Yli viisi vuotta kestäneen rikosoikeudenkäynnin katsottiin viivästyneen noin vuodella ja kuudella kuukaudella - syyttäjäviranomaisen yksittäisen virkamiehen sairaudesta tai eläköitymisestä johtuvat viivästymiset eivät poista valtion vastuuta


asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto  – lakimies– lakitoimisto

Vaasan hovioikeus 28.12.2018
Tuomio 18/157665
Asianro R 17/912
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 14.09.2017 nro 135929
Asia Hyvitys oikeudenkäynnin viivästymisestä
Valittaja Valittaja
Vastapuoli Suomen valtio

Asian kokonaiskäsittelyaika oli ollut yli 5 vuotta kuulusteluajankohdasta KO:n tuomioon, mistä syyteharkinnan osuus oli ollut 3 v ja 3 kk. Syyteharkinta oli kestänyt selvästi pidempään kuin mikä asian laatuun ja laajuuteenkin nähden olisi ollut perusteltua. Vastauksessa esiin tuodut syyttäjäviranomaisen yksittäisen virkamiehen sairaudesta tai eläköitymisestä johtuvat viivästymiset eivät poistaneet valtion vastuuta. HO päätyi asian kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaiselle kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella ja kuudella kuukaudella. Täten valittaja oli oikeutettu saamaan hyvitystä 2.250 euroa.

Hovioikeuden tuomio

Sovellettava lainsäädäntö
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (hyvityslaki) 3 §:n 1 momentin mukaan yksityisellä asianosaisella on oikeus saada valtion varoista kohtuullinen hyvitys, jos oikeudenkäynti viivästyy siten, että se loukkaa asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa.
Hyvityslain 4 §:n mukaan arvioitaessa, onko oikeudenkäynti viivästynyt, otetaan oikeudenkäynnin keston lisäksi huomioon erityisesti asian laatu ja laajuus; asianosaisten, viranomaisten ja tuomioistuinten toiminta oikeudenkäynnissä ja asian merkitys asianosaiselle. Saman pykälän 2 momentin mukaan oikeudenkäynnin viivästymistä arvioitaessa otetaan lisäksi huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö, joka koskee ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen soveltamista.
Hyvityslain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa rikosasiassa siitä, kun toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut vastaajalle hänen tekemäkseen epäillystä rikoksesta tai kun häneen kohdistettu rikosepäily on olennaisesti vaikuttanut hänen asemaansa.
Hyvityslain 6 §:n mukaan hyvityksen tarkoituksena on korvata oikeudenkäynnin viivästymisestä asianosaiselle aiheutunutta huolta, epävarmuutta ja muuta niihin rinnastettavaa haittaa. Hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on tuomioistuimen tai viranomaisen vastuulla olevasta syystä viivästynyt. Oikeutta hyvitykseen ei ole siltä osin kuin rangaistusta alennetaan tai hallinnollista seuraamusta lievennetään viivästymisen perusteella.
Hyvityslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen 4 §:n yksityiskohtaisista perusteluista ilmenee, että valtion vastuu asian viipymisestä on objektiivista eikä edellytä, että viranomaiset olisivat menetelleet moitittavasti. Se, onko oikeudenkäynti viivästynyt, ratkaistaan viime kädessä eri seikkojen kokonaisarvostelun perusteella. Huomioon tulisi ottaa ensinnäkin se, kuinka laaja tai muuten vaikea asia on. Mitä vaikeampi asia on kyseessä, sitä pidempää käsittelyaikaa voidaan yleensä pitää kohtuullisena. Arvioinnissa merkitystä on lisäksi sillä, miten eri osapuolet ovat toimineet asian käsittelyssä ja miten se on vaikuttanut asian viipymiseen. Keskeinen merkitys on asiaa käsitelleiden esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten sekä tuomioistuinten käsittelytoimilla. Esimerkiksi tuomioistuimen toiminnan osalta tulisi kiinnittää huomiota muun muassa siihen, onko asian käsittelyyn sisältynyt pitkiä passiivisia jaksoja. Huomiota on lisäksi kiinnitettävä siihen, ovatko käsittelytoimet olleet tarpeellisia ja ovatko ne edistäneet asian käsittelyä. Puutteellisista resursseista tai muista rakenteellisista seikoista aiheutuvat viivästykset eivät yleensä poista valtion vastuuta.

Arviointi ja johtopäätökset
Valittaja on ollut vastaajana törkeää petosta koskevassa rikosjutussa, jossa vastaajia on ollut yhteensä seitsemän. Ensimmäinen rikosilmoitus on tehty 28.12.2011. Vastaajat ovat saaneet tietää heitä koskevista rikosepäilyistä keväällä 2012, jolloin poliisi on kuulustellut heitä. Valittajaa on kuultu esitutkinnassa epäiltynä 10.11.2011 tapahtuneesta teosta, josta hänelle on vaadittu rangaistusta kohdassa 6. Kuulusteluajankohdasta alkaa kestona huomioon otettava aika. Esitutkintamateriaali on toimitettu syyttäjälle 12.3.2013. Kaikkia vastaajia ei ole saatu haastettua pääkäsittelyyn, minkä vuoksi kaksi pääkäsittelyä on jouduttu peruuttamaan. Pääkäsittely on saatu toimitettua 5.9.2017.

Asian kokonaiskäsittelyaika on ollut yli viisi vuotta kuulusteluajankohdasta käräjäoikeuden tuomioon, mistä syyteharkinnan osuus on ollut kolme vuotta ja kolme kuukautta. Kysymys on ollut asiakokonaisuudesta, jossa on ollut samoja vastaajia ja teot ovat tekotavaltaan olleet samankaltaisia. Valittajan osuuden erottaminen laajemmasta kokonaisuudesta ei siten olisi ollut perusteltua. Asiassa on ollut useampi vastaaja ja myös esitutkintamateriaalia on ollut tavan omaista enemmän. Asia on voinut olla myös sekava ja haastava syyttäjän kannalta. Asiakokonaisuus ei kuitenkaan ole ollut erityisen laaja eikä asiassa ole tuotu esiin, että syyteharkinnan aikana olisi tehty lisätutkintaa tai muita toimenpiteitä, jotka olisivat vaikuttaneet sen kestoon. Tässä tapauksessa syyteharkinta on siten kestänyt selvästi pidempään kuin mikä asian laatuun ja laajuuteenkin nähden olisi ollut perusteltua eikä viivästykseen ole ilmennyt viranomaisista riippumatonta syytä. 

Valittaja on vuodesta 2012 lukien ollut epäiltynä törkeästä petoksesta, josta hänelle on vaadittu ehdotonta vankeutta. Käräjäoikeus on juttukokonaisuudessa lukenut Valittajan syyksi perusmuotoisen petoksen ja tuominnut hänet siitä sakkorangaistukseen. Toisaalta asiassa ei ole esitetty Valittajan henkilöön liittyviä syitä, joiden nojalla viivästymisellä olisi ollut hänelle erityistä merkitystä.
Hovioikeus päätyy asian kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaiselle kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että oikeudenkäynti on viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella ja kuudella kuukaudella. Täten Valittaja on oikeutettu hyvitykseen yhdeltä vuodelta ja kuudelta kuukaudelta eli saamaan hyvitystä 2.250 euroa.
Hyvityslain 12 §:n 1 momentin mukaan hyvitys maksetaan asianosaiselle kuukauden kuluessa siitä, kun hyvitystä koskeva ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi. Tämän vuoksi hyvitykselle ei tule maksettavaksi korkoa.

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo – Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto  – sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – liikejuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus – lakipalvelut – asianajopalvelut – vahingonkorvausoikeus – rikosoikeus – liikejuridiikan ammattilainen – lakiasiaintoimistot– Helsinki – Espoo – Vantaa