisussa 7.7.2025 nro 285 määrittämä määräaika palautetun asian vireille laittamiseksi Pirkanmaan käräjäoikeudessa palautetaan.

Perusteinaan muutoksenhakijat ovat ilmoittaneet, että heidän avustajansa oikeustieteen maisteri OTM oli ollut puhelimitse yhteydessä toiseen asiaan liittyen hovioikeuden palauttaman asian ratkaisseen käräjätuomarin kanssa 18.9.2025. Käräjätuomari oli oma-aloitteisesti maininnut tämän hovioikeuden palauttaman asian, johon liittyvä vielä käsittelemättä oleva moitekanne oli edelleen hänellä käsiteltävänä. Käräjätuomari oli kertonut asian tulleen vireille jälleen Pirkanmaan käräjäoikeudessa ja olevan parhaillaan jaettavana uudelle käsittelijälle johtuen asian kertaalleen jo ratkaisseen tuomarin esteellisyydestä käsitellä asiaa toistamiseen. Käräjätuomari oli maininnut, että koska asia on vireillä ja uudelleen jaettavana, ei muutoksenhakijoiden ole tarpeen tehdä mitään vaan odottaa aikanaan yhteydenottoa uudelta käsittelijältä. OTM oli jäänyt siihen käsitykseen, että asia todella oli vireillä ja ettei enempiä toimenpiteitä ollut tarpeen tehdä. Myöhemmin 24.10.2025 toinen käräjätuomari oli soittanut OTM:lle ja ilmoittanut, että asia oli tullut vireille erehdyksestä ja sille oli järjestelmävirheen vuoksi muodostunut diaarinumero, vaikka kukaan asianosainen ei ollut ilmoittanut haluavansa jatkaa asian käsittelyä. Näin ollen asia oli ratkaistava jättämällä se sillensä. Käräjätuomari ei ollut osannut selittää sitä, miksi näin oli tapahtunut. Seuraavana arkipäivänä Pirkanmaan käräjäoikeus oli tehnyt asiassa sillensäjättämispäätöksen, josta ei ole mahdollista valittaa.

Vastaus

V on vaatinut, että kantelu hylätään perusteettomana. Lisäksi V on vaatinut, että A, B ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen.

Välitoimi

Käräjätuomari KäT on hovioikeuden pyynnöstä toimittanut hovioikeudelle lausuman. OTM on toimittanut hovioikeudelle tästä lausuman. V:n puolesta on toimitettu näistä lausuma hovioikeudelle.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettavat lainkohdat

Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 2 kohdasta ilmenee, että lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa muun muassa, jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta ja 4 kohdasta, jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.

Saman luvun 16 §:n mukaan mitä edellä tässä luvussa on säädetty lainvoiman saaneesta tuomiosta, on vastaavasti sovellettava, milloin kysymys on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettavasta oikeudellisesta ratkaisusta.

Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n mukaan sille, joka laillisen esteen vuoksi ei ole voinut määräajassa ilmoittaa tyytymättömyyttään tahi hakea muutosta tai takaisinsaantia taikka ryhtyä muuhun toimeen oikeudenkäynnissä taikka joka muutoin esittää anomuksensa tueksi erittäin painavia syitä, voidaan hakemuksesta palauttaa menetetty sellainen määräaika.

Asian arviointi

Käsittelystä

Pirkanmaan käräjäoikeuden päätöksessä 27.10.2025 nyt kysymyksessä oleva asia on jätetty sillensä. Ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla ja käräjäoikeuden päätös on pysyvä. Kysymyksessä on lopullinen ratkaisu, joten kyse on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettavasta oikeudellisesta ratkaisusta.

Hovioikeus oli 7.7.2025 antanut päätöksen koskien pääasian palauttamista Pirkanmaan käräjäoikeuteen. Hovioikeus on päätöksessään lausunut muun ohella, että asianosaisen, joka tahtoo saada asian uudelleen käsiteltäväksi, on kuukauden kuluessa palauttamispäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ilmoitettava siitä käräjäoikeudelle uhalla, että käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Käräjäoikeuden on tilattava hovioikeuden asiakirjavihko uuteen käsittelyyn.

Hovioikeuden ohjaus siitä, miten asianosaisen on meneteltävä saadakseen asian uudelleen vireille käräjäoikeudessa, on yksiselitteinen.

Kantelun kohteena olevasta päätöksestä ilmenee, että asia oli käräjäoikeuden järjestelmässä palautettu ennenaikaisesti, minkä seurauksena asia oli saanut diaarinumeron ja asia oli ratkaistava, jotta sille oli käräjäoikeudessa saatu diaarissa lopputulos.

Pirkanmaan käräjäoikeudessa työskentelevä käräjätuomari KäT on lausumassaan hovioikeudelle ilmoittanut, että hän oli käynyt muutoksenhakijoiden avustajan OTM:n kanssa puhelinkeskustelun. KäT oli ilmoittanut OTM:lle, että kysymyksessä oleva asia oli palautettu käräjäoikeuteen, mutta ei ollut todennut asian olevan vireillä käräjäoikeudessa. KäT oli samalla ilmoittanut OTM:lle, että kysymyksessä olevaan asiaan liittyvä toinen asia jaetaan esteettömälle tuomarille, joka ottaa myöhemmin yhteyttä asian käsittelyaikataulun osalta. KäT on lisäksi ilmoittanut hovioikeudelle selvittäneensä sen, että hovioikeus oli 10.9.2025 oma-aloitteisesti ilman käräjäoikeuden pyyntöä toimittanut asiakirjat AIPA-järjestelmään niin sanottuina DOK-asiakirjoina, jolloin käräjäoikeuden kirjaamossa asialle oli erehdyksessä perustettu diaari.

Kantelu

Hovioikeus pitää selvitettynä, ettei käräjätuomari KäT ole antanut OTM:lle kysymyksessä olevan asian vireilläoloon liittyvää virheellistä ohjetta tai tietoa huomioon ottaen, mitä menetetyn määräajan palauttamista koskevien perustelujen yhteydessä on todettu. Oikeudenkäynnissä ei ole muutoinkaan selvitetty tapahtuneen käräjäoikeudessa sellaista oikeudenkäyntivirhettä, joka olisi vaikuttanut asian lopputulokseen. Käräjäoikeuden ratkaisua ei siten rasita virhe, ja kantelu hylätään.

Menetetyn määräajan palauttaminen

Oikeuskäytännössä on suhtauduttu erityisen tiukasti lainoppineiden asiamiesten määräaikoja koskeviin erehdyksiin ja laiminlyönteihin (ks. esim. KKO 2019:85, erityisesti kohdat 12 ja 13 niissä viitattuine ratkaisuineen). Asiaa voidaan kuitenkin arvioida toisin silloin, kun määräajan noudattamatta jättäminen on johtunut viranomaisen virheestä, joka on ratkaisevasti vaikuttanut asianomaisen menettelyyn.

Kantelukirjelmässä ja KäT:n lausumassa esitetyt seikat antavat aiheen katsoa, että muutoksenhakijat olivat halunneet saattaa asian vireille käräjäoikeudessa hovioikeuden 7.7.2025 päätöksessään antaman ohjauksen mukaisesti.

KäT:n lausumasta ei ilmene nimenomaisesti se, että hän olisi käymässään puhelinkeskustelussa kehottanut OTM:a tekemään käräjäoikeudelle kirjallisen ilmoituksen asian vireille saamiseksi käräjäoikeudessa. Ilmaus siitä, että asia on palautunut käräjäoikeuteen, ei vielä merkitse sitä, että asia on vireillä käräjäoikeudessa.

Tuomioistuimissa on hiljattain otettu käyttöön AIPA-niminen asianhallintajärjestelmä, jonka käyttöönottamisessa on erityisesti alkuvaiheessa ilmennyt teknisiä ja muita käytännön ongelmia. Tällaiset seikat ovat saattaneet johtaa siihen, että nyt kysymyksessä olevat asiakirjat olivat tarkemmin selvittämättä jääneestä syystä palautuneet hovioikeudesta käräjäoikeuteen, jossa asialle oli perustettu diaari.

Vaikka KäT ei ollut oman muistikuvansa mukaan kertonut OTM:lle, että asia olisi vireillä käräjäoikeudessa, hänen OTM:lle ilmoittamansa tieto kysymyksessä olevan asian palautumisesta käräjäoikeuteen sekä asian kirjaaminen käräjäoikeuden diaariin ovat yhdessä voineet vaikuttaa ratkaisevasti siihen, että OTM oli erheellisesti saanut sen käsityksen, että kysymyksessä oleva asia on jo vireillä käräjäoikeudessa, eikä hänellä ole enää tarvetta ilmoittaa päämiestensä haluavan saattaa asia uudelleen vireille käräjäoikeudessa.

Lopputulos

Esitetyt seikat huomioon ottaen hovioikeus arvioi, että asiassa on esitetty erityisen painavia syitä palauttaa menetetty määräaika.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulos huomioon ottaen V:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hovioikeudessa on hylättävä.

Hovioikeuden lopputulos ilmenee päätöslauselmalta.

Päätöslauselma

Hakemus menetetyn määräajan palauttamiseksi hyväksytään. A, B ja C oikeutetaan puhevallan menettämisen uhalla kuukauden kuluessa palauttamispäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ilmoittamaan käräjäoikeudelle tahdosta saada asia uudelleen käsiteltäväksi uhalla, että Pirkanmaan käräjäoikeuden ratkaisu 18.1.2024 nro 1015 0009 jää pysyväksi.

Tahdostaan saada asia uudelleen käsiteltäväksi ilmoittaessaan kantelijoiden on liitettävä ilmoitukseensa tämä hovioikeuden päätös.

Käräjäoikeuden on liitettävä tämä päätös hovioikeudelle mahdollisesti toimitettaviin tätä asiaa koskeviin valitusasiakirjoihin.

V:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.