Hovioikeus: Yksittäisiä petoksia ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisinä – rikosten voitiin katsoa kuuluvan samaan petossarjaan ja sakkorangaistusta oli korotettava
Asiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, voitiinko vastaajan syyksi aiemmassa oikeudenkäynnissä luetut petokset ottaa kokonaisarvostelussa huomioon samaan petossarjaan kuuluvina tekoina siten, etteivät nyt kysymyksessä olevat teot olleet vähäisiä, vaikka tekoja muutoin tavoitellun hyödyn määrään nähden olisi voitu sinänsä pitää vähäisinä.
Itä-Suomen hovioikeus 29.4.2026
Tuomio 26/101113
Asianumero R 24/898
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Etelä-Karjalan käräjäoikeus 01.10.2024 nro 135780
Asia Petos ym.
Valittaja Aluesyyttäjä
Vastapuoli Vastaaja
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 29.6.2026.
Vaatimukset hovioikeudessa
Valitus
Syyttäjä on vaatinut, että Vastaaja tuomitaan kohdissa 1–3 rangaistukseen petoksista käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän teonkuvauksen mukaisesti ja että kohdissa 4 ja 5 Vastaajan katsotaan syyllistyneen lievien petosten asemesta petoksiin. Lisäksi syyttäjä on vaatinut, että Vastaajalle tuomittua rangaistusta korotetaan.
Käräjäoikeus on virheellisesti arvioinut kohdissa 1–5 teot lieviksi petoksiksi ja sen vuoksi hylännyt syytteen kohdissa 1–3 vanhentuneena.
Tekoja ei ole pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisinä. Kysymys on ollut tekotavaltaan ja ajalliselta yhteydeltään samaan petossarjaan kuuluneista teoista kuin Etelä-Karjalan käräjäoikeuden 20.7.2022 antamalla tuomiolla nro 128783 Vastaajan syyksi luetut rikokset. Mikäli kohdan 1–5 teot olisi käsitelty yhdessä Vastaajan syyksi 20.7.2022 luettujen petosten kanssa, teot olisi muiden syytekohtien tavoin luettu Vastaajan syyksi nimenomaan perusmuotoisina petoksina.
Syyksilukemisen muuttuessa rangaistusta on korotettava.
Vastaus
Vastaaja ei ole antanut häneltä valituksen johdosta pyydettyä vastausta.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Syyksilukeminen
Asiassa on hovioikeudessa kysymys siitä, voidaanko Vastaajan syyksi aiemmassa oikeudenkäynnissä luetut petokset ottaa kokonaisarvostelussa huomioon samaan petossarjaan kuuluvina tekoina siten, etteivät nyt kysymyksessä olevat teot ole vähäisiä, vaikka tekoja muutoin tavoitellun hyödyn määrään nähden voitaisiin sinänsä pitää vähäisinä.
Rikoslain 36 luvun 3 §:n mukaan, jos petos, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, tuomitaan rikoksentekijä lievästä petoksesta.
Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2024:48 mukaan arvio siitä, onko petosta pidettävä lievänä, perustuu kokonaisharkintaan, jossa on otettava huomioon kaikki rikokseen liittyvät seikat. Lievää petosta koskevassa säännöksessä on nimenomaisesti mainittu tavoitellun hyödyn ja aiheutetun vahingon määrä rikoksen kokonaisarvioinnissa huomioon otettavina seikkoina. Kokonaisarvostelusta johtuen petosta ei ole aina pidettävä lievänä, vaikka tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä olisikin vähäinen. Lainkohdan esitöissä (HE 66/1988 vp) ei ole tarkemmin arvioitu sitä, milloin petosta olisi kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä. Rangaistussäännöksen sanamuoto huomioon ottaen säännöstä on perusteltua tulkita siten, että tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon ollessa vähäinen kyseessä on lievä petos, elleivät muut rikoksen kokonaisarviossa huomioon otettavat seikat johda siihen, että rikosta ei voida kuitenkaan pitää vähäisenä. Korkeimman oikeuden anastusrikoksia koskevassa oikeuskäytännössä kokonaisarvostelussa merkitystä on annettu muun muassa sille, onko anastaminen ollut suunnitelmallista. Rikoksen toistamista ei ole sinänsä pidetty rikoksen tunnusmerkistön arviointiin vaikuttavana seikkana, mutta senkin on katsottu voivan ilmentää sellaista suunnitelmallisuutta, joka osoittaa rikoksen tavanomaista suurempaa paheksuttavuutta (KKO 2002:33, KKO 2011:66 ja KKO 2023:32).
Lisäksi korkein oikeus on mainitussa ratkaisussaan katsonut, että petoksen tekeminen edellyttää jo lähtökohtaisesti anastusrikosta suurempaa suunnitelmallisuutta. Petoksen kokonaisarvostelussa teon suunnitelmallisuutta on tästä syystä perusteltua arvioida suhteessa siihen, minkälaista suunnitelmallisuutta petokset tavanomaisesti edellyttävät. Petosrikoksen kokonaisarvostelun kannalta merkitystä on myös sillä, toistuvatko teot samankaltaisina hyvin lyhyin väliajoin ja perustuvatko petokset satunnaisiin päätöksiin vai osoittavatko ne pikemminkin toimivaksi tiedetyn tekotavan pitkäjänteistä hyödyntämistä taloudellisen hyödyn saamiseksi.
Nyt kysymyksessä olevien käräjäoikeuden lieviksi petoksiksi arvioimien rikosten tekoajat ovat olleet 12.3.2021, 14.3.2021, 11.1.2022, 18.2.-23.2.2022 ja 9.3.2022. Etelä-Karjalan käräjäoikeus on 20.7.2022 antamallaan tuomiolla lukenut Vastaajan syyksi 17 petosta, joiden tekoaika on ollut 28.11.2020 – 22.2.2022. Kaikki edellä mainitut teot ajoittuvat samalle noin 15 kuukauden ajanjaksolle.
Teoissa on ollut kyse tekotavaltaan tavanomaisista internetin myyntipaikoilla tapahtuvista petoksista. Tekojen toteuttaminen on kuitenkin edellyttänyt Vastaajalta monia eri toimenpiteitä myynti-ilmoituksesta maksujen saamiseen. Teot ilmentävät Vastaajan toimivaksi huomaaman tekotavan pitkäjänteistä hyödyntämistä taloudellisen hyödyn saamiseksi, eikä kyse ole ollut vain satunnaisista päätöksistä. Rikosten toistaminen on tässä tapauksessa osoittanut tavanomaista suurempaa suunnitelmallisuutta ja harkittua piittaamattomuutta toisen omaisuudesta. Lisäksi tekoja on ollut lukumäärältään paljon.
Edellä mainittuihin seikkoihin nähden hovioikeus katsoo, ottaen huomioon rikosten yhtenevä tekotapa ja toistuminen lyhyin väliajoin, että rikosten voidaan katsoa tässä tapauksessa kuuluvan samaan petossarjaan. Tämän vuoksi nyt kysymyksessä olevia yksittäisiä petoksia ei voida pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisinä. Vastaaja on siten syyllistynyt kohdissa 1–5 petoksiin.
Koska hovioikeus lukee Vastaajan syyksi kohdissa 1–3 petoksen, syyteoikeus ei näiden osalta ole vanhentunut.
Rangaistusseuraamus
Syyksilukemisen muuttuessa käräjäoikeuden Vastaajalle tuomitsemaa sakkorangaistusta on korotettava. Oikeudenmukainen seuraamus käräjäoikeuden jo syyksi lukemista ja hovioikeuden nyt syyksilukevista rikoksista on 95 päiväsakkoa.