Täsmennetty ohje: Pääomatuloihin kohdistuvien menojen ja tappioiden vähennyskelpoisuus kansainvälisissä tilanteissa

30.12.2019

Verohallinnon ohjeessa käsitellään luovutustappioiden ja pääomatulon tulonhankkimismenojen sekä tulonhankkimisvelan korkojen vähennyskelpoisuutta silloin, kun ne kohdistuvat tuloon, jonka verotusoikeudesta Suomi on luopunut sisäisellä lainsäädännöllä tai kansainvälisillä verosopimuksilla. Näiden tilanteiden käsittely on ohjeessa rajattu luonnollisiin henkilöihin. Ohjeen aikaisemman version (VH/2831/00.01.00/2018) nimeä, sanamuotoja ja ilmaisuja on täsmennetty. Ohjeen aikaisemman version kannanottoja ei ole tässä yhteydessä muutettu ja niitä on sovellettu verovuodesta 2019 alkaen.

Tuloverolain (1535/1992, TVL) 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan Suomessa yleisesti verovelvolliset ovat verovelvollisia maailmanlaajuisista tuloistaan. Suomessa rajoitetusti verovelvolliset (TVL 9 §:n 1 momentti 2 kohta) ovat Suomessa verovelvollisia ainoastaan Suomesta saamistaan tuloista. Suomesta saadut tulot on lueteltu TVL 10 §:ssä. Luettelo ei ole tyhjentävä, mutta vakiintuneen käytännön mukaan sitä on pidetty tyhjentävänä niiden tulojen osalta, jotka luettelossa on mainittu. Suomi ei täten saa esimerkiksi verottaa rajoitetusti verovelvollisen täällä myydyistä arvopapereista (poislukien suomalaisen asunto-osakeyhtiön ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeista) saamia luovutusvoittoja, koska ne eivät ole TVL 10 §:n mukaisesti Suomesta saatua tuloa.
Yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus.
Kansainvälisissä verotustilanteissa Suomen verotusvaltaa on rajoitettu eri valtioiden kanssa solmituilla verosopimuksilla. Rajoitukset ovat joko sellaisia, että Suomella ei ole verosopimuksen mukaan lainkaan verotusoikeutta tuloon (esimerkiksi arvopaperikauppojen kautta realisoituvaan tuloon) tai Suomen verotusoikeutta on rajattu tiettyyn veron enimmäismäärään asti (esimerkiksi osingoissa yleensä 10 tai 15 %). Verosopimukset voivat rajoittaa niiden henkilöiden Suomesta saaman tulon verotusta, jotka ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia, mutta joita pidetään verosopimusta sovellettaessa toisessa sopimusvaltiossa asuvia. Tämän lisäksi verosopimukset rajoittavat myös rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saadun tulon verotusta, silloin kun henkilö asuu valtiossa, jonka kanssa Suomella on verosopimus.
Verohallinnon hjeessa tulolla, joka ei ole Suomessa veronalaista, tarkoitetaan:
tuloa, joka ei ole Suomen oman lainsäädännön mukaan täällä veronalaista
tuloa, jonka verotusoikeudesta Suomi on verosopimusten määräysten mukaan luopunut.
Ohjeessa käsitellään rajoitetusti verovelvollisen sekä toisessa sopimusvaltiossa asuvan Suomessa yleisesti verovelvollisen, Suomessa syntyneiden arvopapereiden luovutustappioiden vahvistamista. Lisäksi ohjeessa käsitellään ,juokseviin pääomatuloihin kohdistuvien tulonhankkimismenojen ja tulonhankkimisvelan korkojen vähentämistä, kun näitä vastaavat tulot eivät ole Suomessa veronalaisia.
Pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä tarkastellaan pääosin siltä osin kuin niitä vastaavan tulon verotuksessa sovelletaan verotusmenettelystä annettua lakia (1558/1995, VML). Luvussa 3.4 käsitellään rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978, lähdeverolaki) mukaista verotusta.
Ohjeessa käytetään rajoitetusti verovelvollisista ja toisessa sopimusvaltiossa asuvista, Suomessa yleisesti verovelvollisista ilmaisua "Ulkomailla asuva", sillä ohjeessa kerrotut periaatteet soveltuvat molempiin.