Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä asunto-osakeyhtiössä putkiremontin yhteydessä

Asiassa oli riidatonta, että A oli yhtiön hallituksen puheenjohtajana osallistumalla päätöksentekoon siitä, että yhtiön putkiremontin tarvikkeita oli tilattu X:ltä, johon A:lla oli lähipiiriasema, ryhtynyt sellaiseen toimeen johon hänellä ei ollut oikeutta. Tuomiossa kerrotuilla perusteilla asiassa jäi näyttämättä, että yhtiö olisi saanut putkiremontin ja siihen liittyvät lisätyöt toteutetuksi kokonaisurakkana tai muulla tavoin edullisemmin kuin yhtiössä tosiasiallisesti oli toteutettu. A:n menettelyn ei siten voitu katsoa aiheuttaneen yhtiölle taloudellista vahinkoa tai sen vaaraa. Syyte oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.1.2020)

Itä-Suomen hovioikeus 14.1.2020
Tuomio 20/101141
Asianumero R 19/435
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Etelä-Karjalan käräjäoikeus 4.3.2019 nro 109509
Asia Luottamusaseman väärinkäyttö
Valittaja A
Vastapuolet
Aluesyyttäjä
Asunto Oy R
Hovioikeuden ratkaisusta
Yhtiön oikeudesta vaatia vahingonkorvausta ja rangaistusta
Kysymys on siitä, onko yhtiö yhtiökokoukseen 26.4.2017 liittyvillä toimillaan sitovasti luopunut vaatimasta vahingonkorvausta A:ltä ja samalla menettänyt syyteoikeutensa.
Oikeus vaatia vahingonkorvausta
Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan päätöksenteko asioissa, jotka koskevat muun muassa johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuutta, kuuluu yhtiökokoukselle. Pykälän 2 momentin mukaan yhtiökokouksen päätös vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenelle tai isännöitsijälle ei ole sitova, jos yhtiökokoukselle ei ole annettu olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja päätöksestä tai toimenpiteestä, joka on aiheuttanut vahingon ja joka on korvausvelvollisuuden perusteena.
Lain esitöissä (HE 24/2009 vp, s. 280 ja 281) on todettu, että yleensä yhtiökokous voi ottaa esimerkiksi vahingonkorvausta koskevan asian uudelleen päätettäväkseen ja tehdä siinä aikaisemmasta poikkeavan päätöksen. Yhtiökokouksen päätös vastuuvapauden myöntämisestä on kuitenkin vakiintuneesti ymmärretty ratkaisuksi, jolla korvausvelvollinen lopullisesti vapautetaan vastuusta. Vastuuvapauspäätös ei estä yhtiötä nostamasta kannetta, jos yhtiökokoukselle ei ole annettu päätöksenteon kannalta olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja vahingonkorvausvelvollisuuden perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä.
K:n, S:n ja A:n kertomuksilla on selvitetty, että Valkosen laatima erityistarkastuskertomus oli päätetty käsitellä yhtiökokouksessa 26.4.2017, koska putkiremonttia koskenut riita yhtiössä oli haluttu saada loppumaan. Tätä tarkoitusta varten yhtiökokoukseen oli kutsuttu myös asianajaja L, joka valittiin myös yhtiökokouksen puheenjohtajaksi. Yhtiökokouspöytäkirjan mukaan yhtiökokouksessa oli päätetty siirtää hallituksen vastuuvapautta koskevan päätöksen käsittely kohdan ”18 § Erityistarkastuksen käsitteleminen ja jatkotoimenpiteistä päättäminen” jälkeen. Mainitussa kohdassa yhtiökokouksen päätöksenä on todettu, että yhtiökokous oli yksimielisesti päättänyt olla ryhtymättä jatkotoimenpiteisiin erityistarkastuksen johdosta. Seuraavassa kohdassa yhtiökokous on yksimielisesti päättänyt myöntää vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle. Nämä seikat puhuvat vahvasti sen puolesta, että yhtiön on ollut tarkoitus myöntää vastuuvapaus hallitukselle ja siten myös A:lle putkiremonttia koskevalta osalta, eikä vain informatiivisesti käsitellä asiaa.
Yhtiökokouskutsun liitteenä olleesta erityistarkastuskertomuksesta on ilmennyt A:n lähipiiriasema X:ssä, arvio yhtiön X:lle putkiremontin tarvikkeista maksamasta lisähinnasta 51.106 euroa sekä arvioitu X:n perimä kate (etptk s. 53 ja 54). Kertomuksessa on mainittu, että todellinen kate poikkeaa mainitusta summasta jonkin verran suuntaan tai toiseen. Kertomuksessa on tuotu esille myös se, että LVI-tarvikkeita voi vapaasti hankkia myös internetistä ja tällöin suuremmista tavaraeristä on mahdollista saada lisäalennusta. Edellä kerrottuun nähden hovioikeus katsoo, että yhtiökokouksella on jo 26.4.2017 ollut käytettävissään olennaisesti oikeat ja riittävät tiedot koskien A:n mahdollista vahingonkorvausvastuuta. Se seikka, että V on myöhemmin täydentänyt erityistarkastuskertomustaan lausunnolla ja yhteenvedolla (etpk s. 66 ja 94), joista ilmenee tarkempi X:n laskuttama summa ja keskimäärin käytetty tavarakate noin 52,5 prosenttia, ei edellä kuvatuissa olosuhteissa estä katsomasta yhtiöllä olleen riittäviä tietoja päätöksensä perustana 26.4.2017 yhtiökokouksessa.
Edellä esitetyillä perusteilla hovioikeus katsoo, että yhtiö on 26.4.2017 yhtiökokouksessa tekemällään päätöksellä myöntänyt A:lle vastuuvapauden putkiremontin osalta ja siten sitovasti luopunut oikeudestaan vaatia vahingonkorvausta A:lta. Yhtiön vahingonkorvausvaatimus on näin ollen hylättävä.
Oikeus vaatia rangaistusta
Asiassa on vasta syksyllä 2017 poliisin suorittamassa esitutkinnassa tullut esille kysymys siitä, vaatiiko yhtiö rangaistusta A:lle. Yhtiö on esitutkinnassa ilmoittanut vaativansa rangaistusta. Tähän nähden hovioikeus katsoo, että yhtiö ei ole myöntäessään A:lle vastuuvapautta tehnyt päätöstä myös syyteoikeudesta luopumisesta. Yhtiö on siten voinut vaatia asiassa rangaistusta.
A:n menettelyn rikosoikeudellinen arviointi
Sovellettavat oikeusohjeet
Rikoslain 36 luvun 5 §:n mukaan, jos se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, väärinkäyttää luottamusasemaansa muun muassa ryhtymällä sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta ja siten aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa, hänet on tuomittava luottamusaseman väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 66/1988 vp, s. 138) todetaan, että säännöksessä tarkoitettu vahinko voisi olla joko taloudellista tai muunluonteista. Oikeuskirjallisuudessa (Keskeiset rikokset, Frände ym., 2008, s. 738 ja 739 ja Dan Frände, Missbruk av förtroendeställning (SL 36:5) och trolöshet mot huvudman (BrB 10:5) – Några jämförelser. Teoksessa Festskrift till Madeleine Leijonhufvud, Stockholm 2007, s. 71-80) on esitetty, että yleensä jo vahingon vaara riittää rangaistavuudelle. Esitetty tulkinta saa tukea myös oikeuskäytännöstä ratkaisuista KKO 2006:72 ja KKO 1978 II 93.
Tapanin mukaan (Defensor Legis 4/2008 s. 463) vahingon vaaralla tarkoitetaan tässä yhteydessä samaa kuin petostunnusmerkistön yhteydessä on lain esitöissä, oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa esitetty eli huomioon otettavaa vaaraa vahingon aiheuttamisesta. Taloudellisen tappion välitön vaara merkitsee usein sellaista taloudellisen aseman heikkenemistä, että sitä voidaan pitää tunnusmerkistössä tarkoitettuna taloudellisena vahinkona, vaikka lopullista tappiota ei syntyisikään.
Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan hallituksen jäsen ei muun muassa saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustointa. Pykälän 2 momentin mukaan hallituksen jäsen ei myöskään saa ottaa osaa yhtiön ja kolmannen välisen 1 momentissa tarkoitetun asian käsittelyyn, jos hänellä on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.
Asian arviointi ja johtopäätökset
Asiassa on riidatonta, että A on yhtiön hallituksen puheenjohtajana osallistumalla päätöksentekoon siitä, että yhtiön putkiremontin tarvikkeita on tilattu X:ltä, ryhtynyt sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole ollut oikeutta. Kysymys on siitä, onko A:n menettely aiheuttanut mainitussa pykälässä tarkoitetulla tavalla vahinkoa yhtiölle. Arvioitaessa sitä, onko yhtiölle aiheutunut vahinkoa tai sen vaaraa, on tosiasiallisia tapahtumia verrattava siihen, miten tapahtumat olisivat edenneet ilman A:n oikeudetonta menettelyä.
Asiassa on riidatonta, että yhtiössä oli joka tapauksessa tullut suoritettavaksi putkiremontti, josta yhtiö oli myös pyytänyt tarjouksia. Suunnitellun putkiremontin lisäksi yhtiössä oli toteutettu muun muassa saunaosaston saneeraus, tonttivesiputken- ja viemärin uusinta, kuivauspattereiden lämminvesilinjan rakentaminen, kaukoluettavien vesimittareiden asennus sekä eräiden kylpyhuoneiden saneeraukset. Tästä syystä yhtiössä oli jouduttu tekemään päätöksiä lisärahoituksesta, mikä ilmenee myös yhtiön hallituksen pöytäkirjoista 21.8. ja 25.11.2014. Asiassa ei ole väitetty, etteikö näitä alkuperäiseen putkiremonttiin kuulumattomia lisäremontteja olisi joka tapauksessa yhtiössä toteutettu. Näin ollen hovioikeuden näkemyksen mukaan yhtiön tekemille lisärahoituspäätöksille ei ole annettava merkitystä arvioitaessa yhtiölle aiheutunutta vahinkoa.
Asiassa on käynyt selväksi, että putkiremontti oli haluttu yhtiössä toteutettavaksi siten, että se aiheuttaisi asukkaille mahdollisimman vähän haittaa. A on kertonut, että yhtiössä on asunut pääosin vanhoja ihmisiä ja että asuintalossa oli ilmennyt vesivuotoja. Hovioikeus pitää uskottavana A:n kertomusta siitä, että saadut tarjoukset oli hylätty muun muassa, koska tarjouksen tehneet yritykset eivät olisi voineet toteuttaa urakkaa yhtiön haluamassa aikataulussa. A:n ja L:n kertomuksilla on selvitetty, että A on myös tarjousten hylkäämisen jälkeen yrittänyt saada tarjousta kokonaisurakasta muun muassa L:n yrityksen kautta. Edelleen A:n ja L:n kertomana on selvinnyt, että L:n yritystä oli tiedusteltu tehtävään kaksi kertaa, ensin suorittamaan putkiremontti kokonaisurakkana ja tämän jälkeen tuntityönä, johon L oli syksyllä 2014 suostunut. Tähän nähden hovioikeus katsoo, että A:n ei ole näytetty jo putkiremontin toteuttamispäätöksen jälkeen yrittäneen suunnitelmallisesti ohjata materiaalihankintoja omalle yritykselleen.
Asiassa on tuotu esille, että yhtiö olisi voinut hoitaa tarvikehankinnat avaamalla tukkutilin suoraan Onniselle. Asiassa on riidatonta, että yhtiön olisi avatakseen luottotiliasiakkuuden Onniselle tullut ilmoittautua ennakkoperintärekisteriin. L:n kertomuksesta on pääteltävissä, että tällaisen asian hoitaminen voi kestää useampia kuukausia. A on kertonut, että yhtiö oli ollut vaihtoehto tarvikkeiden toimittajaksi, mutta hänelle oli selvinnyt elokuussa 2014, että yhtiö ei voi ilman ennakkoperintärekisteriin liittymistä toteuttaa tarvikehankintoja Onniselta. Tähän nähden ja huomioon ottaen, että putkiremontin aloittamisella oli ollut edellä todetulla tavalla kiire, hovioikeus katsoo, että tarvikkeiden tilaaminen suoraan yhtiön toimesta Onniselta ei ole ollut ainakaan sanotun aikataulun vuoksi realistista. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, millaisilla mahdollisilla tukkualennuksilla yhtiö olisi saanut tarvikkeita Onniselta. Hovioikeus pitää uskottavana A:n kertomusta siitä, että X on ollut mainituissa olosuhteissa viimesijainen varteenotettava vaihtoehto tarvikkeiden toimittajaksi.
Vahingon aiheutumista kokonaisuutena tarkastellen hovioikeus katsoo olennaista olevan se, paljonko putkiremontti lisätöineen on kokonaisuudessaan yhtiölle tullut maksamaan, eikä se, paljonko X:lle on maksettu yksittäisistä tarvikkeista katetta. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että yhtiö olisi saanut materiaalit halvemmalla muualta kuin A:n edustaman X:n kautta. A:n, L:n ja V:n kertomuksista on pääteltävissä, että X:n tavarakate ei ole ollut mitenkään poikkeuksellinen, vaan ennemminkin toimialalla tyypillinen. L:n laatimasta lausunnosta putkiremontin ja lisätöiden kokonaiskustannuksista on todettavissa se, että yhtiössä toteutettua putkiremonttia mainittuine lisätöineen ei todennäköisesti olisi saatu toteutettua sen halvemmalla tilaamalla kokonaisurakka P Oy:lta tai joltakin muulta urakoitsijalta tai käyttämällä eri tarviketoimittajaa, ottaen huomioon lisäksi se, että toteutettu urakka oli haluttu tehdä mahdollisimman asukasystävällisesti. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella yhtiö on toteutetun putkiremontin ja lisätöiden osalta päässyt juuri siihen lopputulokseen, mitä yhtiössä on tavoiteltu.
Kerrotuilla perusteilla asiassa on jäänyt näyttämättä, että yhtiö olisi saanut putkiremontin ja siihen liittyvät edellä mainitut lisätyöt toteutetuksi kokonaisurakkana tai muulla tavoin edullisemmin kuin yhtiössä tosiasiallisesti on toteutettu. A:n menettelyn ei siten voida katsoa aiheuttaneen yhtiölle taloudellista vahinkoa tai sen vaaraa. Syyte on näin ollen hylättävä.