Lasten asumista koskevaan isän hakemukseen ei annettu vastausta - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen kun lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettu

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies

Kysymys oli ollut osapuolille ja heidän lapsilleen (s. 2002 ja 2005) erittäin tärkeästä asiasta, jossa sovinto ei ole lasten asumisen ja tapaamisoikeuden osalta sallittu. KO voi sinänsä lähtökohtaisesti ratkaista hakemusasian, johon ei ole annettu vastausta. Tässä tapauksessa KO oli kuitenkin voinut sille esitetyistä asiakirjoista havaita, ettei kysymys lasten asumisesta ollut ollut riidaton. HO katsoi, ettei KO:n olisi tullut ratkaista asiaa pelkästään hakemukseen liitetyn selvityksen perusteella ja ettei KO ollut voinut luotettavasti ratkaista asiaa lasten edun mukaisesti. KO:n olisi tullut varmistaa lasten äidiltä hänen kantansa lasten asumiseen ja tapaamisoikeuteen, joko ottamalla häneen yhteyttä tai järjestämällä asiassa suullinen istunto. KO:n olisi vaihtoehtoisesti tullut kuulla lasten isää istunnossa tai pyytää tältä lisäselvitystä, jonka perusteella KO olisi voinut selvittää, oliko ratkaisu lapsen edun mukainen. Koska lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettu, asian käsittelyä oli jatkettava. Oikeusastejärjestyksen vuoksi asiaa ei voitu käsitellä HO:ssa ensimmäisenä oikeusasteena. Asia oli sen vuoksi palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018)

Helsingin hovioikeuden ratkaisu 15.11.2018
"Oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 5 §:n mukaan, jos hakemusasiassa on varattava asiaan osalliselle tilaisuus tulla kuulluksi, käräjäoikeuden on kehotettava häntä antamaan kirjallinen lausuma hakemuksen johdosta. Jos voidaan olettaa, että lausuman antaminen suullisesti nopeuttaa asian käsittelyä, asiaan osallista voidaan kehottaa antamaan lausumansa suullisesti hakemusasian istunnossa. Saman luvun 7 §:n 2 momentissa on puolestaan säädetty, että jos muu asiaan osallinen kuin hakija ei noudata tuomioistuimen kehotusta antaa kirjallista lausumaa tai jää pois hakemusasian istunnosta, johon häntä ei ole velvoitettu saapumaan henkilökohtaisesti, asia voidaan käsitellä ja ratkaista hänen laiminlyönnistään huolimatta.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti.
Käräjäoikeus on varannut C:lle [s. 2002] ja äidille tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi. Kumpikaan ei ole toimittanut käräjäoikeudelle lausumaa määräajassa. Isä on 16.4.2018 käräjäoikeudelle toimittamassaan hakemuksessa ilmoittanut, että hänen ja äidin kaksi poikaa olivat asuneet isänsä luona 3.1.2018 lähtien äidin luona sattuneiden tapahtumien vuoksi ja että isä ja äiti eivät olleet päässeet lastenvalvojan luona käydyissä neuvotteluissa asioista sopuun. Lasten tosiasiallinen asuminen ilmenee myös hakemukseen liitetystä sosiaalihuollon sosiaalityöntekijän lausunnosta. Sen mukaan lapset olivat muuttaneet isänsä luokse yllättäen ja että he olivat kertoneet sosiaalityöntekijälle sen olleen heidän oma toivomuksensa. Lapset olivat kuitenkin edelleen kirjoilla äitinsä luona, koska vanhemmat eivät olleet päässeet sopimukseen lasten asumisesta. Käräjäoikeudelle on myös jätetty Tuusulan käräjäoikeuden päätös 14.5.2014 elatusapua koskevan sovinnon vahvistamisesta. Muuta aineistoa käräjäoikeuden käytettävissä ei ole ollut.
Kysymys on ollut osapuolille ja heidän lapsilleen erittäin tärkeästä asiasta, jossa sovinto ei ole lasten asumisen ja tapaamisoikeuden osalta sallittu. Käräjäoikeus voi sinänsä lähtökohtaisesti ratkaista hakemusasian, johon ei ole annettu vastausta. Tässä tapauksessa käräjäoikeus on kuitenkin voinut sille esitetyistä asiakirjoista havaita, ettei kysymys lasten asumisesta ole ollut riidaton. Hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista asiaa pelkästään hakemukseen liitetyn selvityksen perusteella ja ettei käräjäoikeus ole voinut luotettavasti ratkaista asiaa lasten edun mukaisesti. Käräjäoikeuden olisi tullut varmistaa äidiltä hänen kantansa lasten asumiseen ja tapaamisoikeuteen, joko ottamalla häneen yhteyttä tai järjestämällä asiassa suullinen istunto. Käräjäoikeuden olisi vaihtoehtoisesti tullut kuulla hakijaa istunnossa tai pyytää tältä lisäselvitystä, jonka perusteella käräjäoikeus olisi voinut selvittää, onko ratkaisu lapsen edun mukainen. Koska lasten edun toteutumista ei ole riittävästi varmistettu, asian käsittelyä on jatkettava. Oikeusastejärjestyksen vuoksi asiaa ei voida käsitellä hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena. Asia on sen vuoksi palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi."
Helsingin hovioikeus 15.11.2018
Päätös Nro 1497
Dnro S 18/1837
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Hyvinkään käräjäoikeus 28.6.2018 nro 6459
Asia Lapsen asuminen ym.
Valittaja Äiti
Vastapuoli Isä
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 14.1.2019

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo – Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto – Helsinki – Espoo – Vantaa – sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – liikejuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus – lakipalvelut – asianajopalvelut – vahingonkorvausoikeus – rikosoikeus