Työnantaja oli lyönyt laimin työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa

19.01.2017

asianajaja - asianajotoimisto - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto - lakimies

HelHO:2016:14 Työsopimus Työsopimuksen irtisanominen Yhteistoiminta yrityksissä

. . .Hovioikeus toteaa, että A:lla oli yhtiössä pitkä työkokemus. Asiassa ei ole edes väitetty, että A:n työn laadussa olisi ollut jotain moittimista. Päinvastoin, esimerkiksi D on kertonut, että A:n after sales -osaamista oli pidetty erittäin hyvänä. B:n kertomuksesta taas ilmenee, että A tuli hyvin toimeen ihmisten kanssa. A:n ja B:n kertomusten perusteella yhtiössä oli valittu esimiestehtäviin myös henkilöitä, joilla ei ollut tehtävään soveltuvaa koulutusta. Tätä käsitystä tukee myös se, että A:n esimiehenä toiminut E oli koulutukseltaan kokki. Toisaalta D:llä, joka oli toiminut yhtiössä pitkään esimiestehtävissä, oli sama koulutus kuin A:lla. E:n ja B:n kertomuksista ilmenee, että A:n hoitama huoltopäällikön tehtävä oli ollut esimiestehtävä ja jopa korkeammalla tasolla kuin osastopäällikön tehtävät yhtiössä. Edellä lausutun perusteella, ja kun yhtiö ei ole muuta osoittanut, hovioikeus katsoo, että osastopäällikön tehtävät olivat vastanneet A:n koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta. Yhtiö ei ole myöskään näyttänyt, että merkonomin koulutuksen ja 13 vuoden työkokemuksen omannut A olisi tarvinnut osastopäällikön työhön sellaista lisäkoulutusta, jota työnantaja ei kohtuudella olisi ollut velvollinen järjestämään.

A on kertonut, että yhtiö ei ollut tarjonnut hänelle irtisanomisen vaihtoehdoksi mitään työpaikkoja eikä koulutusta. A:n kertomusta tukee B:n kertomus. E ja D puolestaan ovat kertoneet, että A:lle oli tarjottu keittiömyyjän tehtävää Vantaalla ja varastopäällikön tehtävää Kotkassa. D:n mukaan A:lle oli lisäksi kerrottu, että Vantaalla contact centerissä oli paikkoja avoinna. A ei kuitenkaan ollut kiinnostunut keittiömyyjän tai contact centerin paikoista. D:n mukaan Kotkan varastopäällikön tehtävä oli yhtiössä samalla tasolla kuin osastopäällikön tehtävät; molemmissa tehtävissä kuuluttiin kyseisen talon johtoryhmään ja palkkaustaso oli sama. E ja D ovat kertoneet, että yhtiöllä oli ollut se käsitys, että A oli ollut kiinnostunut työskentelemään ensisijaisesti Tampereen lähistöllä. D on lisäksi kertonut A:n irtisanomista toteutettaessa pitäneensä hyvin todennäköisenä, että A:lle löytyisi yhtiöstä töitä irtisanomisaikana.

Hovioikeus toteaa, että työnantajan olisi aktiivisesti ja oma-aloitteisesti selvitettävä irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle tarjottavissa olevat työt ja hänen suoriutumisensa näistä töistä. Yhtiöllä on todistustaakka tämän velvoitteen täyttämisestä. Hovioikeus toteaa, että vaikka työnantajan työn tarjoamisvelvollisuutta ei lähtökohtaisesti ole rajoitettu alueellisesti, on työntekijän kannalta huomioitava tämän työssäkäyntialue. Tässä tapauksessa A oli ilmoittanut kiinnostuksensa Hämeenlinnan ja Tampereen alueen tehtäviin. A oli myös hakenut Hämeenlinnassa ja Tampereella avoinna olleita osastopäällikön tehtäviä. Näin ollen sillä, oliko A:lle tarjottu tehtäviä Vantaalta tai Kotkasta ja oliko hän ottanut niitä vastaan, ei ole asian lopputuloksen kannalta merkitystä. Yhtiöllä on ollut velvollisuus antaa A:lle tilaisuus osoittaa suoriutumisensa Tampereen tai Hämeenlinnan osastopäällikön tehtävässä ja tarvittaessa myös tarjota A:lle tehtävän edellyttämä koulutus.

Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuden kannalta merkitystä ei ole myöskään sillä, että A oli itse irtisanomisajan kuluessa hakeutunut oppisopimuskoulutukseen. Edellä olevin ja muutoin käräjäoikeuden lausumin perustein hovioikeus katsoo, että yhtiö oli lyönyt laimin työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa, minkä johdosta A:n irtisanominen oli ollut perusteeton.

- - -

Yhteistoimintalain noudattaminen

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset yhteistoimintalain noudattamista koskevilta osin.

[Käräjäoikeus toteaa neuvotteluvelvoiteaikaa koskevan säännöksen merkitsevän sitä, että neuvotteluille on varattava vähintään laissa säädetty määräaika. Aika riippuu siitä, kuinka monta henkilöä suunniteltujen irtisanomisten, lomautusten tai osa-aikaisten piirissä on. Jo yhteistoimintaneuvottelut 10.5.2012 aloitettaessa kaikkien osapuolten tiedossa on ollut koko menettelyn koskevan vain yhtä tehtävää ja yhtä henkilöä. Neuvottelujen on myös selvitetty tosiasiallisesti koskeneen ainoastaan tätä tehtävää ja A:ta. Neuvotteluja on käyty kaksi eri kertaa 14 päivän neuvotteluajanjakson kuluessa.

Käräjäoikeus katsoo neuvotteluista laadittujen, kirjallisena todisteena olevien pöytäkirjojen ja muistioiden osoittavan, että neuvotteluilmapiiri on ollut riitainen ja sekava, kun osapuolet ovat pitäneet tiukasti kiinni omista asenteistaan. Asiassa ei ole selvitetty, että jokin esille tuotu seikka olisi jäänyt käsittelemättä neuvotteluissa tai että työnantaja olisi kokonaan kieltäytynyt kolmannesta neuvottelukerrasta. A:n ja todistaja B:n kuulemisessa ei ole tullut esille sisällöllistä perustetta jatkoneuvotteluille eikä muutoinkaan selvitetty tällaista syytä neuvotteluaikana esitetyn. Se, että toinen osapuoli haluaa jatkaa yhtä ainoaa tehtävää koskevassa yhteistoimintaneuvottelussa samojen näkemystensä toistamista, ei edellytä erillisten uusien neuvottelukertojen järjestämistä.

Käräjäoikeus katsoo, ettei yhteistoimintalain 51 §:ää ei ole näytetty rikotun. Väite yhteistoimintalain vastaisesta menettelystä ja siihen perustunut hyvitysvaatimus on siten hylättävä.]

asianajaja - asianajotoimisto - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto - lakimies