Apulaisoikeusasiamiehen kannanotto lautamiesten istuntovuorojen jakautumiseen Helsingin käräjäoikeudessa


asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies

Helsingin käräjäoikeuden lautamiehenä toimiva kantelija arvosteli hänelle määrättyjen käräjäoikeuden istuntojen vähäistä määrää ja istuntojen epätasaista jakautumista lautamiesten kesken. Kantelija epäili, että istuntojen vähäinen määrä johtui siitä, että häntä syrjittiin. Kantelija arvosteli sitä, ettei istuntojen määräämisessä noudatettu säännösten edellyttämää vuorojärjestystä. Sen sijaan istuntovuorot arvottiin ja valintoja voitiin arvonnan jälkeen muokata. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen Helsingin käräjäoikeuden istuntojen lautamieskokoonpanojen määräytymisen epäkohdista ja kehittämiskohteista Helsingin käräjäoikeuden laamannin ja OM:n tietoon.

EOAK/443/2018, 19.12.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies

Kantelija ilmoitti oikeusasiamiehen kansliaan sähköpostilla 14.11.2018, että hänen vuoden 2018 istuntomääräkseen oli jäämässä yksi istunto, koska joulukuussa hän oli jälleen ainoastaan varalla.
Apulaisoikeusasiamies saattoi alla (kohdassa 3.3) esittämänsä käsityksen Helsingin käräjäoikeuden istuntojen lautamieskokoonpanojen määräytymisen epäkohdista ja kehittämiskohteista Helsingin käräjäoikeuden laamannin ja oikeusministeriön tietoon.

3.2 Lautamiesten istuntojen tavanomaiset määrät Helsingin käräjäoikeudessa
Oikeusministeriön muistiossa 2.2.2015 (OM 24/31/2014) on todettu, että Helsingin käräjäoikeuden tilastojen mukaan lautamiehet olivat osallistuneet istuntoihin vuosina 2012–2014 keskimää-rin 8–9 kertaa vuodessa. Vuonna 2014 määrä oli kuitenkin ollut vain noin 3–6 istuntoa.
Helsingin käräjäoikeudesta on ilmoitettu kaudelle 1.10.2017–31.5.2021 valituille 270 lautamiehille, että lautamiehillä on noin seitsemän istuntoa vuodessa. Tätä vastaavasti käräjäoikeus on kirjeessään 24.1.2017 ilmoittanut Helsingin kaupungille, että keskimäärin lautamies osallistuu vuosittain seitsemään istuntoon.
Helsingin käräjäoikeuden toimittamaan taulukkoon 1.1.–5.12.2018 kerättyjen tietojen mukaan alle viiteen istuntoon oli mainittuna ajanjaksona osallistunut 120 lautamiestä. Heistä 12:lla ei ollut ollut yhtään istuntoa. Yli kymmeneen istuntoon oli taulukon mukaan osallistunut 49 lautamiestä. 

3.3 Asian arviointi
Käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 7 §:ssä lähtökohdaksi asetettua vuorojärjestyksessä istuntoihin osallistumista on edellä selostettua lautamiesjärjestelmäksi kutsuttua sovellusta käytettäessä Helsingin käräjäoikeudessa ja ilmeisesti myös muissa käräjäoikeuksissa tulkittu niin, että kokoonpanon valinta on voinut perustua edellä kuvatuin tavoin sattumanvaraisuuteen, joskin lautamiehen sukupuolella, ruotsin kielen taidolla ja aikaisempien istuntojen suurella määrällä on edellä kerrotuin tavoin ollut merkitystä.
Kuten kantelussa on todettu, sattumanvaraisuus, johon lautamieskokoonpanon valinta edellä kuvatuin tavoin käytännössä pääosin perustuu, ja laissa tarkoitettu vuorojärjestys, eivät edellä siteeratusta hallituksen esitykseen sisältyvästä maininnasta huolimatta tarkoita samaa asiaa. Sattumavaraisuuden voidaan nähdä olevan jopa ristiriidassa vuorojärjestyksen kanssa sen vuoksi, että sattumanvaraisuus voi lautamiehen arpaonnesta riippuen johtaa siihen, että istuntojen määrässä voi ainakin lyhyellä aikavälillä olla eri lautamiesten kohdalla suuriakin eroja.

Istuntojen epätasainen jakautuminen Helsingin käräjäoikeuden lautamiesten kesken saattaa osittain selittyä sillä, että Helsingin käräjäoikeudessa on vuosittain runsaasti juttuja, joissa pääkäsittely kestää useamman päivän. Yli kymmenen päivän pääkäsittelyjä tuskin kuitenkaan on ollut vuoden 2018 kuluessa niin useita, että ne yksin selittäisivät edellä todetun yli kymmeneen istuntoon osallistuneiden lautamiesten suuren määrän ottaen samalla huomioon sen, että suurella joukolla lautamiehistä on vastaavana ajanjaksona ollut alle viisi istuntoa ja osalla ei lainkaan istuntoja. Kiinnitän huomiota myös siihen, että pelkästään vuorojärjestyksen mukaan toimittaessa lautamiesten sukupuolella tai iällä ei saisi olla merkitystä lautamieskokoonpanon määräytymisessä. Sukupuolella ja iällä on merkitystä kunnanvaltuustojen suorittamassa lautamiesten valinnassa, koska kunnanvaltuustojen tulee lautamiehiä valitessaan käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 4 §:n mukaisesti huolehtia siitä, että kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakaumaa. 

Vuorojärjestyksen noudattamisen tulisi periaatteessa johtaa siihen, että jokainen lautamiehen aikaisempi istunto tulisi ottaa huomioon istuntovuoroja määrättäessä. Mikäli useita päiviä kestävien pääkäsittelyjen tai ilmoitettujen esteiden vaikutusta ei oteta huomioon, tämä tarkoittaisi sitä, ettei yhdellekään lautamiehelle tulisi määrätä toista istuntopäivää ennen kuin kaikille lautamiehille on määrätty ensimmäinen istuntopäivä eikä yhdellekään lautamiehelle tulisi määrätä kolmatta istuntopäivää ennen kuin kaikille lautamiehille on määrätty toinen istuntopäivä. Käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 7 §:ää, kuten lakia yleensäkin, on tulkittava perusoikeusmyönteisesti. Vuorojärjestyksen noudattaminen saattaisi kirjaimellisesti tulkittuna johtaa siihen, ettei edes lautamiesten kielitaitoon voitaisi kokoonpanoja määrättäessä kiinnittää huomiota. Tällöin kuitenkin loukattaisiin paitsi perustuslain 21 §:ssä taattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin myös perustuslain 17 §:ssä turvattuja kielellisiä oikeuksia. On itsestään selvää, että ratkaisukokoonpanoon kuuluvien lautamiesten tulee ymmärtää kieltä, jolla oikeudenkäynti käydään.
Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että tuomioistuinten kokoonpanon sääntely on merkityksellistä ennen muuta perustuslain 21 §:n kannalta. Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanolla on vaikutuksia käsittelyn asianmukaisuuteen ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien vaatimusten toteutumiseen 

Edellä kerrotuista perusoikeuksiin liittyvistä syistä en pidä perusteltuna lähteä siitä, että lautamieskokoonpano määrättäisiin pelkästään vuorojärjestystä noudattaen tilanteessa, jossa kysymys on lautamiesten kielitaidosta. Lautamiehille ei ole asetettu erityisiä kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, toisin kuin tuomareille. Käytännössä kielitaitovaatimukset korostuvat sellaisissa käräjäoikeuksissa, jotka ovat kaksikielisiä kuten Helsingin käräjäoikeus.
Lautamieskokoonpanon määrääminen rinnastuu toimenpiteenä juttujen jakamiseen tuomioistuimen tuomarille tai esittelijälle sekä ammattituomareita koskevien istuntovuorojen määräämiseen. Yleensä ratkaisukokoonpanon määräytymisessä pyritään eri tuomioistuimissa sattumanvaraisuuteen, mutta myös muita seikkoja voidaan ottaa huomioon. 

Esimerkiksi korkeimman oikeuden työjärjestyksen 13 §:n mukaan istuntosuunnittelun lähtökohtana on, että jäsenet valikoituvat kuhunkin istuntoon sattumanvaraisesti ja että jäsenten ja esittelijöiden työmäärä jakautuu tasaisesti ottaen huomioon myös loma-ajat sekä muut poissaolot ja työtehtävät. Istuntosuunnitelmaa laadittaessa voidaan ottaa huomioon myös asian käsittelykieli, jaoston sukupuolijakauma ja käsiteltävän asian edellyttämä erityinen asiantuntemus sekä muut näihin verrattavat seikat.
Vaikka lautamiehet ovat käräjäoikeuden ratkaisukokoonpanoon kuuluvia oikeuden jäseniä, heidän roolinsa poikkeaa ammattituomareista ja tuomioistuimissa toimivista sivutoimisista asiantuntijajäsenistä. Lautamiehet ovat maallikkojäseniä, joiden tuomioistuinten ratkaisutoimintaan osallistumisen keskeisenä yhteiskunnallisena perusteena on pidetty sitä, että he edustavat kansan oikeustajua, valvovat oikeudenkäyttöä käräjäoikeuksissa ja varmistavat sen julkisuuden. Tehtävää pidetään pohjimmiltaan valtiollisena luottamustehtävänä 

AOAE:n käsityksen mukaan käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 7 § ei mahdollista sitä, että lautamieskokoonpanoa määrättäessä kiinnitettäisiin huomiota lautamiesten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten kokemukseen tai koulutukseen taikka lautamiehen ammattiin liittyvään erityisasiantuntemukseen. Lautamiesten erityisasiantuntemuksella saattaa olla merkitystä esimerkiksi jutuissa, joihin liittyy teknistä tai lääketieteellistä erityisasiantuntemusta edellyttäviä arviointeja. Lautamiehiä ei tästä huolimatta tulisi vuorojärjestyksestä poiketen valita erikseen tällaisiinkaan juttuihin. Omaksumaani tulkintaa tukee sekin, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin keskeisiin elementteihin kuuluva kuulemisperiaate edellyttää asiantuntijalausuntojen ja asiantuntijoiden kuulemisen avoimuutta sekä mahdollisuutta riitauttaa asiantuntijan kannanottojen sisältö oikeudenkäynnissä. Mikäli lautamiehet esittäisivät omaan erityisasiantuntemukseensa perustuvia näkemyksiä tuomioistuimen salaisissa päätösneuvotteluissa, kuulemisperiaate ei toteutuisi. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, ettei kantelijan vähäinen istuntojen määrä ole johtunut hänen henkilöönsä liittyvistä syrjivistä perusteista, vaan kysymys on laajemmasta ongelmasta, joka ainakin edellä mainittuna tarkastelujaksona 1.1.–5.12.2018 on johtanut merkittäviin eroihin Helsingin käräjäoikeuden lautamiesten istuntojen määrissä. 

Henkilötietojen käsittelyyn olennaisesti kuuluvan tarkoitussidonnaisuuden kannalta voidaan arvostella sitä, että henkilörekisterinä toimivaan lautamiesjärjestelmään sisältyy tieto lautamiehen mahdollisesta eläkkeellä olosta, vaikka tiedolla ei ole, tai ei ainakaan tulisi olla, merkitystä lautamiesten istuntojen määräämisessä tai muissa istuntoihin liittyvissä toiminnoissa. Käsitykseni on, etteivät edellä kuvatut järjestelyt, joilla lautamiehet valitaan istuntoihin lautamiesjärjestelmäksi kutsutun sovelluksen avulla, täysin vastaa laissa ja Helsingin käräjäoikeuden työjärjestyksessä lähtökohdaksi asetettua vuorojärjestystä. Kysymys on asiasta, josta käräjäoikeuden laamannin tulee käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 7 §:n mukaan huolehtia. Ongelma näyttää kuitenkin käytännössä liittyvän pikemminkin oikeusministeriön tuottamaan pitkään käytössä olleen lautamiesjärjestelmäksi kutsutun sovelluksen toimintalogiikkaan kuin yksittäisen laamannin toimintaan tai laiminlyönteihin.
Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon määräytymiseen liittyviä järjestelyjä voidaan pitää oikeudenmukaiseen oikeudenkäynnin kannalta niin keskeisinä seikkoina, että jälkikäteen tulisi olla yksiselitteisesti ja helposti selvitettävissä, millä perusteilla kokoonpano kulloinkin on määräytynyt. Lautamiesjärjestelmän suorittaman arvonnan lopputuloksen manuaalisen muuttamisen mahdollisuus ja tehtyjen muutosten perusteiden dokumentointi ja jäljitettävyys saattavat nykyisellään aiheuttaa tässä suhteessa ongelmia.
Vaikka oikeudenkäyntien asianosaisilla ei Suomessa ole tapana profiloida tuomareita tai lautamiehiä eikä istuntokokoonpanojen määräytymisen perusteita yleensä tutkita tai riitauteta, ei voida pitää poissuljettuna, etteikö erityisesti poliittisten puolueiden listoilta valittujen lautamiesten kohdalla näin voisi tapahtua. Senkin vuoksi on tärkeää, että istuntokokoonpanojen valinnat tapahtuvat läpinäkyvästi ja että niiden perusteet ovat jälkikäteen selvitettävissä.

4 TOIMENPITEET
Saatan edellä kohdassa 3.3 esittämäni käsityksen Helsingin käräjäoikeuden istuntojen lautamieskokoonpanojen määräytymisen epäkohdista ja kehittämiskohteista Helsingin käräjäoikeuden laamannin ja oikeusministeriön tietoon. Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennöksen tästä päätöksestäni Helsingin käräjäoikeuden laamannille ja oikeusministeriöön.


Pyydän oikeusministeriötä ilmoittamaan minulle 31.5.2019 mennessä, mihin muihin toimenpiteisiin tämä päätökseni on antanut aihetta.

Kehotan oikeusministeriötä saattamaan päätökseni myös muiden käräjäoikeuksien laamannien tietoon.

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo – Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto – Helsinki – Espoo – Vantaa – sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – liikejuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus – lakipalvelut – asianajopalvelut – vahingonkorvausoikeus – rikosoikeus – liikejuridiikan ammattilainen – lakiasiaintoimistot