Hovioikeus hylkäsi toimittajan pyynnön saada oikeudenkäyntiaineistoon kuuluvasta tapon yritystä koskevasta DVD-tallenteesta jäljennös

09.11.2018

asianajaja - asianajotoimisto - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto - lakimies

Päätöksessä esitettyjä seikkoja punnittuaan hovioikeus katsoi, että DVD-tallenteen sisältö oli teon vakavuus, käytetyn väkivallan luonne ja tekoon liittyvät halventavat piirteet huomioon ottaen rikoksen uhrina olleen asianomistajan ihmisarvoa loukkaavaa. Tallenteella oleva tieto oli siten oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla salaista. (Vailla lainvoimaa 9.11.2018)

Helsingin hovioikeus 9.11.2018
Päätös Nro 1472
Diaarinumero H 18/2444
Asia Pyyntö saada DVD-tallenteen jäljennös asiassa R 17/2359
Hakija A
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Asiassa on kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 28 §:n 1 momentissa tarkoitetusta sivullisen pyynnöstä saada jäljennös oikeudenkäyntiaineistoon kuuluvasta DVD-tallenteesta. Vastaaja L on tuomittu hovioikeuden ratkaisemassa asiassa R 17/2359 nuorena henkilönä tehdystä tapon yrityksestä (ks. Edilex-uutinen) ja teko on kuvattu ja taltioitu kysymyksessä olevalle DVD-tallenteelle.
Tallenteen julkisuutta on arvioitava ensisijaisesti oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 9 §:n nojalla. Mainitussa säännöksessä tarkoitetut oikeudenkäyntiasiakirjat ovat salaisia suoraan lain nojalla. Säännöksen 1 momentin 3 kohdan mukaan oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä salassa siltä osin kuin se sisältää tietoja rikoksen uhrista, jos tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään.
Hovioikeus toteaa, että salassapitosäännösten tulkinnassa on merkitystä useilla perustuslain säännöksillä (ks. HE 13/2006 vp, s. 39). Lain 9 §:n tulkinnassa on nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa otettava erityisesti huomioon lehdistön ja toimittajien keskeinen rooli demokraattisessa yhteiskunnassa. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetulla lailla pyritään muun ohessa turvaamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen (jäljempänä ihmisoikeussopimus) 10 artiklan 1 kohdassa, Euroopan Unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 11 artiklassa ja Suomen perustuslain (jäljempänä perustuslaki) 12 §:ssä säädetyt sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus sekä viranomaisten asiakirjojen julkisuus. Säännökset edellyttävät sananvapauden kunnioittamista sekä oikeutta vastaanottaa ja levittää tietoja viranomaisten siihen perusteettomasti puuttumatta.
Edellä mainitut perusperiaatteet ja lehdistön tehtävä merkitsevät sitä, että viranomaisten mahdollisuutta puuttua sellaisten asiakirjojen julkisuuteen, joilla on julkista intressiä, on tulkittava suppeasti. Ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa ilmaistun periaatteen mukaan oikeutta tiedon saantiin voidaan rajoittaa muun ohessa silloin, kun rajoituksesta on säädetty laissa ja se on välttämätöntä muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi. Perustuslain 12 §:n 1 momentissa on erikseen säädetty, että tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla ja edelleen 2 momentissa, että viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu.
Rikos on yhteiskuntaan kohdistuva loukkaus, joten rikosasian julkisuus on tämäkin huomioon ottaen lähtökohtaisesti hyvin laajaa. Toisaalta on aina otettava huomioon myös, että rikoksella loukataan rikoksen uhrin perusoikeuksia. Oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuutta arvioitaessa on siten punnittava yleisön tiedonsaantioikeutta julkista intressiä koskeviin asioihin suhteessa erityisesti suojeltuun intressiin, tässä tapauksessa uhrin oikeuksiin.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla ei suojata rikosta tai rikoksen tekijää, vaan rikoksen uhria. Asiassa on edelleen otettava huomioon, että laissa ei ole säädetty mahdollisuutta poiketa edellä mainitussa kohdassa säädetyistä salassapitoperusteista. Lain 9 §:n 3 momentissa säädetty poikkeusperuste koskee ainoastaan 9 §:n 1 momentin 2 kohtaa. Kohdassa 2 tarkoitetut arkaluonteiset tiedot eivät ole poikkeussäännöksen mukaan rikosasiassa salassa pidettäviä siltä osin kuin ne liittyvät olennaisesti syytteessä tarkoitettuun tekoon tai sen rikosoikeudelliseen arviointiin, jollei tuomioistuin saman lain 10 §:n nojalla määrää niitä salassa pidettäviksi. Tällaista poikkeamaa salassapitoon ei voida tehdä, kun kysymys on tiedoista, joiden antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia. Säännöksen tarkoittamia uhrin oikeuksia loukkaavia salassa pidettäviä tietoja voisivat olla hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi henkirikoksen uhrista otetut valokuvat, jos säännöksen sisältämä niin kutsuttu vahinkoedellytyslauseke täyttyisi (HE 13/2006 vp, s. 41).
Uhrin oikeudellista asemaa rikosoikeudenkäynnin osapuolena on pyritty parantamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta. Direktiivin kansalliseen täytäntöönpanoon johtaneen hallituksen esityksen mukaan (HE 66/2015 vp, s. 30–31) direktiivi ei ole edellyttänyt nimenomaisia muutoksia oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 9 §:n 1 momentin 3 kohtaan.
Edellä mainitun kohdan tulkinnassa on kuitenkin otettava huomioon direktiivin tarkoitus ja tavoite. Direktiivin johdannon mukaan (ks. esim. kohta 66) kaikissa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheissa tulee turvata uhrin oikeudet siten, että heidän ihmisarvoansa kunnioitetaan ja suojellaan perusoikeuskirjan 1 artiklan edellyttämällä tavalla.
Rikoksen uhrin oikeuksia arvioitaessa on otettava huomioon ensinnäkin, että uhri näkyy tallenteella. Lisäksi on otettava huomioon tallenteella näkyvä teon luonne. Lindström on hovioikeuden tuomiosta ilmenevin tavoin heittänyt 2,67 kilogrammaa painaneen, teräväreunaisen kiven kovalla voimalla kohti asianomistajan päätä, potkinut ja tallonut useita kertoja asianomistajaa päähän ja ylävartalon alueelle sekä lyönyt tätä nyrkillä päähän. Videoitu teko on ollut hovioikeuden katsomin tavoin luonteeltaan sellainen, että se, että uhri ei ole vammautunut vakavammin tai kuollut, on johtunut ainoastaan sattumanvaraisista seikoista. Edelleen, tekoon on liittynyt hovioikeuden tuomioista ilmenevin tavoin uhria halventavia piirteitä. Julkisuusperiaatteen toteutumista arvioitaessa on otettava puolestaan huomioon, että Lindströmin menettely ja sen seuraukset ilmenevät yksityiskohtaisesti asian julkisista asiakirjoista.
Edellä esitettyjä seikkoja punnittuaan hovioikeus katsoo, että DVD-tallenteen sisältö on teon vakavuus, käytetyn väkivallan luonne ja tekoon liittyvät halventavat piirteet huomioon ottaen rikoksen uhrina olleen asianomistajan ihmisarvoa loukkaavaa. Tallenteella oleva tieto on siten oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla salaista.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 8.1.2019.

asianajaja - asianajotoimisto - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto - lakimies