Hovioikeus arvioi oliko pahoinpitelyssä käytetty teräaseeseen rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä


asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies

Oikeuskäytännössä ruuvimeisselin on katsottu joissakin tapauksissa olevan teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline, etenkin jos sitä esimerkiksi pituutensa ja terävyytensä puolesta on voitu käyttää kuten teräasetta ja sillä on myös voitu aiheuttaa vastaavia vammoja kuin varsinaisella teräaseella. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa oli jäänyt epäselväksi millainen tekoväline tarkalleen ottaen oli ollut kysymyksessä. Lisäksi erityisesti todistajan kertomus huomioon ottaen epäselväksi oli jäänyt se, oliko vamma ulottunut rintalastaan asti ja oliko se ollut potentiaalisesti hengenvaarallinen. HO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että kyse olisi ollut teräaseeseen rinnastettavasta hengenvaarallisesta välineestä, jota RL 21 luvn 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetaan. Asiassa lausutuin perustein HO katsoi vastaajan syyllistyneen KO:n hänen syykseen lukeman törkeän pahoinpitelyn asemesta pahoinpitelyyn. (Vailla lainvoimaa 10.12.2018)

Helsingin hvoioikeuden tuomiosta:
"Näytön arviointi ja johtopäätökset kohdan 3 osalta
Vastaaja on kiistänyt kohdistaneensa A:han tahallista väkivaltaa. A on kertonut Vastaajan häneen kohdistamasta väkivallasta johdonmukaisesti. T:n kertomus tukee A:n kertomusta siltä osin kuin hän on kertonut Vastaajan rynnänneen heti A:n kimppuun ja lyöneen tätä nyrkeillä. A ja T ovat kuitenkin kertoneet eri tavalla siitä, missä vaiheessa A oli käyttänyt pippurisumutetta. T ei myöskään ole kertonut muusta A:han kohdistuneesta väkivallasta kuin tämän käsivarsiin osuneista lyönneistä. Tapahtumat ovat kuitenkin edenneet nopeasti ja on mahdollista, että Tei ole voinut havainnoida tilannetta kokonaisuudessaan.
Vaikka tapahtumien järjestys jää osittain epäselväksi, hovioikeus pitää kuitenkin A:n kertomusta häneen kohdistuneesta pahoinpitelystä uskottavana. A oli mennyt samana päivänä lääkäriin, jossa hän oli kertonut häneen kohdistuneesta pahoinpitelystä vastaavalla tavalla kuin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Potilaskertomuksessa on todettu vammojen sopivan syntyneeksi A:n kuvaamalla tavalla. Mitään varteenotettavaa vaihtoehtoista selitystä erityisesti rintalastan pistohaavalle ei ole tullut esiin. Se seikka, että T ei ollut havainnut A:n vaatteissa tai muuallakaan verta, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin ottaen huomioon A:n vaatetus tapahtuma-aikana ja haavan syvyys.
Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin asiassa selvitetyksi, että Vastaaja on pahoinpidellyt A:ta syytteen teonkuvauksessa esitetyllä tavalla. Kysymys ei ole ollut hätävarjelusta, sen liioittelusta tai pakkotilassa tehdystä teosta.
Rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan jos pahoinpitelyssä aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava rangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä.
Lain esitöiden (HE 94/1993 vp s. 96-97) mukaan hengenvaarallisella esineellä tarkoitetaan ampuma- tai teräaseita taikka muita niihin rinnastettavia hengenvaarallisia välineitä. Mitä moninaisimmat välineet voivat olla hengenvaarallisia ja esimerkiksi kiviä, laudanpätkiä, laukkuja tai useita kodin esineitä voidaan käyttää hengenvaarallisella tavalla. Rajaamalla peruste teräja ampuma-aseisiin ja niihin rinnastettaviin hengenvaarallisiin välineisiin on haluttu korostaa normia varsinaisten aseiden käytön suuremmasta tuomittavuudesta. Ehdotettua sanamuotoa käytetään myös törkeän ryöstön tunnusmerkistössä.
Törkeää ryöstöä koskevien lain esitöiden (HE 66/1988 vp s. 99) mukaan ampuma-aseeseen rinnastettavia hengenvaarallisia välineitä ovat esimerkiksi erilaiset pommit, myrkylliset tai tukahduttavat kaasupanokset ja räjähteet. Teräaseita ovat muun muassa tikarit, stiletit ja pistimet. Niihin rinnastettavia hengenvaarallisia välineitä ovat esimerkiksi jousipatukka ja nyrkkirauta sekä erilaiset ketjusta, kaapelista, metalliputkesta tai vaijerista valmistetut ja niihin rinnastettavat lyömäaseet.
Oikeuskäytännössä ruuvimeisselin on katsottu joissakin tapauksissa olevan teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline, etenkin jos sitä esimerkiksi pituutensa ja terävyytensä puolesta on voitu käyttää kuten teräasetta ja sillä on myös voitu aiheuttaa vastaavia vammoja kuin varsinaisella teräaseella. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on jäänyt epäselväksi millainen tekoväline tarkalleen ottaen on ollut kysymyksessä. Lisäksi erityisesti T2:n kertomus huomioon ottaen epäselväksi on jäänyt se, oliko vamma ulottunut rintalastaan asti ja oliko se ollut potentiaalisesti hengenvaarallinen.
Hovioikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että kyse olisi ollut teräaseeseen rinnastettavasta hengenvaarallisesta välineestä, jota edellä mainitun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetaan.
Edellä lausutuin perustein hovioikeus katsoo Vastaajan syyllistyneen käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman törkeän pahoinpitelyn asemesta pahoinpitelyyn."
Helsingin hovioikeus 7.12.2018
Tuomio 18/154190
Asianro R 18/600
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Tuusulan käräjäoikeus 18.01.2018 nro 102451
Asia Törkeä pahoinpitely ym.
Valittaja Vastaaja
Vastapuolet Kihlakunnansyyttäjä, A

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo – Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto – Helsinki – Espoo – Vantaa – sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – liikejuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus – lakipalvelut – asianajopalvelut – vahingonkorvausoikeus – rikosoikeus – liikejuridiikan ammattilainen – lakiasiaintoimistot