Oliko lapsi suojatiellä tai astumassa sille? Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen liikenteen vaarantamisesta

Syytteen mukaan vastaaja oli kuljettaessaan henkilöautoa iltapäivällä Jyväskylässä Puuppolantiellä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut tieliikennelakia laiminlyömällä antaa esteetön kulku jalankulkijalle, joka oli ollut suojatiellä tai ainakin astumassa sille. Syytteen mukaan suojatietä oli ollut aikeissa ylittää yksi lapsi. Syytteen mukaan vastaajan menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. (Vailla lainvoimaa 14.1.2020)

KO oli katsonut todistajana kuullun poliisin (T) kertomuksen perusteella näytetyn, että vastaaja oli menetellyt siten kuten syytteessä oli selostettu ja näin menetellessään syyllistynyt siihen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, josta hänelle oli rangaistusta vaadittu.
Ottaen huomioon rangaistuksen määräämistä koskevat periaatteet sekä teon laatu KO oli katsomit, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta oli 14 ps sakkorangaistus.
Vaasan hovioikeus 9.1.2020
Tuomio 20/100288
Asianro R 18/1112
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio 23.10.2018 nro 145496
Asia Liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Valittaja Vastaaja
Vastapuoli Aluesyyttäjä
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 9.3.2020.
Kuvituskuva
Hovioikeuden ratkaisu
"Käsittelyratkaisu
Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 1 §:n mukaan oikeudenkäynti hovioikeudessa koskee käräjäoikeuden ratkaisun kohteena ollutta asiaa valituksessa ja mahdollisessa vastauksessa vedotulta osalta.
Hovioikeus ei tutki Vastaajan vasta hovioikeudessa valtiota kohtaan esittämäänsä korvausvaatimusta aiheettomasta sakottamisesta aiheutuneesta unettomuudesta ja kivusta ja särystä. Vastaaja ei myöskään ole esittänyt korvausvaatimuksensa määrää.
Perustelut
Sovellettavat säännökset
Rikoslain 23 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitaan se, joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Pykälän 3 momentin mukaan pykälää ei sovelleta, jos menettely on omiaan aiheuttamaan ainoastaan vähäisen vaaran.
Tieliikennelain 32 §:n 1 momentin mukaan suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.
Henkilötodistelu
Vastaaja on kertonut hovioikeudessa, että Puuppolantie on hänelle tuttu tie mökille. Hän oli 10.8.2017 suojatietä lähestyessään hiljentänyt ajonopeutensa 30 kilometriin tunnissa ja ollut valmis tarvittaessa pysähtymään. Suojatien kohdalla Vastaajaa vastaan tullut poliisiauto oli kääntynyt hänen peräänsä ja pysäyttänyt hänet alle kilometrin päässä tapahtumapaikasta. Poliisipartio oli Vastaajaa puhuteltaessa sanonut lapsen olleen tämän ajosuunnasta katsoen oikealla suojatien alkulähteellä. Vastaajan kertomuksen mukaan lapsen on täytynyt seistä näkymättömissä pensasaidan takana. Vastaajan mukaan valokuva (todiste 8) on otettu pian tapahtuman jälkeen ja kuvassa näkyvä suojatien liikennemerkki on noin 1,7 metrin etäisyydellä ajoradan reunasta ja leikkaamaton pensasaita peittää näkyvyyden oikealle enemmälti. Vastaaja oli tapahtumahetkellä havainnut vain etäämmällä kaupan pihassa pyörään nojailevan lapsen.
T on kertonut hovioikeudessa, että hän oli kyseisenä päivänä ollut poliisipartiossa liikennevalvontatehtävässä poliisiautolla. Puuppolantiellä ajettaessa vastakkaisesta suunnasta oli lähestynyt Vastaajan kuljettama ajoneuvo. Vastaaja oli ajanut Ritan kaupan kohdalla suojatien yli kiinnittämättä huomiota pieneen lapseen, joka oli odottanut pääsyä suojatielle Vastaajan kulkusuunnasta katsoen oikealla. T on hovioikeudessa osoittanut kuvasta (todiste 8), että lapsi oli seisonut noin metrin etäisyydellä ajoradasta. T on kertonut esitutkinnassa 25.3.2018, että pojan ja suojatien välinen etäisyys oli ollut enintään 2 metriä. T:n mukaan hän oli esitutkinnassa arvioinut kyseisen etäisyyden muistikuviensa perusteella.
Näytön arviointi
Poliisiautosta on ollut esteetön näkyvyys suojatien kohdalle. T on kuitenkin tehnyt havaintonsa tilanteesta muun liikennevalvonnan yhteydessä liikkuvasta poliisiautosta ja vastakkaisesta suunnasta ja eri näkökulmasta kuin Vastaaja. On myös selvää, että T:n muistikuvat lapsen sijainnista suojatien kohdalla ovat ajan kulumisen myötä heikentyneet.
Vastaajan esittämää selvitystä suojatien kohdalla olleesta pensasaidasta ei ole ilmennyt aihetta epäillä. Tuuhea pensasaita on ollut niin lähellä ajokaistan oikeaa reunaa, että suojatien kohdalla on ollut mahdollista seistä myös niin, ettei suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettaja ole voinut nähdä seisoskelijaa.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida riittävällä varmuudella poissulkea sitä varteenotettavaa mahdollisuutta, että lapsi on tilanteessa seisonut ainakin yli kahden metrin etäisyydellä suojatiestä ja pensasaidan takana siten, että Vastaaja ei ole voinut häntä nähdä. Näyttämättä on siten jäänyt, että Vastaaja olisi tahallaan jättänyt antamatta esteettömän kulun jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumalla sille. Vastaajan voidaan katsoa toimineen tilanteessa huolellisesti, kun hän on suojatien kohtaa lähestyessään kertomallaan tavalla hiljentänyt ajonopeutensa 30 kilometriin tunnissa ja ollut valmis tarvittaessa pysähtymään. Näissä olosuhteissa on katsottava, että Vastaaja olisi kyennyt ja myös halunnut antaa esteettömän kulun jalankulkijalle, mikäli hän olisi kyennyt tämän näkemään. Näin ollen syyte on hylättävä.