Sovinnon poistaminen – hylättiin

Hovioikeus: Ei oikeudenkäyntivirhettä – kantelu sovinnon poistamisesta hylättiin

Hovioikeus katsoi, ettei käräjäoikeuden vahvistamaan sovintoon liittynyt painostamista, erehdyttämistä tai muuta oikeudenkäyntivirhettä. Kantelijan oli katsottu ymmärtäneen sovinnon sisällön ja hänen mahdollisuutensa käyttää oikeudellista avustajaa, minkä vuoksi vaatimus sovinnon poistamisesta ja asian palauttamisesta hylättiin. 

Itä-Suomen hovioikeus 7.2.2026
Päätös H 17/2025/908
Ratkaisunumero 1046 5357
Ratkaisu, josta on kanneltu
Päijät-Hämeen käräjäoikeus 3.6.2025 nro 25/541 
Asia Tuomiovirhekantelu
Asianosaiset hovioikeudessa
Kantelija Kantelija
Vastapuoli Kantaja Oy
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 20.4.2026.

Oikeudenkäynti hovioikeudessa

Kantelu

Kantelija on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös sovinnon vahvistamisesta poistetaan tuomiovirheen perusteella ja asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Sovinto on vahvistettu käräjäoikeuden valmisteluistunnossa, jossa Kantelija on edustanut itseään. Hänellä ei ole ollut oikeusoppinutta avustajaa toisin kuin hänen vastapuolellaan. Kantelijan keskeinen kiistämisperuste asiassa on ollut se, että hän on väärä vastaaja ja ettei hän ole yksityishenkilönä tehnyt sopimusta velkomuksen perusteena olevista töistä. Kantelija on valmisteluistunnossa painostettu ja erehdytetty hyväksymään sovinto vastoin hänen tahtoaan ja ymmärrystään. Sovintoon ei ole kirjattu Kantelijan pyytämää mainintaa siitä, että ”osapuolet olivat lopputuloksesta täysin erimieltä”. Sovinnon syntyminen on käytännössä tapahtunut tilanteessa, joka rinnastuu varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 3 ja 33 §:ssä tarkoitettuihin tilanteisiin, joissa tarkoitetuissa olosuhteissa tehty oikeustoimi ei ole sitova eikä pätevä. Asiassa on Kantelijan kannalta sekoittunut etenkin hänen asemansa yksityishenkilönä ja toisaalta toimiminen osakeyhtiöiden edustajana. Sovinnon lopputuloksena Kantelija on tullut henkilökohtaisesti velvoitetuksi vastuista, jotka ovat tosiasiallisesti kuuluneet hänen edustamilleen osakeyhtiöille. Ottaen huomioon kanne- ja kiistämisperusteisiin liittyvät ilmeiset epäselvyydet, niiden oikeudellinen merkitys ja asian huomattava taloudellinen intressi, puheenjohtajana toimineen käräjätuomarin olisi tullut erityisesti huomauttaa Kantelijalle mahdollisuudesta käyttää oikeusoppinutta avustajaa ennen sovinnon hyväksymistä sekä selostaa sovinnon oikeudellinen merkitys ja tarvittaessa keskeyttää valmisteluistunto Kantelijan oikeusturvan varmistamiseksi. Kantelija on tullut erehdytetyksi asiassa vahvistetun sovinnon sisällöstä eikä sovinnon sisältö vastaa hänen tahtoaan taikka asian oikeaa tilaa.

Vastaus

Kantaja Oy (yhtiö) on vastustanut Kantelijan vaatimusta.

Käräjäoikeuden valmisteluistunnossa on käyty sovintoneuvotteluja usean tunnin ajan sekä keskusteltu siitä, kuka on asiassa oikea vastaaja. Painostamista tai erehdyttämistä ei ole tapahtunut. Kantelija on sovintosopimusta vahvistettaessa ymmärtänyt täysin sen, että vastuu on henkilökohtainen. Sovinnossa on nimenomaisesti todettu, että sovintosopimuksella ei ole otettu kantaa käräjäoikeudessa esitettyjen väitteiden oikeellisuuteen. Kantelija olisi halutessaan voinut hankkia valmisteluistuntoon hänen tukenaan olleen henkilön lisäksi oikeustieteellisen koulutuksen saaneen avustajan tai kieltäytyä sovinnosta ja jatkaa oikeudenkäyntiä käräjäoikeudessa. Puheenjohtajana toiminut käräjätuomari kertasi useaan kertaan Kantelijan oikeudet valmisteluistunnon alussa ennen kuin osapuolet jätettiin neuvottelemaan sovinnosta. Kantelijalle ilmoitettiin myös yhtiön taholta useaan otteeseen, että oikeudenkäyntiä käräjäoikeudessa voidaan jatkaa, jos sovintoon ei päästä. Vaikka taloudellinen intressi asiassa on ollut huomattava, huomioon on otettava myös se, että yhtiö on tullut huomattavasti vastaan sovintoa tehtäessä luopumalla oikeudenkäyntikuluja ja viivästyskorkoa koskeneista vaatimuksistaan. Tilanteessa ei ole ollut mitään varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 33 §:n tarkoittamia kunnian vastaisia olosuhteita eikä asiassa ole tapahtunut oikeudenkäyntivirhettä.

Käräjätuomarin lausunto

Asian ratkaissut käräjätuomari on lausunut, että hän oli 3.6.2025 toimitetun käräjäoikeuden valmisteluistunnon alussa käydyn keskustelun jälkeen poistunut istuntosalista asianosaisten sovintoneuvottelujen ajaksi. Hänen palattuaan istuntosaliin asianosaiset olivat ilmoittaneet päässeensä asiassa sovintoon. Hän oli kirjoittanut asianosaisten kertoman sovinnon sisällön sovinnon vahvistamista koskevaan päätökseen, jonka sisällön hän oli selostanut asianosaisille. Hän ei ollut istuntosalissa kieltäytynyt lisäämästä sovintoon Kantelijan kantelussa tarkoitettua mainintaa, vaan hän oli asian ilmaisutavasta käydyn keskustelun jälkeen muotoillut asian sovinnon vahvistamista koskevaan päätökseen tavalla, jonka hän oli käsittänyt vastanneen molempien asianosaisten tahtoa. Hän ei ollut painostanut tai erehdyttänyt Kantelijaa eikä hän ollut istuntosalissa ollessaan myöskään havainnut mitään tällaista tapahtuneen asianosaisten välillä. Kantelijan asiamiehenä asiassa aikaisemmin toiminut varatuomari oli 2.1.2025 ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle, mistä asianosaisille oli 3.1.2025 ilmoitettu sähköpostitse. Kantelija on tiennyt mahdollisuudesta käyttää asiassa lainoppinutta avustajaa ottaen huomioon, että hän oli 18.3.2025 pyytänyt lisäaikaa asianajajan etsimiseen. Sovinnon sisältö on ollut käytännössä se, että Kantelija on sitoutunut suorittamaan maksueriä vastapuolelleen. Mikään asiassa ei ole viitannut siihen, että Kantelija ei olisi kyennyt arvioimaan sovinnon oikeudellista merkitystä tai että hän olisi ollut kykenemätön valvomaan etuaan oikeudenkäynnissä. Valmisteluistunnon keskeyttämiselle ei ole ollut perustetta.

Kantelijan lausuma

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Kantelija on antanut häneltä yhtiön vastauksen ja käräjätuomarin lausunnon johdosta pyydetyn lausuman. Kantelija on kantelussaan vedonnut siihen, että käräjäoikeudessa on tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, koska hänet on käräjäoikeuden valmisteluistunnossa painostettu ja erehdytetty hyväksymään sovinto vastoin hänen tahtoaan ja ymmärrystään ja koska hänelle ei ole ennen sovinnon vahvistamista kerrottu mahdollisuudesta käyttää asiassa oikeustieteellisen koulutuksen saanutta avustajaa.

Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa, jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.

Oikeuskirjallisuudessa (Jaakko Rautio teoksessa Prosessioikeus, 2021, s. 1216) on todettu, että kanteluperusteina ovat menettelyssä tapahtuneet oikeudenkäyntivirheet, jotka ovat voineet vaikuttaa jutun lopputulokseen tai jotka muuten vaarantavat asianosaisen oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Kanteluperusteena on siis väitetty prosessuaalisten lainsäännösten tai muiden menettelynormien virheellinen soveltaminen.

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 26 §:n 1 momentin mukaan asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomioistuimen on pyrittävä saamaan asianosaiset sopimaan asia.

Käräjäoikeuden vahvistama sovinto on koskenut velkomusta eli asiaa, jossa sovinto on sallittu. Käräjäoikeus on asianosaisten keskenään käymien sovintoneuvottelujen jälkeen vahvistanut valmisteluistunnossa sovinnon, jonka sisältö on ennen sen vahvistamista käyty istunnossa läpi asianosaisten kanssa. Sovinnon vahvistamiseen johtanut käräjäoikeuden menettely on ollut riita-asioissa tavanomaisesti noudatettavan menettelyn mukainen. Asian ratkaisseen käräjätuomarin ilmoitusta siitä, että hän oli käsittänyt sovinnon sisällön vastanneen molempien asianosaisten tahtoa, ei ole aihetta epäillä. Kantelijan esittämälle painostamis- ja erehdyttämisväitteelle ei ole asiassa esitetyn selvityksen perusteella objektiivisesti arvioiden perusteita. Asiassa esitetty selvitys ei myöskään osoita, etteikö Kantelija olisi kyennyt ymmärtämään sisällöltään varsin yksinkertaisen ja yksiselitteisen sovinnon oikeudellista merkitystä tai että hän olisi ollut kykenemätön valvomaan etuaan oikeudenkäynnissä. Kantelija on käräjätuomarin lausunnossa selostetulla tavalla tiennyt mahdollisuudesta käyttää asiassa oikeustieteellisen koulutuksen saanutta avustajaa. Kantelija on saanut tietää asiassa aikaisemmin käyttämänsä asiamiehen eläköitymisestä viimeistään 3.1.2025, joten hänellä olisi ollut riittävästi aikaa hankkia itselleen uusi avustaja ennen 3.6.2025 toimitettua valmisteluistuntoa.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, että asiassa ei ole selvitetty tapahtuneen sellaista oikeudenkäyntivirhettä, jonka vuoksi käräjäoikeuden päätös 3.6.2025 sovinnon vahvistamisesta tulisi poistaa.

Päätöslauselma

Kantelu hylätään.

Muita artikkeleita

Määräaika veropetossyytteessä

KKO: Määräaika ei estänyt törkeän veropetossyytteen tutkimista Erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta annetun lain 2 §:n 3 momentissa säädetty määräaika ei ollut esteenä tutkia

Lue lisää »

Asianomistajan kulukorvaukset

Hovioikeus: Vastaaja velvoitettiin korvaamaan puolet asianomistajan kuluista – hovioikeuskuluvaatimus hylättiin Hovioikeus katsoi, että vaikka syytteet ja korvausvaatimukset menestyivät vain osittain, vastaajan tuli korvata puolet asianomistajan

Lue lisää »