Arvonlisäveroja 46 773 euroa välttänyt yrittäjä voitiin määrätä 3 vuoden liiketoimintakieltoon

28.12.2019

Valittaja oli HO:ssa kertonut, ettei hän ollut pyrkimyksistään huolimatta onnistunut työllistymään eli käytännössä hänen ainoa keinonsa hankkia toimeentuloa olisi hyvinvointialaan liittyvän yritystoiminnan harjoittaminen. Liiketoimintakiellon määräämistä oli siten pidettävä valittajan kannalta erittäin tuntuvana seuraamuksena. HO katsoi kuitenkin KO:n lausumilla perusteilla, että valittajan syyksi luetut rikokset olivat luonteeltaan sellaisia, että ne edellyttivät liiketoimintakiellon määräämistä. Valittajan menettelyn vaikutukset olivat kohdistuneet julkiseen talouteen ja siten välillisesti myös muihin maksuvelvollisiin, joiden maksurasitusta hänen syykseen luettu menettely oli ollut omiaan lisäämään. Menettely oli lisäksi ollut omiaan antamaan yhtiölle oikeudettoman kilpailuedun samalla alalla toimiviin verovelvollisuutensa asianmukaisesti hoitaviin yrityksiin nähden. Aihetta liiketoimintakiellon kumoamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019)

Helsingin hovioikeus 18.12.2019
Tuomio 19/155852
Asianro R 19/337
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Espoon käräjäoikeus 5.12.2018 nro 154243
Asia Törkeä kirjanpitorikos ym.
Valittaja Valittaja
Vastapuolet Erikoissyyttäjä, Verohallinto
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 17.2.2020.Hovioikeuden ratkaisu

Syyksilukeminen

Kohta 1

Asiassa on Valittajan valituksen johdosta kysymys siitä, mikä on ollut X Oy:n välttämän tai yhtiölle aiheettomasti palautetun arvonlisäveron määrä. X Oy:n verotilin tiliotteista ajalta 1/2013-12/2014 ilmenee, että Verohallinnon hallinnoimalle yhtiön verotilille siirtyneitä arvonlisäveron palautuksia on kuukausittain käytetty yhtiön muiden verovelvoitteiden kuten esimerkiksi sosiaaliturvamaksujen ja ennakonpidätyksien suoritukseksi ja verotilille tämän jälkeen mahdollisesti jääneet varat on palautettu yhtiön pankkitilille. Hovioikeus katsoo siten näytetyksi, että X Oy:n verotilille tulleet arvonlisäveron palautukset ovat kaikilta osin tulleet yhtiön hyväksi. Tähän nähden asiassa ei ole aihetta arvioida X Oy:n välttämän tai sille aiheettomasti palautetun arvonlisäveron määrää alhaisemmaksi kuin käräjäoikeuden syyksilukema 46.773 euroa. Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen syyksilukemisen osalta.

Kohta 2

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen syyksilukemisen osalta.

Rangaistusseuraamus

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen rangaistusseuraamuksen osalta.

KO:
1. Törkeä veropetos 06.03.2013 - 12.02.2015
2. Törkeä kirjanpitorikos 01.06.2013 - 05.01.2015
Yhteinen rangaistus 8 kuukautta vankeutta. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Koeaika päättyy 30.6.2020.

Vahingonkorvausvelvollisuus

Hovioikeus on edellä katsonut, että kohdassa 1 X Oy:n välttämän tai yhtiölle aiheettomasti palautetun arvonlisäveron määrä on ollut yhteensä 46.773 euroa. Asiassa ei siten ole aihetta muuttaa käräjäoikeuden tuomiota Valittajalle tuomitun vahingonkorvausvelvollisuuden osalta.

Liiketoimintakielto

Valittaja on liiketoiminnassa olennaisesti laiminlyönyt liiketoimintaan liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia ja syyllistynyt siinä rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä. Asiassa on näin ollen kysymys siitä, onko Valittajan toimintaa liiketoimintakiellosta annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaisesti kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena.

Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 198/1996 vp s. 17) on todettu, että liiketoimintaan liittyvistä lainvastaisuuksista aiheutuu lähes säännönmukaisesti toisille vahinkoa ja siten niihin syyllistyneen toimintaa voidaan pitää aina vahingollisena. Jotta kiellon määräämistä voidaan pitää perusteltuna, vahingollisuuden pitää kuitenkin olla tuntuvaa. Liiketoimintakielto merkitsee varsin tuntuvaa puuttumista henkilön toimintavapauteen ja siten sitä tulisi käyttää vain niissä tapauksissa, joissa velkojien, sopimuskumppaneiden ja julkisen talouden suojaamiseen voidaan katsoa olevan ilmeistä tarvetta. Näin on esimerkiksi silloin, kun sopimaton liiketoiminta on niin suunnitelmallista tai siihen sisältyvät lainvastaisuudet niin törkeitä, että muut osapuolet eivät voi tavanomaisin keinoin suojautua niitä vastaan. Mitä laajamittaisempaa toiminta on ja mitä suurempia taloudellisia arvoja siihen sisältyy, sitä perustellumpaa on kiellon määrääminen.

Valittaja on hovioikeudessa kertonut, ettei hän ole pyrkimyksistään huolimatta onnistunut työllistymään eli käytännössä hänen ainoa keinonsa hankkia toimeentuloa olisi hyvinvointialaan liittyvän yritystoiminnan harjoittaminen. Liiketoimintakiellon määräämistä on siten pidettävä Valittajan kannalta erittäin tuntuvana seuraamuksena. Hovioikeus katsoo kuitenkin käräjäoikeuden lausumilla perusteilla, että Valittajan syyksi luetut rikokset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne edellyttävät liiketoimintakiellon määräämistä. Valittajan menettelyn vaikutukset ovat kohdistuneet julkiseen talouteen ja siten välillisesti myös muihin maksuvelvollisiin, joiden maksurasitusta hänen syykseen luettu menettely on ollut omiaan lisäämään. Menettely on lisäksi ollut omiaan antamaan yhtiölle oikeudettoman kilpailuedun samalla alalla toimiviin verovelvollisuutensa asianmukaisesti hoitaviin yrityksiin nähden. Aihetta liiketoimintakiellon kumoamiselle ei ole.

Hovioikeus on oikaissut liiketoimintakiellon alkamispäivän alkamaan käräjäoikeuden tuomion antamispäivästä eli 5.12.2018 lukien. Liiketoimintakiellosta annetun lain 5 §:n mukaan liiketoimintakiellon kesto on vähintään kolme vuotta, joten liiketoimintakiellon päättymispäiväksi on määrättävä 5.12.2021.