Asian kokonaiskäsittelyaikaa ei asian laatu ja sen käsittelyvaiheet huomioon ottaen voitu sellaisenaan pitää poikkeuksellisen pitkänä. Näillä perusteilla asiaa kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus katsoi, ettei rikosvaatimusten käsittely ollut viivästynyt siten, että se loukkaisi hyvityslain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla B:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Tämän vuoksi B:llä ei ollut oikeutta hyvitykseen.
Itä-Suomen hovioikeus 22.1.2026
Päätös R 17/2025/1148
Ratkaisunumero 1045 8330
Ratkaisu, johon on haettu muutosta Pohjois-Savon käräjäoikeus 15.10.2025 nro 1038 0325
Asia Hautarauhan rikkominen ym.
Valittaja B
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 23.3.2026.
Valitus
B on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös haastehakemuksen tutkimatta jättämisestä kumotaan ja asia ratkaistaan hänen käräjäoikeudessa esittämänsä haastehakemuksen mukaisesti. Lisäksi B on hovioikeuteen 10.1.2025 toimittamassaan kirjelmässä vaatinut hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä.
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää haastehakemusta tutkimatta. B oli täydentänyt haastehakemustaan käräjäoikeuden pyytämällä tavalla, eikä haastehakemus ainakaan täydennyksen jälkeen ollut ollut puutteellinen ja epäselvä.
Oikeudenkäynti on kestänyt jo noin 2 vuotta 8 kuukautta. B ei ollut voinut esittää vaatimusta oikeudenkäynnin viivästymisestä käräjäoikeudessa. Hänen ei ollut sallittu osallistua etäyhteyden välityksellä käräjäoikeuden perinnönjaon moitetta koskevaan pääkäsittelyyn 2.12.2024. Hänen rikosvaatimuksensa oli puolestaan ratkaistu käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä eikä hän ollut saanut niidenkään osalta olla paikalla oikeudenkäynnissä. Asian viivästyminen on aiheuttanut Bille suurta henkistä painetta ja kärsimystä. Myös hänen fyysinen terveytensä on kärsinyt.
Hovioikeuden ratkaisu
Oikeudenkäynnin viivästymistä koskeva hyvitysvaatimus
Perustelut
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (jäljempänä hyvityslaki) 7 §:n 1 momentin mukaan hyvitystä on vaadittava pääasiaa käsittelevältä tuomioistuimelta. Vaatimus on tehtävä hyvissä ajoin ja viimeistään ennen pääasian käsittelyn päättymistä puhevallan menettämisen uhalla. Lain 9 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan tuomioistuin ratkaisee hyvitysvaatimuksen samalla kun se ratkaisee pääasian.
Perinnönjaon moitetta koskevassa asiassa esitetty hyvitysvaatimus
B on 27.3.2023 laittanut vireille perinnönjaon moitekanteen käräjäoikeudessa. Hän on moitekanteessa ja muissa käräjäoikeudelle myöhemmin toimittamissaan kirjelmissä esittänyt myös väitteitä, joiden perusteella hän on katsonut vastaajien tai muiden henkilöiden menettelyn täyttävän rikoksen. Käräjäoikeus on 31.1.2025 antamallaan tuomiolla ratkaissut perinnönjaon moitteen. Käräjäoikeus on tuossa tuomiossa erottanut rikosasioihin liittyvät vaatimukset käsiteltäväksi erillisenä asiana. B on valittanut käräjäoikeuden tuomiosta. Tämä hovioikeus ei ole 20.11.2025 antamallaan päätöksellä myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. Perinnönjaon moitteen osalta asian käsittely on näin ollen hovioikeudessa päättynyt päätöksen 20.11.2025 antamiseen. Siltä osin kuin B on nyt vaatinut hyvitystä perinnönjaon moitetta koskevan oikeudenkäynnin viivästymisestä, vaatimusta ei ole esitetty hyvityslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Bin vaatimusta oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ei voida tämän vuoksi ottaa tutkittavaksi.
Rikosasiassa esitetty hyvitysvaatimus
Siltä osin kuin B on vaatinut hyvitystä rikosvaatimusten käsittelyn viivästymisestä, vaatimus voidaan hovioikeudessa tutkia.
Hyvityslain 3 §:n 1 momentin mukaan yksityisellä asianosaisella on oikeus saada valtion varoista 6 §:ssä tarkoitettu kohtuullinen hyvitys, jos oikeudenkäynti viivästyy siten, että se loukkaa asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Lain 4 §:n 1 momentin mukaan arvioitaessa, onko oikeudenkäynti viivästynyt, otetaan oikeudenkäynnin keston lisäksi huomioon erityisesti: 1) asian laatu ja laajuus; 2) asianosaisten, viranomaisten ja tuomioistuinten toiminta oikeudenkäynnissä; 3) asian merkitys asianosaisille. Oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan asianomistajan osalta tämän vaatimuksen vireilletulosta tuomioistuimessa.
Hyvityslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan kysymys oikeudenkäynnin viivästymisestä olisi ratkaistava viime kädessä eri seikkojen kokonaisarvostelun perusteella. Huomioon tulisi ottaa ensinnäkin, kuinka laaja tai muuten vaikea asia on. Mitä vaikeampi asia on kyseessä, sitä pidempää käsittelyaikaa voidaan yleensä pitää kohtuullisena. Merkityksellinen kriteeri on myös se, miten eri osapuolet ovat toimineet asian käsittelyssä ja miten se on vaikuttanut asian viipymiseen. Erityisesti hyvitystä vaatineen asianosaisen, mutta myös hänen vastapuolensa toimilla saattaa olla merkitystä. Keskeinen merkitys on asiaa käsitelleiden esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten sekä tuomioistuinten käsittelytoimilla. Esimerkiksi tuomioistuimen käsittelytoimien osalta tulisi kiinnittää huomiota muun muassa siihen, onko asian käsittelyyn sisältynyt pitkiä passiivisia jaksoja, jolloin asiassa ei ole tapahtunut toimenpiteitä. Koska oikeudenkäynnin viivästymisen arviointi perustuu ihmisoikeustuomioistuimessa yksittäistapauksittain suoritettavaan arviointiin, kohtuulliselle kestolle ei ole asetettavissa sellaista yleistä rajaa, jota voitaisiin käyttää apuna kansallisessa soveltamisessa. Käytännössä viivästymisestä saattaa olla kysymys silloin, kun suhteellisen tavanomaisen, laajahkon asian käsittely on kestänyt kokonaisuudessaan noin viisi vuotta tai enemmän. (HE 233/2008 vp s. 23 ja 24)
Kuten edellä on todettu, B on 27.3.2023 laittanut vireille perinnönjaon moitekanteen käräjäoikeudessa. Hän on moitekanteessa ja muissa käräjäoikeudelle myöhemmin toimittamissaan kirjelmissä esittänyt myös väitteitä, joiden perusteella hän on katsonut vastaajien tai muiden henkilöiden menettelyn täyttävän rikoksen. Käräjäoikeus on heinäkuussa 2023 kehottanut Biä täydentämään haastehakemustaan muun ohella ilmoittamalla selvästi, mitä hän vaatii ja keneltä. Bin toimittaman täydennyksen jälkeen käräjäoikeus on antanut haasteen vastaajille perinnönjaon moitetta koskevassa asiassa. Käräjäoikeuden suullisen valmisteluistunnon pöytäkirjasta 5.9.2024 ilmenee, että B on valmisteluistunnossa luopunut siitä vaatimuksesta, että perinnönjaon moitteen yhteydessä käsiteltäisiin myös hänen esittämiään rikosvaatimuksia. B on kuitenkin marraskuussa 2024 ilmoittanut käräjäoikeudelle haluavansa, että rikosoikeudelliset asiat käsitellään samassa yhteydessä perinnönjaon moitteen kanssa. Käräjäoikeus on ilmoittanut Bille, ettei rikosasioita tulla käsittelemään tulevassa perinnönjaon moitetta koskevassa pääkäsittelyssä 2.12.2024. Käräjäoikeus on 31.1.2025 antamallaan tuomiolla ratkaissut perinnönjaon moitteen. Käräjäoikeus on tuomiossaan erottanut rikosasioihin liittyvät vaatimukset käsiteltäväksi erillisenä asiana. Käräjäoikeus on elokuussa 2025 kehottanut Biä täydentämään haastehakemustaan rikosvaatimusten osalta. B on syyskuussa 2025 toimittanut täydennyksen. Käräjäoikeus on nyt muutoksenhaun kohteena olevalla, 15.10.2025 antamallaan päätöksellä jättänyt Bin haastehakemuksen tutkimatta.
Hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan säännöksen perusteella oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika on B:n osalta alkanut 27.3.2023 eli siitä, kun hän on moitekanteessaan esittänyt rikosasioihin liittyviä vaatimuksia. Hovioikeuden ratkaisun antamiseen mennessä rikosvaatimuksia on kokonaisuudessaan käsitelty noin 2 vuotta 10 kuukautta. Hovioikeus toteaa, että käsittelyn kestoon ovat kuitenkin osittain vaikuttaneet se, että Bin rikosvaatimukset ovat olleet puutteellisia ja epäselviä, vaatimukset on jouduttu erottamaan käsiteltäväksi eri oikeudenkäynnissä ja että vaatimuksia on jouduttu käräjäoikeuden toimesta täydennyttämään. Tämä huomioon ottaen asian käsittelyssä käräjäoikeudessa ei ole havaittavissa pitkiä passiivisia jaksoja. Asian kokonaiskäsittelyaikaa ei asian laatu ja sen käsittelyvaiheet huomioon ottaen voida sellaisenaan pitää poikkeuksellisen pitkänä. Näillä perusteilla asiaa kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus katsoo, ettei rikosvaatimusten käsittely ole viivästynyt siten, että se loukkaisi hyvityslain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla B:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Tämän vuoksi B:llä ei ole oikeutta hyvitykseen.
– – –
Muilta osin hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa.