Hovioikeus: Vetoaminen ylimuistoiseen nautintaan ei estänyt kiinteistön myyntiä perinnönjaon toteuttamiseksi

19.11.2018


asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies

Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että HR ei näyttänyt omaavansa sellaista käyttöoikeutta kiinteistöön, joka estäisi sen myynnin perinnönjaon toteuttamiseksi. (Vailla lainvoimaa 19.11.2018)

Vaasan hovioikeus 14.11.2018
Tuomio Nro 480
Diaarinumero S 18/459
Ratkaisu, josta on valitettu
Satakunnan käräjäoikeuden päätös 28.3.2018 nro 5357
Hovioikeuden johtopäätökset
HR on oikeutensa tueksi vedonnut muun muassa vuoden 1734 maakaaren 15 luvun 1 §:n säännökseen ylimuistoisesta nautinnasta. Säännös tuli sovellettavaksi, kun joku oli käyttänyt kiinteää omaisuutta niin kauan, että kukaan ei muista tai tiedä, miten hänen esi-isänsä tai saantomiehenä ovat sen saaneet. Koska HR pystyy nimeämään saantomiehensä ja saannolle arvioidun ajankohdan, säännös ei tule sovellettavaksi.
Oikeustieteessä on yleisesti hyväksytty periaate, jonka mukaan perinnönsaaja ei voi saada parempaa oikeutta kuin perinnönjättäjä. Mikäli siis YR ja HIR ovat antaneet käyttöoikeuden kiinteistöön jollekulle, luovutus lähtökohtaisesti sitoo perillisiä.
Asiassa voidaan pitää riidattomana, että YR ja HIR ovat elinaikanaan lausuneet haluavansa, että NR:llä ja HR:llä on elinikäinen käyttöoikeus kiinteistöön. Todistaja MR:n kuuleminen hovioikeuden pääkäsittelyssä mainituista seikoista on siten tarpeetonta.
Hovioikeus katsoo, että HR:n muutettua täysi-ikäisenä pois vanhempien asuttamasta omakotitalosta, hän on käyttänyt hänelle suotua oikeutta vain tietynlaisena vierailuoikeutena vanhempiensa ja veljensä luona. Tällainen vierailuoikeus ei muodosta kiinteistöoikeudessa tarkoitettua kiinteistön käyttöoikeutta. Vanhempien kuoltua veli NR on jatkanut asumistaan siellä ja HR on samalla tavalla vieraillut kiinteistöllä. Näitäkään vierailuja ei voida katsoa kiinteistön käyttöoikeuden osoituksiksi. Tästä syystä myöskään TR:n kuuleminen siitä, miten paljon HR on käyttänyt kiinteistöä, on tarpeetonta. Näin ollen hovioikeus arvioi, että jutussa ei tarvitse ottaa vastaan suullista todistelua sen vuoksi, että käräjäoikeuden suorittaman näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä varteenotettavaa epäilystä.
NR:n kuoltua kysymys on siitä, onko HR:n oikeus kiinteistöön tavalla tai toisella voinut laajentua veljen poismenon johdosta. Käräjäoikeuden toteamin tavoin testamentti on ainoa tapa, jolla omaisuudesta voi disponoida kuoleman varalta. Sellaiseen testamenttisaantoon ei ole vedottu.
Asiassa on kyse toimenpiteestä, jolla mahdollistetaan perinnönjaon toteuttamisessa kuolinpesissä, joissa on kahdeksan osakasta. Asian laatu ei edellytä pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa. Asia on HR:lle tärkeä, mutta hän ei ole nimennyt itseään kuultavaksi käräjäoikeudessa eikä hovioikeudessa. Hovioikeus katsoo, että myöskään asian merkitys hänelle ei ole sellainen, että hovioikeuden tulisi sen vuoksi toimittaa pääkäsittely.
Näin ollen hovioikeus katsoo, kuten käräjäoikeus, että HR ei ole näyttänyt omaavansa sellaista käyttöoikeutta kiinteistöön, joka estäisi sen myynnin perinnönjaon toteuttamiseksi.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 14.1.2019.

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo – Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto – Helsinki – Espoo – Vantaa – sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – liikejuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus – lakipalvelut – asianajopalvelut – vahingonkorvausoikeus – rikosoikeus – liikejuridiikan ammattilainen – lakiasiaintoimistot