Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää kannetta tutkimatta väärään vastaajaan kohdistettuna

07.01.2020

Hovioikeus katsoi, ettei käräjäoikeus olisi saanut jättää kannetta tutkimatta väärään vastaajaan kohdistettuna. Asia on siten palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Helsingin hovioikeus 3.1.2020
Päätös Nro 7
Diaarinumero S 19/2679
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus 24.9.2019 nro 38331
Asia Vahingonkorvaus
Valittaja A
Vastapuolet Etelä-Suomen oikeusapuja edunvalvontapiirin yleinen edunvalvoja ja Uudenmaan maistraatti
Valitus
A on toistanut käräjäoikeudessa esittämänsä kanteen ja vaatinut, että asia tutkitaan.
Edunvalvoja oli ottanut 4 994 euroa A:n varoja omaan käyttöönsä edunvalvonnan aikana.
Vastausten pyytäminen
Asia on käräjäoikeudessa ratkaistu antamatta A:n haastehakemusta tämän vastapuolille tiedoksi, eivätkä nämä ole siten käyttäneet asiassa puhevaltaa. Tähän nähden ja ottaen huomioon jäljempänä ilmenevä ratkaisun lopputulos hovioikeus katsoo, että vastausten pyytäminen hovioikeudessa on ilmeisen tarpeetonta.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Käräjäoikeus on 24.9.2019 antamallaan päätöksellä jättänyt kanteen tutkimatta, koska korvausvaatimusta koskeva kanne olisi käräjäoikeuden mukaan tullut kohdistaa maistraatin ja/tai yleisen edunvalvojan asemesta valtioon.
Hovioikeus toteaa, että maistraatilla ei ole oikeudenkäynnissä itsenäisen asianosaisen asemaa eli niin sanottua asianosaiskelpoisuutta. Kyseessä on kuitenkin valtion viranomainen, jonka toiminnassa mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta korvausvastuussa oleva taho on valtio. Näissä olosuhteissa kanteen on katsottava kohdistuvan valtioon (ks. KKO 2008:43).
Kun otetaan huomioon, mitä holhoustoimesta annetun lain 45 §:ssä on säädetty, kannetta ei ole tullut jättää tutkimatta myöskään yleisen edunvalvojan osalta.
Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, ettei käräjäoikeus olisi saanut jättää kannetta tutkimatta väärään vastaajaan kohdistettuna. Asia on siten palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.
Hovioikeus toteaa lisäksi, että maistraattien asema valtion virastoina perustuu rekisterihallintolakiin, joka kumotaan 1.1.2020 voimaan tulevalla Digi- ja väestötietovirastosta annetulla lailla. Kysymys siitä, mikä viranomainen käyttää tässä asiassa valtion puhevaltaa, on ratkaistava käräjäoikeudessa.
Päätöslauselma
Käräjäoikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan käräjäoikeuteen, jonka tulee tämän päätöksen saatua lainvoiman ilman aiheetonta viivytystä omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen.