Asianajotoimisto vai lakiasiaintoimisto

10.12.2018


asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies

Lakialalla kuulee usein eri nimityksiä lakifirmoista, kuten lakitoimisto, lakiasiaintoimisto ja asianajotoimisto. Koska asianajotoimistot ja lakitoimistot/lakiasiaintoimistot toimivat samalla toimialalla, arkipäiväisessä puhekielessä ne menevätkin usein helposti sekaisin. Tästä ei ole yleensä varsinaisesti mitään haittaa ja asianajotoimisto ja lakitoimisto palvelevatkin asiakkaitaan usein samalla tavoin hoitaen samankaltaisia toimeksiantoja. Asianajotoimistolla ja lakitoimistolla (tai lakiasiaintoimistolla) on kuitenkin muutamia eroavaisuuksia, jotka olisi hyvä huomioida tai ainakin tiedostaa asioitaessa kyseisten toimijoiden kanssa. Asianajotoimisto ja ei-asianajotoimisto ovat nimittäin hyvin eri asemassa valvonnan, vastuun, osaamisen ja toiminnan osalta.

Asianajotoimisto

Asianajajista annetun lain mukaisesti asianajajan toimea voidaan harjoittaa vain Suomen Asianajajaliiton luvalla. Asianajotoimintaa valvoo Suomen asianajajaliitto ja viime kädessä valtioneuvoston oikeuskansleri. Asianajotoiminta on siis lailla suojattua ja valvottua, jonka tarkoituksena on varmistaa asiakkaan oikeuksien suojaaminen ja oikeusvaltion toteutuminen.

Asianajotoimiston tunnistaa helposti siitä, että asianajotoimiston nimessä on oltava sana ”asianajotoimisto” kirjoitettuna joko suomen tai ruotsin kielellä. Sekä asianajotoimisto että asianajaja ovat termeinä yhtälailla suojattuja ja niitä saavat käyttää vain Asianajajaliiton hyväksymät asianajajat. Huomioitavaa on myös se, että asianajotoimisto voi lain mukaan toimia vain asianajoalalla ja sitä välittömästi palvelevalla toimialalla, eli toiminnan on myös tosiasiassa keskityttävä asianajotoimintaan. Asianajotoimiston voi lisäksi omistaa vain asianajaja ja osakeyhtiömuotoisella asianajotoimistolla on oltava asianajajaliiton hyväksymä osakassopimus.
Asianajajien vaatimuksiin kuuluvat lisäksi vaatimukset kokemuksesta ja taidosta, suoritettu erillinen asianajajatutkinto, vastuuvakuutuspakko, korvausrahasto vahinkojen korvaamiseksi, asianajajan henkilökohtainen vastuu myös osakeyhtiömuodossa, pakollinen jatkokoulutus sekä salassapitovelvollisuus. Asianajotoimiston kanssa asioidessa ei siis tarvitse tehdä salassapitosopimusta, sillä salassapitovelvollisuus on aina voimassa. Jos asiakas on tyytymätön, kyseisen asianajotoimiston toiminnasta voi valittaa asianajajaliitoon, jolloin asia käsitellään laissa määrätyllä tavalla valvontalautakunnassa. Asiakkaan näkökulmasta asianajotoimisto siis takaa tietyn luotettavuus- ja laatutason sekä vähentää asiakkaan riskiä valvontamekanismien avulla.

Lakiasiaintoimisto tai lakitoimisto

Lakiasiaintoimiston tai lakitoimiston nimessä ei siis voi olla sanaa ”asianajotoimisto” eivätkä ne siis kuulu Asianajajaliiton valvonnan piiriin. Näin ollen lakitoimiston voi omistaa kuka tahansa ja lakiasiaintoimiston tai lakitoimiston saa myös perustaa periaatteessa kuka tahansa. Lakiasiaintoimistot voivat myös harjoittaa mitä tahansa muutakin liiketoimintaa tai toimia tosiasiassa jopa jollain toisella toimialalla. Lakiasiaintoimistot ovat tässä mielessä vapaampia toimijoita, kun taas asianajotoimistot ovat yksinomaan lakiasioihin erikoistuneita tahoja, joita koskee laissa määrätty laajempi vastuu ja valvonta.

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo – Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto – Helsinki – Espoo – Vantaa – sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – liikejuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus – lakipalvelut – asianajopalvelut – vahingonkorvausoikeus – rikosoikeus – liikejuridiikan ammattilainen – lakiasiaintoimistot