Väitös: Takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyys

asianajaja - asianajotoimisto - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto - lakimies

OTK Eero Männistö väittelee 30.11.2018 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyys - Erityisesti EU-oikeuden ja perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta tarkasteltuna". Tutkimus käsittelee takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyyttä lainsäätämisvaiheessa. Takautuvuutta käsitellään EU-oikeuden, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien näkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan takautuvuutta erityisesti harmonisoidun kulutusverolainsäädännön kannalta. Tutkimuksen keskeisimpiä tutkimuskysymyksiä on, pitäisikö Suomen perustuslakiin lisätä nimenomainen takautuvan verolainsäädännön kielto, koska nykyinen perustuslaki ei sisällä kyseistä kieltoa.

Väitöskirjan tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen ja osittain veropoliittinen. Tutkimus sisältää myös teoreettisen viitekehyksen, jonka avulla erilaisia tutkimuskysymyksiä analysoidaan. Tutkimuksen tarkoituksena on selventää vallitsevaa oikeustilaa Suomessa takautuvan verolainsäädännön käyttämisen hyväksyttävyyden osalta. Tutkimuksessa käsitellään myös missä tilanteissa ja millä edellytyksillä takautuvan verolainsäädännön käyttäminen voi olla hyväksyttävää Suomessa. Tutkimus sisältää myös oikeusvertailua Suomen, Ruotsin ja Saksan välillä.
Väitöskirjan tärkein tutkimustulos on se, että Suomen nykyisessä oikeustilassa voi olla puutteita takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyyden osalta. Puutteet aiheutuvat pääasiassa siitä, että Suomen perustuslaissa ei ole nimenomaista takautuvan verolainsäädännön kieltoa. Tämä osittainen puutteellisuus voi aiheuttaa ongelmia verovelvollisille, koska he eivät voi täysin luottaa siihen, ettei heitä veroteta takautuvasti. Puutteellisuus ilmenee myös EU-oikeuden kautta, koska esimerkiksi Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella muodostuva suoja takautuvuutta vastaan voi käytännössä olla varsin heikko.
Sama koskee myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytäntöä, jossa EIT on vain muutamassa tapauksessa tuominnut takautuvan verolainsäädännön loukkaavan omaisuudensuoja-doktriinia. Myöskään Euroopan unionin perusoikeuskirja ei välttämättä tuo lisäturvaa verovelvollisille, koska perusoikeuskirjan merkittävyys on vasta kasvamassa verotuksessa.
Suomessa takautuvuuden ongelmia on käsitelty takautuvan tuloverolainsäädännön osalta, mutta EU-oikeuden vaikutuksen kasvaminen erityisesti harmonisoidun kulutusverolainsäädännön osalta on voinut synnyttää uudenlaisia tulkintaongelmia, joita ei ole vielä välttämättä huomioitu riittävästi Suomessa.
Väitöskirjasta käy myös ilmi, että suoja takautuvaa verolainsäädäntöä vastaan ei välttämättä ole kaikilta osin riittävä Suomessa. Suomalainen järjestelmä, jossa takautuvan verolainsäädännön käyttöä valvotaan etukäteen perustuslakivaliokunnassa ja jälkikäteen tuomioistuinten toimesta, ei aina riitä turvaamaan lopullisen kuluttajan tai verovelvollisten oikeusturvaa.
Väitöskirjan perusteella on monia syitä, joiden perusteella Suomessa pitäisi harkita, lisätäänkö Suomen perustuslakiin takautuvan verolainsäädännön kielto. Tämä harkinta pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti väitöskirjan teoreettisessa viitekehyksessä. Mahdollisen takautuvan verolainsäädännön kiellon pitäisi kuitenkin mahdollistaa esimerkiksi menettely, jossa lainsäätäjällä on riittävästi mahdollisuuksia puuttua veronkiertoon myös takautuvasti.
Väitöstilaisuus järjestetään 30.11.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa osoitteessa Porthania, Suomen Laki -sali (PIV), Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on professori Kalle Määttä, Lapin yliopisto, ja kustoksena on professori Marjaana Helminen.

asianajaja - asianajotoimisto - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto – Helsinki – Espoo – Vantaa – Sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus