Väitös Itä-Suomen yliopistolla työoikeuden alalta

13.03.2015

asianajaja - asianajotoimisto - Helsinki - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto

Työsyrjintädirektiivin häirintäkiellon toimeenpanossa kansalliset ratkaisut ovat erilaisia

Häirintä työelämässä on vakava ongelma, joka vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen, ja aiheuttaa sitä kautta monenlaisia kustannuksia yhteiskunnalle. Hallintotieteiden maisteri, filosofian maisteri Birgitta Lundströmin Itä-Suomen yliopistossa 6.3 tarkastettu väitöstutkimus osoittaa, että Euroopan unionin työsyrjintädirektiivin täytäntöönpanossa on erilaisia kansallisia ratkaisuja.Yleisimmin häirintä syrjintämuotona kielletään yhdessä laissa. Näin on tehty muun muassa Saksassa, Irlannissa ja Ruotsissa. Suomessa syrjinnäksi määritelty häirintä puolestaan kielletään kahdessa laissa: uudessa yhdenvertaisuuslaissa sekä tasa-arvolaissa. Lisäksi häirinnästä säädetään työpaikkakiusaamisen osalta työturvallisuuslaissa.

Eri maiden välillä on eroja myös siinä, kuinka syrjintä- ja häirintätapaukset käsitellään. Irlannissa tähän on luotu oma järjestelmänsä (tribunaali). Saksassa puolestaan työpaikoilla on oltava häirintään puuttumista varten erityinen toimielin. Ruotsissa vastaavasti syrjintäasiamies on avainasemassa ja Suomessa häirintään puututaan työturvallisuuslain kautta.

Lundström tarkastelee tutkimuksessaan sitä häirinnän sääntelyä, jonka alkulähde on Euroopan unionin työsyrjintädirektiivi (2000/78/EY). Sen perusteella häirintä on syrjintää silloin, kun jokin ihmisen ominaisuus, kuten alkuperä, ikä tai seksuaalinen suuntautuminen, aiheuttaa kielteisen reaktion. Näin tapahtuu silloin, kun henkilön ihmisarvoa loukataan tarkoituksellisesti, jolloin syntyy henkilöä halventava ilmapiiri, tai kun henkilöön kohdistetaan uhkaa ja vihamielisyyttä.

Eroja myös sovittelumenettelyssä

Tutkimuksen perusteella häirinnän tunnistaminen on hankalaa, koska se ilmenee monin eri tavoin. Kun häirintää ei osata rajata tai määritellä selkeästi, se piiloutuu työolosuhteista tai johtamisesta johtuvien ongelmien joukkoon. Kun häirintä hukkuu työyhteisön toiminnan häiriöihin, häirinnän uhrilla ei ole mahdollisuutta oikeuksiensa puolustamiseen.

Häirinnän poistamisessa varhaisen puuttumisen mallia pidetään tärkeänä. Työpaikoilla tapahtuvan häirinnän poistamisessa erilaisten puuttumiskeinojen saatavuus ja monipuolisuus ovat keskeisiä. Merkittävässä asemassa ovat työnantajan vastuulla olevat yhdenvertaisuuden edistäminen ja työolojen kehittäminen.

Euroopan unionin työsyrjintädirektiivissä nostetaan esille sovittelumenettelyn käyttö. Tutkimuksen mukaan Irlannissa sovittelu on ensisijainen vaihtoehto puuttua häirintään. Suomessa häirinnän sovittelusta ei säädetä lain tasolla, vaan sovittelun käyttöönotto jää yksittäisten työpaikkojen harkinnan varaan.

Sääntely nostaisi sovittelun painoarvoa

Lundström punnitsee tutkimuksessaan sovittelun sääntelyn etuja ja haittoja. Jos sovittelulle annetaan enemmän painoarvoa työyhteisön ongelmien ratkaisukeinona, sääntely parantaisi sovittelun käyttöönottoa työpaikoilla. Häirintään puuttumisen keinona sovittelun tunnettuus lisääntyisi.

Tutkimus osoittaa, että sovittelun ohella myös muita häirintään puuttumisen keinoja tulee hyödyntää. Sovittelun sääntelyn tulisi siksi olla ohjaavaa, ei pakottavaa tai yksityiskohtaista. Uudessa yhdenvertaisuuslaissa yhdenvertaisuuden edistämistoimet yhdistetään työsuojelun toimintaohjelman sisältöön. Häirintään puuttuminen on yhdenvertaisuuden edistämistä. Sovittelu tukee työpaikan pyrkimyksiä vaikuttaa siihen, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti.

HTM, FM Birgitta Lundströmin työoikeuden alan väitöskirja "Häirintä työelämässä. Työsyrjintädirektiivin kieltämä häirintä ja häirintäkiellon täytäntöönpano" tarkastettiin yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä oli professori Eija Mäkinen Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Tarmo Miettinen Itä-Suomen yliopistosta.

asianajaja - asianajotoimisto - Helsinki - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto