OTT Petri Saukko ja OTM Paula Laakso: Arvosetelit arvonlisäverotuksessa – muutoksia 1.1.2019 lukien

asianajaja - asianajotoimisto - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto - lakimies

Arvosetelien arvonlisäverotus muuttuu 1.1.2019 lukien, kun EU:n uusi arvosetelisääntely ja siitä johtuva kansallinen lakimuutos tulevat sovellettavaksi. Jatkossa arvoseteleihin sovelletaan erillisiä säännöksiä pelkkien yleisten arvonlisäverotuksen säännösten sijasta. Muutoksen johdosta myöskään aikaisemmalla arvoseteleitä koskevalla oikeus- ja verotuskäytännöllä ei ole enää jatkossa vastaavaa merkitystä.

1. Arvosetelimuutoksista yleisesti
Arvonlisäverolakiin (1501/1993) ollaan parhaillaan tekemässä muutoksia, jotka johtuvat vuonna 2016 hyväksytystä direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta arvosetelien kohtelun osalta annetusta neuvoston direktiivistä (EU) 2016/1065, jäljempänä arvosetelidirektiivi. Arvosetelien arvonlisäverotuksesta ei ole aiemmin annettu säännöksiä EU-tasolla, vaan niiden käsittelyssä on sovellettu yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY, jäljempänä arvonlisäverodirektiivi , yleisiä säännöksiä, minkä seurauksena eri EU:n jäsenmailla on myös ollut verokäsittelyyn liittyviä erilaisia tulkintoja. Arvosetelidirektiivillä on nyt muutettu arvonlisäverodirektiiviä ja muutokset tulevat sovellettavaksi kaikissa EU:n jäsenmaissa 1.1.2019 lukien. Arvosetelidirektiivin tarkoituksena on selkeyttää arvosetelien verokäsittelyä ja edistää neutraalia verokohtelua.
Kansallinen lakimuutos (416/2018) astuu voimaan niin ikään 1.1.2019. Arvonlisäverolaissa määritellään jatkossa arvoseteli ja erotetaan se yleisistä maksuvälineistä. Erottelu on olennaista, sillä maksuvälineen liikkeelle laskemista ja hoitamista pidetään lähtökohtaisesti verottomana rahoituspalveluna. Arvosetelin arvonlisäverotus on puolestaan kytköksissä siihen liittyvien tavaroiden ja palvelujen myyntiin. Jatkossa arvoseteleiden myyntiä ei pääsääntöisesti pidetä siihen liittyvien tavaroiden tai palvelujen myynnistä erillisenä tavaroiden tai palvelujen myyntinä.
2. Arvosetelin määritelmä
Arvonlisäverolakiin tulee sisältymään arvosetelin määritelmä. Lain 18 c §:n 1 momentin mukaan arvosetelillä tarkoitetaan välinettä, johon liittyy velvoite hyväksyä se tavaroiden tai palvelujen myynnin vastikkeeksi tai vastikkeen osaksi ja johon liittyvät myytävät tavarat tai palvelut taikka mahdollisten myyjien henkilöllisyys on mainittu joko välineessä itsessään tai sitä koskevissa asiakirjoissa, kuten sen käyttöehdoissa. Jäljempänä mainitun edellytyksen tarkoituksena on erottaa arvoseteli muista maksuvälineistä. Postimerkkiä sen sijaan ei pidetä arvosetelinä. Lain 18 c §:n 2 momentin mukaisesti televiestintäpalveluja myyvän elinkeinonharjoittajan liikkeelle laskemaa välinettä, jota voidaan käyttää muun muassa näiden palvelujen vastikkeeksi, pidetään arvosetelinä. Tämä ei kuitenkaan vaikuta verottomia rahoituspalveluita koskevien, arvonlisäverolain 41 ja 42 §:ien soveltamiseen liikkeeseenlaskijan välineen avulla mahdollisesti suorittamien erillisten palvelujen myyntiin.
Tulevan lain esitöiden mukaan esimerkiksi tavaratalon myymät tavaratalon tuotteiden ostamiseen käytettävät lahjakortit, lounas-, liikunta- ja kulttuurisetelit sekä kuntien palvelusetelit eivät olisi yleisiä maksuvälineitä, vaan arvoseteleitä, jos ne olisivat muutoinkin arvosetelin määritelmän mukaisia. [1] Arvosetelin määritelmä kattaa monenlaiset välineet, kuten sellaiset, joiden arvo on maksettu etukäteen ja sellaiset, joiden arvo maksetaan vasta myöhemmin, mutta arvosetelin on kuitenkin oltava rahamääräinen ja sen arvo on oltava määritettävissä jo silloin, kun seteli lasketaan liikkeelle. [2] Setelit, jotka oikeuttavat esimerkiksi tiettyyn alennusprosenttiin eivät olisi arvosetelimääritelmän mukaisia arvosetelejä.
Arvosetelit jaetaan kahteen pääluokkaan, jotka ovat yksikäyttöarvosetelit ja monikäyttöarvosetelit. Luokittelu vaikuttaa jäljempänä tarkemmin kuvatulla tavalla siihen, millä hetkellä arvonlisävero tulee suorittaa. Arvosetelien liikkeeseenlaskuun ja jakeluun liittyvät liiketoiminnan muodossa suoritettavat vastikkeelliset palvelut eivät kuitenkaan olisi jatkossa verottomia rahoituspalveluja. Tämä poistaa arvosetelien käyttöön aiemmin liittynyttä piilevää arvonlisäveroa.
Lain 18 c §:n 3 momentin mukaan yksikäyttöarvosetelillä tarkoitetaan arvoseteliä, johon liittyvistä tavaroiden ja palvelujen myynneistä suoritettavan arvonlisäveron määrä sekä tavaroiden ja palvelujen myyntimaa on tiedossa arvosetelin liikkeeseenlaskuhetkellä. Yksikäyttöarvosetelistä on näin ollen kyse esimerkiksi silloin, kun setelillä voi ostaa vain tietyn verokannan tuotteita etukäteen tiedossa olevasta jäsenmaasta.
Edelleen lain 18 c §:n 3 momentin mukaan monikäyttöarvosetelillä tarkoitetaan arvoseteliä, joka ei ole yksikäyttöarvoseteli. Jos arvosetelillä voi esimerkiksi ostaa useamman verokannan alaisia tuotteita, se on monikäyttöarvoseteli. Jos arvosetelillä voi ostaa tuotteita useassa eri jäsenvaltiossa, se on myös monikäyttöarvoseteli.
Käsittelemme seuraavassa yksikäyttöarvosetelien ja monikäyttöarvosetelien verotusta sekä eräitä uuteen sääntelyyn liittyviä tulkinnallisuuksia.
3. Yksikäyttöarvoseteli verotuksessa
Yksikäyttöarvoseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myynnistä saatua vastiketta pidetään lain 18 d §:n 2 momentin mukaisesti näiden hyödykkeiden myynnistä saatuna ennakkomaksuna. Arvonlisävero suoritetaan siis arvosetelin maksuhetkellä. Kun arvosetelin liikkeellelaskija on sama taho kuin joka myöhemmin lunastaa setelin, liikkeellelaskija tilittää arvonlisäveron jo siinä vaiheessa, kun loppuasiakas maksaa arvosetelin (alla olevassa kuvassa kohta 2). Tämä vastaa pitkälti nykyistä verotuskäytäntöä, kun kysymys on ollut esimerkiksi lahjakorteista.

asianajaja - asianajotoimisto - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto - lakimies