Osakaslainojen ilmoittamatta jättämisestä sakot

02.05.2026

Hovioikeus hylkäsi vastaajan jatkokäsittelylupaa koskevan vaatimuksen veropetosasiassa ja jätti käräjäoikeuden tuomion pysyväksi. Käräjäoikeus oli tuominnut vastaajan sakkorangaistukseen osakaslainojen ilmoittamatta jättämisestä, jolla oli vältetty veroa yli 18 000 euroa.

Vastaaja vaati hovioikeudessa, että hänelle tuomittua sakkorangaistusta alennetaan.

Hovioikeus tutki perusteet jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Aihetta luvan myöntämiselle ei ollut. Käräjäoikeuden ratkaisu jäi pysyväksi.

Uutinen kuuluu aihealueisiinVerotus, Rikos- ja prosessioikeus

30.4.2026 10.00Hovioikeus: Osakaslainojen ilmoittamatta jättämisestä sakot

Vastaaja vaati hovioikeudessa, että hänelle tuomittua sakkorangaistusta alennetaan.

Hovioikeus tutki perusteet jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Aihetta luvan myöntämiselle ei ollut. Käräjäoikeuden ratkaisu jäi pysyväksi.

Käräjäoikeuden tuomio

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Veropetos
5650/R/0022905/23
Rikoslaki 29 luku 1 §
Laki verotusmenettelystä 7 §

19.05.2020 – 27.05.2022 Pori

VASTAAJA on veron välttämistarkoituksessa laiminlyönyt verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron määräämiselle, ja siten aiheuttanut veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi.

Vastaaja on omistanut Vastaaja Oy:n osakkeista 99 prosenttia ja toiminut yhtiössä vastuuasemassa. Vastaajalle on maksettu yhtiöstä palkkaa. Tämän lisäksi Vastaaja on nostanut yhtiön tililtä palkaksi kirjaamattomia varoja sekä käyttänyt yhtiön pankkikorttia liiketoimintaan kuulumattomiin menoihin, mitä suorituksia on yhtiön kirjanpidossa käsitelty osakaslainoina. Vastaaja Oy ei ole antanut vuosi-ilmoituksia osakaslainoista. Vastaaja ei ole ilmoittanut muutoksia verovuosien 2019-2021 esitäytettyjen veroilmoitusten tietoihin, joista on puuttunut tieto osakaslainoista. Vastaaja on siten jättänyt ilmoittamatta saamansa osakaslainat verottajalle. Vastaaja on henkilökohtaisessa verotuksessaan välttänyt veroa seuraavasti:

– Verovuonna 2019 osakaslainan määrä on ollut 33.303,57 euroa ja vältetyn veron määrä 10.113,44 euroa.
– Verovuonna 2020 osakaslainan määrä on ollut 17.120,45 euroa ja vältetyn veron määrä 5.136,13 euroa.
– Verovuonna 2021 osakaslainan määrä on ollut 9.983,28 euroa ja vältetyn veron määrä 2.809,09 euroa.

Vältetyn veron määrä vuosina 2019-2021 on ollut yhteensä 18.058,66 euroa.

Syyttäjän muu vaatimus

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1

Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Muut asiassa esitetyt vaatimukset

Rikosuhrimaksu

Vastaaja on velvoitettava suorittamaan rikosuhrimaksu 80 euroa. Laki rikosuhrimaksusta 2 §, 3 § ja 4 §

Vastaus

Vastaaja myöntää, että hänen omistamansa yritys Vastaaja Oy ei ole antanut vuosi-ilmoituksia osakaslainoista eikä Vastaaja ole ilmoittanut minkäänlaisia muutoksia verovuosien 2019-2021 esitäytettyjen veroilmoitusten tietoihin, joista on puuttunut tieto osakaslainoista. Vältettyjen verojen määrät ovat varmaankin oikein. Vastaaja on ne jo kaikki maksanut sen mukaisesti, mitä verottaja on häneltä perinyt.

Sitä, miksi näin on tapahtunut ja miksi hänen toimintansa moitittavuus ei ole tahallista vaan enintään huolimatonta, pitää perustella tarkemmin:

Lähtökohtana luonnollisesti on se, että yrityksen omistaja vastaa yrityksen toiminnasta ja sen laillisuudesta ja säädösten noudattamisesta. Siitä ei ole riitaa. Koska säännöstöt ovat mutkikkaita, tässä yleensä käytetään apuna asiantuntijoita.

Kuten asiakirjoista käy ilmi, Vastaaja Oy:n kirjanpitoa ja taloushallintoa on hoitanut HT Mervi Raitaniemen omistama tilitoimisto, jonka asiantuntemukseen ja osaamiseen Vastaaja on täysin luottanut. Omat veroilmoituksensa hän on itse hoitanut. Vastaaja on vakuutusmyyjä, joka on vakuutusyhtiöiden edellyttämällä tavalla toiminut ja toimii yrittäjänä. Vastaaja Oy:n liikevaihto on kokonaisuudessaan koostunut vakuutusten myymisestä saaduista palkkioista. Yrityksellä ei ole ollut muuta toimintaa. Vastaajalla ei ole ollut koskaan mitään epäselvyyksiä eikä häntä ole rikoksista edes epäilty saatikka rangaistu. Myöskään yrityksellä ei ole ollut mitään ongelmia. Verotkin Vastaaja on maksanut niin omat kuin yrityksensä. Hänen verotettavat ansiotulonsa yrityksestä ovat olleet asiakirjoista selviävällä tavalla vuonna 2019 71.620 €, vuonna 2020 1 00.745 € ja vuonna 2021 82.530 € ja veroprosentti sen mukainen.

Vuoden 2019 kirjanpitoa tehtäessä oli kirjanpitäjä ehdottanut, että osan rahanostoista voisi merkitä osakaslainaksi. Vastaaja ei asiasta sen tarkemmin kysynyt eikä kirjanpitäjäkään sitä selvittänyt. Jos hän olisi tiennyt, että osakaslaina verotetaan pääomatulona ja että nämä verot voi vähentää vain pääomatuloista seuraavien viiden vuoden aikana, ei hän sellaista olisi hyväksynyt. Vastaajalla ei juurikaan ole pääomatuloja.

Koska kirjanpitäjä on tehnyt kaikki muutkin yrityksen ilmoitukset ja selvitykset, kuten palkkaan liittyvät ilmoitukset jne., ei Vastaajalla ollut syytä epäillä, etteikö mahdollisia osakaslainaa koskevia ilmoituksia, jos tällaisia kuuluisi tehdä, tehtäisi kirjanpitäjän toimesta. Jos tällainen vuosi-ilmoitus lomakkeella 7851 olisi tehty, se olisi automaattisesti siirtynyt Vastaajan henkilökohtaisen verotuksen esitäytettyyn veroilmoitukseen eikä mitään virhettä olisi tapahtunut. Samalla lomakkeella ilmoitetaan myös osakaslainojen takaisinmaksu. Jos Vastaaja olisi heti vuonna 2020 havainnut, miten osakaslainoja verotetaan, hän ei olisi niiden käyttämistä enää jatkossa valinnut. Vuosien 2020 ja 2021 osalta ei olisi käytetty osakaslainoja. Vastaaja olisi voinut ottaa nyt osakaslainaksi merkityn rahan palkkana ja maksaa siitä määrättävän veron. Vaihtoehto olisi ollut myös osingonmaksu. Siitä ainakin osa olisi ollut kevyemmin verotettua. Nyt kirjanpitäjä on sanonut, ettei Vastaaja voi nostaa osinkoja, kun hänellä on osakaslainaa. Kun hänellä ei ole pääomatuloja, mitä osingot ovat, hän ei saa maksamiaan veroja vähennettyä, joten menettelystä tulee hänelle melkoisen epäedullinen ja kallis.

Vastaajalla ei ole ollut esitäytettyyn veroilmoitukseen yleensä mitään lisättävää, koska yrityksen menot ovat yrityksen kirjanpidossa eikä hänellä ole ollut kuin yrityksestä saatu palkkatulo, joka tulee aikaisemmin verottajalle lähetetyn vuosi-ilmoituksen perusteella, nykyisin tulorekisteristä. Hän ei ole ymmärtänyt lisätä veroilmoitukselle osakaslainaa. Kun siitä ei ole tehty
vuosi-ilmoitusta, ei se myöskään ole ollut siellä valmiina. Kirjanpitäjäthän normaalisti tekevät yrityksen vuosi-ilmoitukset Verohallintoon. Niistä tiedot siirtyvät yksityiseen esitäytettyyn veroilmoitukseen. Osakaslainat ovat kyllä olleet näkyvissä verottajalle toimitetuista tuloslaskemasta ja taseesta. Ne on ilmoitettu, mutta ”väärällä” tavalla.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa on ollut kysymys huonosta tiedonkulusta yrittäjän ja kirjanpitäjän välillä, josta vastuu jää yrittäjälle.

Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Rangaistuksen pitää myös olla kohtuullinen. Vastaajan osalta on olemassa myös rangaistuksen lieventämisperusteita. Jos Vastaajaa ei voida jättää asiassa rangaistukseen tuomitsematta, hän pyytää, että hänelle määrätään sakkorangaistus. Hän on maksanut kaikki määrätyt verot ja pyrkinyt selvittämään asiaa. Teosta ei ole aiheutunut vahinkoa eikä vaaraa, joskin jonkin verran selvittelyjä. Hän ei ole omasta aloitteestaan tällaiseen menettelyyn ryhtynyt, vaan on luottanut kirjanpitäjän tietämykseen ja asiantuntemukseen. Kun Vastaaja työskentelee vakuutusmyyjänä, hänelle ei saa tulla vankeusrangaistusta. Vakuutusyhtiöiden kumppanina toimiminen edellyttää nuhteettomuutta. Jos hänet tuomitaan vankeusrangaistukseen, hän voi menettää työpaikkansa. Hänellä on elätettävänä vaimoja kolme lasta, joista vain nuorin on alaikäinen, mutta jotka kaikki asuvat vielä kotona. Vaimo on joutunut 14.1.2026 työttömäksi. Ehdollinen vankeusrangaistus olisi kohtuuton seuraamus.

Todistelu

Kirjalliset todisteet

– Kuulemiskirje 26.10.2022 (ptk sivut 17-25)
– Verohallinnon päätös verotuksen oikaisusta 30.11.2022 (ptk sivut 101-108)
– Verohallinnon päätös verotuksen oikaisusta 30.11.2022 (ptk sivut 109-116)
– Verohallinnon päätös verotuksen oikaisusta 30.11.2022 (ptk sivut 117-125)
– Luettelo Vastaajan veroveloista per 20.1.2025

Henkilötodistelu

– Vastaaja todistelutarkoituksessa

Tuomion perustelut

Syyksilukeminen

Vastaaja on menetellyt syytteen teonkuvauksessa kerrotulla tavalla ja syyllistynyt siihen rikokseen, josta syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta.

Perustelut

Asiassa on riidatonta, että Vastaaja jättänyt ilmoittamatta osakaslainat omassa henkilökohtaisessa verotuksessaan. Vastaaja on kertonut, että ei ollut tietoinen, että hänen tulisi nämä ilmoittaa. Vastaaja on siis kiistänyt toimineensa tahallisesti.
Tahallisuuden osalta käräjäoikeus toteaa seuraavaa.

Veropetoksesta tuomitseminen edellyttää, että tekijä on toiminut tahallisesti.

Verotusmenettelylain mukaan 7 §:n mukaan Verohallinto lähettää verovelvolliselle joka vuosi esitäytetyn veroilmoituksen, joka verovelvollisen tulee tarkistaa. Siltä osin kuin verovelvollinen ei ilmoita muutoksia esitäytettyyn veroilmoitukseen, hänen katsotaan antaneen veroilmoituksen esitäytetyssä veroilmoituksessa olevien tietojen mukaisena.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2015:66 korkein oikeus on todennut, että kyseisessä tapauksessa tahallisuuden täyttyminen ei edellyttänyt sitä, että tekijällä olisi ollut yksityiskohtaista tietoa oikeudellisesta sääntelystä. Tiedon hankkimatta jättäminen ei pääsääntöisesti merkitse sitä, että tekijältä puuttuisi tahallisuus. Tahallisuutta eivät myöskään korkeimman oikeuden mukaan yleensä poista tekijän oikeudellisesta sääntelystä tekemät virheelliset johtopäätökset.

Arvioitaessa tahallisuutta tässä tapauksessa, on otettava huomioon, että vaikka verotusta koskeva lainsäädäntö on monelta osin monimutkaista ja vaikeaselkoista, on tässä tapauksessa osakaslainasta ollut Verohallinnon sivulla selkeät ohjeet, eikä osakaslainan verokohtelu ole käräjäoikeuden näkemyksen mukaan muutenkaan kovin vaikeaselkoista. Lisäksi Vastaaja on kertonut, että hänellä on ollut kirjanpitäjä, jolta hän olisi voinut kysyä neuvoa osakaslainan verotukseen liittyen. Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että verovelvollisella on velvollisuus varmistua vero-oikeudellisesta sääntelystä. Vastaaja ei ole kertonut, että olisi edes yrittänyt selvittää osakaslainan verokohtelua. Lisäksi ottaen huomioon Vastaajan asema yrityksessä, käräjäoikeus katsoo, että Vastaajan olisi tullut varmistua osakaslainan verokohtelusta ja ilmoittaa tiedot omassa henkilökohtaisessa verotuksessaan. Näin ollen Vastaaja on toiminut asiassa tahallisesti.

Rangaistus

Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Rikoslain 29 luvun 1 §:n mukaan minimirangaistus törkeästä veropetoksesta on sakkoa ja maksimirangaistus kaksi vuotta vankeutta.

Rikoslain 6 luvun 7 §:n mukaan on rangaistusta lieventävänä seikkana otettava huomioon myös tekijälle rikoksesta johtunut tai hänelle tuomiosta aiheutuva muu seuraus, jos vakiintuneen käytännön mukainen rangaistus johtaisi näistä syistä kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen.

Vastaaja on pyytänyt, että hänelle määrättävää rangaistusta lievennettäisiin hänen henkilökohtaisten olosuhteidensa perusteella. Vastaaja on vedonnut mm. siihen, että saattaisi menettää työnsä, jos hänet tuomitaan rangaistukseen.

Oikeuskäytännössä rangaistuksen määrääminen talousrikoksista on usein suhteutettu etupäässä tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon rahamääriin. Rangaistusta mitattaessa on kuitenkin tämän ohella tapauskohtaisesti arvioitava, liittyykö rikoksiin myös muita teon vahingollisuuden ja vaarallisuuden sekä tekijän syyllisyyden arviointiin vaikuttavia seikkoja, joille on syytä antaa merkitystä teon rangaistusarvoa määriteltäessä (KKO 2017:41, kohta 18 ja siinä viitattu ratkaisu).

Vältetyn veron määrä on ollut yhteensä 18.058,66 euroa. Rikos on toteutettu kolmena eri vuonna jättämällä ilmoittamatta Verohallinnolle tuloja, jotka olisivat olleet verotettavia. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen rangaistus vastaavanlaisesta rikoksesta olisi vankeusrangaistus.

Vastaajan syyllisyyttä vähentävänä seikkana käräjäoikeus ottaa kuitenkin huomioon sen, että Vastaajan tarkoituksenaan ei ole ollut välttää veroja. Rangaistusta alentavana on vielä otettu huomioon, että tekoon ei liity erityistä suunnitelmallisuutta, Vastaaja on maksanut vältetyt verot takaisin Verohallinnolle, pyrkinyt selvittämään asiaa ja Vastaajaa ei ole aiemmin tuomittu veropetoksista. Käräjäoikeus katsoo myös, että rangaistusta voidaan lieventää rikoslain 6 luvun 7 §:n nojalla.

Edellä kerrotut seikat huomioiden käräjäoikeus katsoo, että oikeudenmukainen rangaistus Vastaajan syyksi luetusta rikoksesta on 80 päiväsakon suuruinen sakkorangaistus

Rikosuhrimaksu

Rikosuhrimaksusta annetun lain 3 §:n mukaan rikosuhrimaksu on 80 euroa, jos rangaistus tuomitaan yhdestä tai useammasta rikoksesta, joista vähintään yhdestä säädetty ankarin rangaistus on vankeutta enemmän kuin kuusi kuukautta. Veropetoksesta on säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi enintään kaksi vuotta vankeutta.

Näin ollen Vastaaja velvoitetaan korvaamaan valtiolle 80 euron suuruinen rikosuhrimaksu.

Muita artikkeleita

Yksittäiset petokset – petossarja

Hovioikeus: Yksittäisiä petoksia ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisinä – rikosten voitiin katsoa kuuluvan samaan petossarjaan ja sakkorangaistusta oli korotettava Asiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä,

Lue lisää »

02.05.2026

Rakentamislakiin säännöksiä lyhytvuokrauksesta

Hallitus esittää rakentamislakiin säännöksiä lyhytvuokrauksesta Hallitus on antanut eduskunnalle rakentamislain muutosesityksen, jolla lakiin lisättäisiin ensimmäistä kertaa säännökset asuntojen lyhytaikaisesta vuokrauksesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman

Lue lisää »

02.05.2026

Väite maksamattomasta puolustajanselvityksestä

Väite maksamattomasta puolustajanselvityksestä ei menestynyt hovioikeudessa Hovioikeus arvioi puolustajan vaatimusta, jonka mukaan käräjäoikeus oli jättänyt maksamatta palkkion puolustajan määräyksen päättymistä koskevasta selvityksestä, eikä nähnyt perusteita

Lue lisää »

09.04.2026