Yle.fi: Identiteettivarkaus ei enää pelkkää petkuhuiputusta vaan oikea rikos

02.09.2015

asianajaja - asianajotoimisto - Helsinki - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto

Ensi viikon perjantaina identiteettivarkaudesta tulee Suomessa rikos, josta voi rapsahtaa rangaistukseksi sakko. Muutos liittyy EU:n tietoverkkorikosdirektiiviin, joka velvoittaa tekemään muutoksia Suomen rikoslakiin

Nettipoliisin mukaan teko olisi pitänyt kriminalisoida jo vuosia sitten. Nyt ihmisillä on jo vahva mielikuva siitä, että somen valeprofiilit eivät ole rikollisia

– Kysymys on täysin uudesta rikoslain pykälästä ja on luonnollisesti vielä tässä vaiheessa vaikea tietää, miten se tulee käytännössä toimimaan, oikeusministeriön erityisasiantuntija Sanna Mikkola sanoo.

Identiteettivarkaus eli toisen henkilötietojen oikeudeton käyttö ei sellaisenaan ole aiemmin ollut rikos, ellei siihen ole liittynyt esimerkiksi toisen kunnian loukkaamista tai petosta.

Mikkolan mukaan uuden pykälän toimintaa seurataan ja toimiin ryhdytään, jos ongelmia ilmenee.

– Usea taho, mukaan lukien työryhmässä edustettuna ollut poliisi, on ollut tämän muutoksen kannalla ja on nimenomaan halunnut identiteettivarkautta koskevaa itsenäistä rikospykälää. Kysymys on sakolla rangaistavasta rikoksesta ja Suomen lainsäädännössä on jo nykyisin paljon sellaisia säännöksiä, jotka sinänsä kattavat nämä vakavimmat tekomuodot eli esimerkiksi petoksen tai kunnianloukkauksen, Mikkola sanoo.

Nyt rangaistavaa on periaatteessa myös pelkän valeprofiilin tekeminen, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Toisen nimissä esiintymisestä tulee asianomistajarikos eli poliisi tutkii juttua vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta.

Lakiteksti on muotoiltu siten, että identiteettivarkaudesta voidaan tuomita, jos erehdyttääkseen kolmatta osapuolta käyttää oikeudettomasti toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa. Laki koskee yksityishenkilöiden lisäksi myös esimerkiksi yrityksiä.

– Haitan ei tule olla ihan pieni vaan vähäistä suurempi. Käytännössä olemme ajetelleet tilanteita, joissa esimerkiksi samassa yhteydessä on tehty petos ja tilanteesta aiheutuneiden aiheettomien laskujen selvittäminen aiheuttaa huomattavaa vaivannäköä. Jos on luotu valeprofiili toisen henkilötiedoilla, sen poistamisesta voi aiheutua varsin suurta haittaa, Mikkola selventää.

Moraalinen viesti ihmisille

Identiteettivarkauksista on jo nyt kirjattu rikosilmoituksia esimerkiksi kunnianloukkauksina.

– Nyt kriminalisoidaan myös tilanteet, joissa tehdään feikkiprofiili. Osa tapauksista on sellaisia, että otetaan vain kuva ja laitetaan eri nimi. Mielestäni ne eivät välttämättä täytä rikoksen tunnusmerkistöä, vaikka toisen kuvalla esiinnytkin, Helsingin poliisin ylikonstaapeli, nettipoliisi Marko Forss sanoo.

Hän vertaa identiteettivarkauksia nettiin liittyviin kunnianloukkausjuttuihin ja niiden etenemiseen. Hyvin moni näiden juttujen tutkinnoista lopetetaan vedoten rikoksen vähäisyysperusteeseen.

– Ehkä se on enemmän sellainen moraalinen viesti. Signaali on hyvä, että identiteettivarkauksia ei saa tehdä, Forss sanoo.

Hän painottaa, että kansalaisen näkökulmasta on tärkeintä, että feikkiprofiili saadaan poistettua. Identiteettivarkauden kriminalisointi ei paranna Forssin mukaan poliisin mahdollisuuksia profiilin poistamiseen.

– Edelleen parhaimpana mahdollisuutena säilyy se, että asianomainen itse ilmoittaa omalla oikealla profiilillaan asiasta ylläpitoon, jolloin väärä profiili usein poistuu parhaiten.

"Olisi pitänyt toimia jo aiemmin"

Lakimuutokset valmisteltiin oikeusministeriön työryhmässä, jossa oli mukana eri alojen edustajia. Työryhmä ei kuitenkaan ollut yksimielinen. Sisäministeriön poliisitarkastaja Antti Simanainen kritisoi, sitä, että juttujen selvittämiseksi tarvittavien tunnistamistietojen hankinta voi osoittautua ongelmalliseksi. Identiteettivarkaus ei nimittäin mahdollista televalvonnan käyttöä pakkokeinona.

Työryhmässä mukana ollut Simanainen sanoo nostaneensa asian esille kentältä saamiensa viestien perusteella.

– Voimaantuleva lainsäädäntö ei anna poliisille mahdollisuuksia käyttää kaikkia sellaisia tutkintakeinoja, jotka edesauttaisivat rikoksen selvittämistä, Simanainen sanoo.

Televalvontaoikeudesta väännettiin lain valmisteluvaiheessa. Identitettivarkauksiin ei kuitenkaan annettu oikeutta, koska sen katsottiin kuuluvan pakkokeinona vakavamman rikollisuuden tutkintaan.

– Tämä vaikeuttaa selkeästi poliisin tiedonhankintamahdollisuutta ja lisää kynnystä siihen, että juttu rajoitetaan suoraan pois. Some-rikokset arkipäiväistyvät mutta pakkokeinot eivät, Forss sanoo.

Identiteettivarkauden kriminalisointia on mietitty jo aiemmin, mutta asia ei silloin edennyt. Forss oli mukana aiemmassa työryhmässä, joka pohti asiaa. Sisäministeriön työryhmän mietintö valmistui jo vuonna 2010.

– Silloin jo nähtiin niitä ongelmia, joita tuli identiteettivarkauksista ja jos me olisimme halunneet tuoda sitä selkeästi esille, olisi pitänyt kriminalisoida jo muutamia vuosia sitten. Nythän on ihmisillä se mielikuva, että feikkinä saa esiintyä eikä se ole rangaistavaa. Etsikkoaika vähän kuin meni jo.

Forssia harmittaa, koska lainsäädäntö reagoi hitaasti verrattuna sosiaaliseen mediaan

asianajaja - asianajotoimisto - Helsinki - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto