Hovioikeus: Pelkkä väite tai epäily syrjinnästä, jota ei perusteta tosiseikkojen esittämiseen, ei ole riittävä kanteen sisällöksi

asianajaja - asianajotoimisto - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto - lakimies

Uuden yhdenvertaisuuslain 28 §:n esitöiden (HE 19/2014 vp. s. 93) mukaan jotta syrjintää tai vastatoimia koskeva kanne tai hakemus voisi menestyä, olisi ensisijaisesti vireillepanijan esitettävä sellaista näyttöä tapahtumien kulusta ja muusta tosiseikastosta, jonka perusteella asiaa objektiivisesti arvioiden voidaan olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun. (Vailla lainvoimaa 8.11.2018)

Helsingin hovioikeus 8.11.2018
Päätös Nro 1458
Diaarinumero S 18/1603
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Helsingin käräjäoikeus 14.5.2018 nro 25221
Asia Työsyrjintä
Valittaja A
Valitus
A on vaatinut, että käräjäoikeuden ratkaisu kumotaan ja asia palautetaan käsiteltäväksi käräjäoikeuteen.
A:lla, jota oli syrjitty, oli oikeus saada asiansa tuomioistuimen tutkittavaksi. Syrjintäväitteen tutkimatta jättämiselle oli asetettava korkea kynnys ottaen huomioon yhdenvertaisuusperiaate ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
A oli yksilöinyt syrjintäväitteet riittävästi.
Lisäkirjelmä
A on valitusajan jälkeen 7.11.2018 toimittanut hovioikeuteen lisäkirjelmän.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
A:n lisäkirjelmä on toimitettu hovioikeuteen määräajan jälkeen eikä sen huomioon ottamiseen ole ilmennyt erityistä syytä. Sen vuoksi kirjelmä jätetään huomiotta.
Voimassa olevan yhdenvertaisuuslain 28 §:n mukaan vireillepanijan on syrjintää tai vastatoimia koskevaa asiaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltäessä esitettävä selvitystä seikoista, joihin vaatimus perustuu. Jos asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu.
Sanottu laki on tullut voimaan 1.1.2015. Samalla on kumottu aiempi yhdenvertaisuuslaki (21/2004). Viimeksi mainitun lain 17 §:n mukaan jos joku, joka katsoo joutuneensa 6 §:n vastaisen menettelyn kohteeksi, esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että mainitussa pykälässä säädettyä kieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu.
Uuden yhdenvertaisuuslain 28 §:n esitöiden (HE 19/2014 vp. s. 93) mukaan jotta syrjintää tai vastatoimia koskeva kanne tai hakemus voisi menestyä, olisi siten ensisijaisesti vireillepanijan esitettävä sellaista näyttöä tapahtumien kulusta ja muusta tosiseikastosta, jonka perusteella asiaa objektiivisesti arvioiden voidaan olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun.
Aiemman, 1.1.2015 saakka voimassa olleen yhdenvertaisuuslain 17 §:n todistustaakkasäännöksen soveltamista koskeneessa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2018:39 on todettu, että välittömän syrjinnän osalta kantajan on esitettävä selvitystä siitä, että häntä on kohdeltu epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Välittömän syrjinnän kannalta ei ole merkitystä sillä, perustuuko eri asemaan asettaminen syrjivään tarkoitukseen vai ei.
Näin ollen hovioikeus katsoo, että pelkkä väite tai epäily syrjinnästä, jota ei perusteta tosiseikkojen esittämiseen, ei ole riittävä kanteen sisällöksi.
Näillä ja käräjäoikeuden lausumilla perusteilla A:n kanne on hänelle osoitetuista täydennyskehotuksista huolimatta jäänyt kanteen perusteeksi vedottujen seikkojen yksilöinnin osalta niin puutteelliseksi, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi. Käräjäoikeuden päätöstä ei ole aihetta muuttaa siltä osin kuin se on jättänyt kanteen osaksi tutkimatta.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 7.1.2019.

asianajaja - asianajotoimisto - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto - lakimies