Hovioikeus piti yhdistyksen kokouksen päätöksiä pätemättöminä muttei mitättöminä kuten käräjäoikeus sääntöjen vastaisen kokouskutsun vuoksi

Käräjäoikeus on vahvistanut yhdistyksen päätökset mitättömiksi kokouskutsujen puutteellisuuden vuoksi. Hovioikeus katsoi, että kysymyksessä olevaa kokousta rasitti kutsumistapaan liittyvä yhdistyksen sääntöjen vastainen menettelyvirhe. Virhe oli voinut vaikuttaa kokoukseen osallistumiseen ja siten tehtyjen päätösten sisältöön. Tämän vuoksi yhdistyksen kokouksen 5.8.2016 päätöksiä oli pidettävä pätemättöminä. Tähän nähden yhdistyksen kokouksen päätöksiin ei ollut enää enemmälti tarpeen ottaa kantaa. (Vailla lainvoimaa 15.11.2019)

Helsingin hovioikeus 15.11.2019
Tuomio Nro 1456
Diaarinumero S 18/433
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Helsingin käräjäoikeus 15.12.2017 nro 61198
Asia Yhdistyksen päätöksen moite
Valittaja Suomi-Kiina Kauppakamariyhdistys ry
Vastavalittajat A ja B
Vastapuolet A, B ja Suomi-Kiina Kauppakamariyhdistys ry
Hovioikeuden ratkaisu
Käsittelyratkaisu
Pääkäsittelyn toimittaminen
Suomi-Kiina Kauppakamariyhdistys ry on vaatinut, että asiassa toimitetaan pääkäsittely.
Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan hovioikeuden on toimitettava pääkäsittely, jos riita-asiassa asianosainen sitä vaatii. Saman säännöksen 2 momentin mukaan pääkäsittelyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos asiassa ei 15 §:n 1 momentin mukaan tarvitse ottaa vastaan suullista todistelua sen vuoksi, että näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä varteenotettavaa epäilystä, ja pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen erityisesti asian laatu ja merkitys asianosaiselle.
Hovioikeuden pääasiaratkaisusta ilmenevillä perusteilla asian ratkaiseminen ei riipu henkilötodistelun arvioinnista vaan oikeudellisten seikkojen arvioinnista. Siten pääkäsittely ei ole tarpeen näytön johdosta. Muutoinkaan asiaan ei liity seikkoja, joiden johdosta pääkäsittelyä olisi asian laadun tai merkityksen johdosta pidettävä tarpeellisena. Vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hylätään.
Lisäkirjelmän huomioon ottaminen
Suomi-Kiina Kauppakamari ry:n hovioikeuteen oma-aloitteisesti 4.10.2019 toimittamaa lisäkirjelmää ei oteta huomioon, koska se on saapunut valitukselle ja vastaukselle asetetun määräajan jälkeen eikä sen huomioon ottamiseen ole ilmennyt erityistä syytä.
Pääasiaratkaisu
Kysymyksenasettelu
Käräjäoikeus on vahvistanut yhdistyksen päätökset kokouksessa 5.8.2016 mitättömiksi kokouskutsujen puutteellisuuden vuoksi. Hovioikeudessa on ensin ratkaistava, seuraako yhdistyksen kokouskutsun toimittamistavasta tai sisällöstä yhdistyksen kokouksen päätösten pätemättömyys tai mitättömyys. Jos kokouksen päätökset katsotaan pätemättömiksi tai mitättömiksi, ei A:n hallituksen jäsenyydestä ja yhdistyksen puheenjohtajuudesta yhdistyksestä erottamista koskevien päätösten perusteita ole tarpeen tutkia enempää.
Kokouskutsun asianmukaisuuden osalta on käsiteltävänä, onko kutsu WeChat-viestisovelluksen kautta lähetettynä ollut yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain mukainen, onko kutsu toimitettu kaikille yhdistyksen jäsenille ja onko kutsussa pitänyt mainita kokouksessa käsitellyt erottamisasiat sekä ovatko mahdolliset sisältö- tai menettelyvirheet aiheuttaneet yhdistyksen kokouksen päätösten pätemättömyyden tai mitättömyyden.
Kokouskutsu
Yhdistyslain 8 §:n mukaan yhdistyksen säännöissä on mainittava miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle. Yhdistyslain 24 §:n mukaan yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle siten kuin säännöissä on määrätty.
Yhdistyslaissa ei ole sisältövaatimuksia kokousten kutsumisajasta tai kutsumistavasta. Yhdistyksen harkinnassa on siten, mikä koollekutsumistapa soveltuu yhdistykselle ja sen jäsenille. Säännöissä määrättyjen kokouskutsutapojen on kuitenkin oltava sellaisia, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus saada kutsusta tieto. Tarkoituksena on, että yhdistyksen jäsenet tietävät sääntöjen perusteella, millaista viestintä- tai tiedottamistapaa seuraamalla voi varmistua siitä, että saa tiedon kokouksista. Kutsua ei tarvitse toimittaa sillä tavoin, että jokaiselle jäsenelle tulee varmasti tieto kokouksista ja että heillä on samanlaiset edellytykset valmistautua niissä tapahtuvaan asioiden käsittelyyn. Kokouskutsua koskevat sääntömääräykset ja yhdistyksen hallituksen päätökset eivät kuitenkaan saa olennaisesti loukata jäsenten yhdenvertaisuutta. Jokaisella jäsenellä on oltava mahdollisuus saada kokouksesta tieto. Yhdistysten harkinnassa on, mikä kokouskutsutapa ja mikä aika parhaiten täyttävät yhdistyksen tarpeet. Kokouksen kutsumistavan tulee käydä ilmi suoraan säännöistä. Säännöissä ei voida antaa hallitukselle tai jäsenten kokoukselle oikeutta päättää, miten koollekutsuminen tapahtuu. Kokoukset voidaan kutsua koolle lehti-ilmoituksin, yhdistyksen ilmoitustaulua käyttäen, kirjeitse tai jopa ns. ”tolppailmoituksella”, mutta myös vaihtoehtoiset kutsutavat ovat sallittuja (kts. Halila, Heikki - Tarasti, Lauri: Yhdistysoikeus, 2011, s.144, ja Riitesuo, Risto: Yhdistyksen kokousmenettely, 1990, s. 214216). Sähköisen kutsumistavan käyttämiseen ei ole estettä, kunhan asiasta määrätään asianmukaisesti yhdistyksen säännöissä (kts. Halila - Tarasti s. 145 ja Riitesuo s. 215).
Suomi-Kiina Kauppakamariyhdistys ry:n sääntöjen 10 kohdassa oli asianomaisena ajankohtana määrätty, että yhdistyksen hallituksen oli kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta sähköpostitse tai kirjeitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen. Yhdistys on ollut velvollinen käyttämään säännöissä määrättyjä kutsutapoja. Jäseniltä ei ole voitu edellyttää varautumista muuhun kutsutapaan. Sikäli kuin hallituksella ei ole ollut käytössään kaikkia tarvittavia osoitteita, sen on tullut ryhtyä toimenpiteisiin niiden selvittämiseksi. Sähköisen viestinnän osalta Suomi-Kiina Kauppakamariyhdistys ry:n säännöissä oli mainittu sallittuna yhdistyksen kokouksen koollekutsumistapana ainoastaan sähköpostiviesti. Pikaviestisovellusta, jota oli käytetty kutsujen tiedoksiantamiseen, ei voida teknisessä tai toiminnallisessa mielessä rinnastaa sähköpostiin. Käytetty kutsutapa ei ole vastannut sääntöjä ja on tähän nähden ollut omiaan aiheuttamaan yllätyksiä jäsenille.
Kokouksessa on ollut läsnä pieni osa jäsenistä. Yhdistyksen jäsenmäärä ja se, kuinka moni oli todellisuudessa saanut tiedon kokouksesta, ovat jääneet epäselviksi.
Yhdistyksen säännöissä on määrättävä, miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle. Tarkoituksena on, että yhdistyksen jäsenet tietävät sääntöjen perusteella, millaista viestintä- tai tiedottamistapaa seuraamalla voi varmistua siitä, että saa tiedon kokouksista. Kokouksen koollekutsumistavan tulee käydä ilmi suoraan säännöistä. Edes säännöissä ei voida antaa hallitukselle tai jäsenten kokoukselle oikeutta päättää, miten koollekutsuminen tapahtuu. Jos yhdistyksen kokousta ei voida kutsua asianmukaisesti koolle ja se johtuu siitä, ettei kokouskutsua ole voitu toimittaa säännöissä määrätyllä tavalla, on odotettava, kunnes kokouskutsu voidaan toimittaa säännöissä määrätyllä tavalla (kts. viimeksi mainituilta osin Halila - Tarasti, 2006, s. 322).
Hovioikeus katsoo, että WeChat-viestein lähetetyt yhdistyksen kokouskutsut ovat olleet sääntöjen vastaisia.
Yhdistyslain 32 §:n mukaan yhdistyksen jäsen, hallitus ja hallituksen jäsen saavat moittia yhdistyksen päätöstä yhdistystä vastaan ajettavalla kanteella, jos päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten yhdistyksen jäsenen oikeuteen taikka päätös on muuten tämän lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen.
Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Käsiteltävänä oleva yhdistyksen kokous on pidetty 5.8.2016 ja kanne on pantu vireille 13.9.2016, joten kanne on nostettu määräajassa.
Jotta voidaan puhua yhdistyksen päätöksestä, pätevästä tai pätemättömästä, on yksimielisiä päätöksiä lukuun ottamatta ollut tullut olla koolla kokous, jossa läsnäolevilla on ollut oikeus tehdä yhdistyksen päätöksiä. Yhdistyksen jäsenten oikeuksia päätäntävallan käyttämisessä ovat oikeus tulla kutsutuksi yhdistyksen kokouksiin sekä oikeus käyttää niissä puheenvuoroja, tehdä niissä ehdotuksia ja käyttää niissä äänivaltaa. Näiden oikeuksien sivuuttaminen aiheuttaa säännönmukaisesti päätöksen pätemättömyyden. Toisin voisi olla vain, jos voidaan osoittaa, ettei jäsenoikeuksien loukkaamisella ole voinut olla vaikutusta päätöksen sisältöön, mutta kovinkaan laajaa joustovaraa ei jäsenten perustavaa laatua olevien oikeuksien, kuten osallistumisoikeuden olemassaolon, vuoksi ole (kts. Halila - Tarasti, 2006, s. 433).
Hovioikeus katsoo, että kysymyksessä olevaa kokousta rasittaa kutsumistapaan liittyvä yhdistyksen sääntöjen vastainen menettelyvirhe. Virhe on voinut vaikuttaa kokoukseen osallistumiseen ja siten tehtyjen päätösten sisältöön. Tämän vuoksi yhdistyksen kokouksen 5.8.2016 päätöksiä on pidettävä pätemättöminä. Tähän nähden yhdistyksen kokouksen päätöksiin ei ole enää enemmälti tarpeen ottaa kantaa.
Tuomiolauselmasta
Muutos käräjäoikeuden tuomioon:
Hovioikeus vahvistaa, että Suomi-Kiina Kauppakamariyhdistys ry:n 5.8.2016 pidetyssä kokouksessa tehdyt päätökset ovat pätemättömiä.