Hovioikeus arvioi törkeän kavalluksen tunnusmerkistöä toisin kuin käräjäoikeus - kunnan selvittelykuluja oli pidettävä ainakin osittain tarpeellisina

19.11.2018


asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies

HO katsoi, että törkeän kavalluksen tunnusmerkistössä käsitteet ”erittäin arvokas omaisuus” ja ”suuri määrä varoja” on rinnastettu toisiinsa siten, että niiden rahallisella arvolla ei ole tarkoitettu olevan eroa. Kun otettiin huomioon, että asiassa viitattujen korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen mukaan käsitteiden ”erittäin arvokas omaisuus” ja ”huomattava hyöty” tulkinnan tulisi olla sama ja kun vastaajan anastama rahamäärä (10.520,77 euroa) oli pienempi kuin ennakkoratkaisussa KKO 2007:102 ja samansuuruinen kuin ratkaisussa KKO 2015:52, törkeän kavalluksen tunnusmerkistö ei tässä tapauksessa täyttynyt. Vastaaja oli siten syyllistynyt kavallukseen. HO katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 4 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Kohtuullisena kunnan asianosais- ja selvittelykulujen määränä voitiin pitää 1.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.11.2018)

Vaasan hovioikeuden ratkaisu 14.11.2018
"Perustelut
Näyttö, näytön arviointi ja johtopäätökset
F, Vastaaja, K ja H ovat kertoneet hovioikeudessa olennaisilta osin samalla tavalla kuin käräjäoikeuden tuomion sivuille 5-7 on kirjattu.
H on lisäksi kertonut, että puuttuvien rahatilitysten määrä on perustunut tilitysraportteihin. Tästä johtuen summat ovat sentin tarkkuudella. H oli käynyt läpi vuosien 2012 ja 2013 tiliotteet ja tilitysraportit. Alkuvuonna 2012 ei ollut ollut mitään poikkeamia. Ensimmäinen puuttuva rahatilitys oli ollut kesällä 2012. Aikaisempia vuosia ei tämän vuoksi ollut ollut tarvetta tarkistaa.
M on kertonut, että Vastaaja ei ollut missään vaiheessa tuonut esiin, että hänellä olisi ollut ongelmia tilitysten tekemisen kanssa. Vastaaja oli toiminut samassa tehtävässä jo aikaisemmin ja vuonna 2012 hänet oli vakinaistettu. M oli kuullut, että työvuorolistojen kanssa oli ollut jotain ongelmia.
Hovioikeus on arvioinut esitetyn näytön samoin kuin käräjäoikeus ja tehnyt näytöstä samat johtopäätökset. Asiassa ei jää varteenotettavaa epäilyä Vastaajan syyllisyydestä.
Asiassa on seuraavaksi arvioitavana, onko Vastaajan syyksi luettava perusmuotoinen vai törkeä kavallus.
Rikoslain 28 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan kavallusta on pidettävä törkeänä muun muassa silloin, jos sen kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai suuri määrä varoja ja kavallus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Korkein oikeus on ennakkoratkaisuissaan arvioinut sitä, antaako se, että eri rikostyypeissä ankaroittamisperusteena on käytetty erilaista sanamuotoa, aiheen asettaa kvalifiointiperusteen euromäärän erisuuruiseksi eri rikostyyppien kohdalla. Sen osalta, että eri rikosten ankaroittamisperusteiden sanamuodot poikkeavat toisistaan, korkein oikeus on ennakkoratkaisussa KKO 2018:47 viitannut aikaisempiin ennakkoratkaisuihinsa (KKO 2015:52 kohdat 10-14 ja KKO 2016:39 kohta 53), joissa lähtökohtana on pidetty sitä, että rikoksella saadun hyödyn huomattavuutta koskevan tulkinnan tulisi olla pitkälle sama eri rikoksissa tai ainakin toisiaan vastaavissa rikoksissa. Korkein oikeus totesi, että käsitteet ”erittäin arvokas omaisuus” ja ”huomattava hyöty” eivät yleisessä kielenkäytössä eronneet toisistaan sillä tavalla, että huomattavalla hyödyllä tarkoitettaisiin suurempaa raha-arvoa kuin mikä on erittäin arvokkaalla omaisuudella.
Korkein oikeus on petosta koskevassa ennakkoratkaisussa KKO 2015:52 katsonut, ettei noin 10.000 euron määrää ollut pidettävä huomattavana hyötynä sekä veropetosta koskevassa ennakkoratkaisussa KKO 2007:102, ettei 14.570,89 euron suuruista hyötyä ollut pidettävä huomattavana.
Hovioikeus katsoo, että törkeän kavalluksen tunnusmerkistössä käsitteet ”erittäin arvokas omaisuus” ja ”suuri määrä varoja” on rinnastettu toisiinsa siten, että niiden rahallisella arvolla ei ole tarkoitettu olevan eroa. Kun otetaan huomioon, että edellä viitattujen korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen mukaan käsitteiden ”erittäin arvokas omaisuus” ja ”huomattava hyöty” tulkinnan tulisi olla sama ja kun Vastaajan anastama rahamäärä on pienempi kuin ennakkoratkaisussa KKO 2007:102 ja samansuuruinen kuin ratkaisussa KKO 2015:52, törkeän kavalluksen tunnusmerkistö ei tässä tapauksessa täyty. Vastaaja on siten syyllistynyt kavallukseen.
Rangaistusseuraamus
Vastaajan syyksi on luettu törkeän kavalluksen asemesta kavallus. Käräjäoikeuden tuomitsema 6 kuukauden vankeusrangaistus on liian ankara. Kavalluksen rangaistusasteikko on sakkoa tai enintään yksi vuosi kuusi kuukautta vankeutta. Hovioikeus katsoo, että vaikka Vastaajan anastamien varojen määrä ei ole ollut rikoslain 28 luvun 5 §:ssä tarkoitetusti suuri, teko ei kuitenkaan ole sovitettavissa sakkorangaistuksella. Kavalluksen kohteena olleiden varojen määrä on ollut noin 10.000 euroa. Lisäksi teko on jatkunut pitkän ajan. Näiden seikkojen perusteella hovioikeus katsoo oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 4 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.
Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut, ettei Vastaajalla ole oikeutta hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymiseen johdosta.
Kunnan asianosais- ja selvittelykulut
Kunnan esittämä 2.218,97 euron vaatimus asianosais- ja selvittelykuluista on perustunut kunnan henkilökunnan käyttämään yhteensä yli 100 tunnin työmäärään. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvattaviin oikeudenkäyntikuluihin luetaan oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttama työ ja menetys. Lain esitöiden (HE 107/1998 vp s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Hovioikeus toteaa, että vaatimus sisältää pääosin toimenpiteitä, joita voidaan pitää poliisille kuuluvina. Asian laatu huomioon ottaen asian selvittelykuluja on kuitenkin pidettävä ainakin osittain tarpeellisina. Käräjäoikeus on arvioinut kohtuulliseksi asianosais- ja selvittelykulujen määräksi 1.000 euroa. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion selvittelykulujen osalta.

Vaasan hovioikeus 14.11.2018
Tuomio 18/149271
Asianumero R 18/129
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 10.11.2017 nro 145724
Asia Törkeä kavallus
Valittaja Vastaaja
Vastapuolet Kihlakunnansyyttäjä, I:n kunta
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 14.1.2019

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo – Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto – Helsinki – Espoo – Vantaa – sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – liikejuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus – lakipalvelut – asianajopalvelut – vahingonkorvausoikeus – rikosoikeus – liikejuridiikan ammattilainen – lakiasiaintoimistot